Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kuukauden kasvi: härkäpapu

Härkäpapu

Heinäkuussa aletaan jo saada satoa herneiden lisäksi härkäpavusta, jonka ensimmäiset palot pulskistuvat pian kukinnan alkamisen jälkeen, aivan kuin varkain. Härkäpapu on komea ilmestys kasvimaalla, roteva ja kasvuvauhdiltaan hämmästyttävä.

Meillä viljellään härkäpapua viherlannoituspalstalla juuri sen verran, että saamme kesällä tuoreita papuja maistiaisiksi. Pitäisi olla paljon enemmän tilaa, jos haluaisi viljellä härkäpapua talven tarpeiksi. Kasvi on iso ja tilaa vievä siihen nähden minkä verran se tuottaa satoa. Se vaatii myös pitkän kasvuajan jos haluaa täysikokoisia, tuleentuneita papuja säilytettäväksi. Mutta heinäkuisena sesonkiherkkuna, ”primöörinä”, se on parhaimmillaan!

Vanha viljelykasvi

Härkäpapu (Vicia faba) on vanhimpia tunnettuja viljelykasveja, Suomessakin se on ollut tärkeä valkuaisen lähde jo vuosisatojen ajan. Siemenistä lähes 30% on proteiinia. Välillä härkäpavun viljely jäi lähes unholaan, mutta nykyään sitä on taas alettu viljellä etenkin rehuksi.

Härkäpapu ’Crimson-flowered’

Härkäpapu Crimson-flowered

Härkäpapu kuuluu hernekasvien heimoon ja virnojen sukuun. Se tunnetaan myös pelto-, hevos- ja talonpoikaispavun nimellä (bondböna ruotsiksi). Härkäpavun korkeus on puolesta metristä metriin. Lehtihankoihin kehittyy ensin 2-5 kukkaa ja myöhemmin pitkät pulleat ylöspäin sojottavat palot. Kukat ovat yleensä valkoisia ja mustapilkkuisia, mutta myös muita värejä löytyy: Edinburghin kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa näimme punakukkaisen härkäpavun. Kuten muutkin hernekasvit, härkäpapu parantaa maan ravinnepitoisuutta, koska sen juurinystyröihin kerääntyy typpeä bakteerien ansiosta. Sen vuoksi se sopiikin hyvin viljeltäväksi viherlannoitus- ja maanparannustarkoituksessa.

Härkäpavun viljely

Monesti mainitaan, että härkäpapua voi kasvattaa perunan kumppanuuskasvina, mutta meistä tuntuisi kyllä vaikealta saada papuja sopimaan samaan palstaan perunan kanssa. Kylvämme siis härkäpavun omaan riviin, metrin parin pituudelta aikaisin keväällä. Papu ei juuri hoitoa kaipaa, vaikka musta papukirva ilmaantuukin usein nakertamaan latvoja. Kovan kuivuuden koetellessa härkäpapua on tosin hyvä kastella.

Härkäpapu eroaa pensas- ja salkopavuista siinä, että se itää viileässä ja sietää jopa muutamia pakkasasteita. Kansanperinteessa härkäpavun kylväminen onkin ollut ensimmäinen toukotöiden joukossa. Mielestämme härkäpapu vaikuttaakin olevan lähempää sukua herneelle kuin pavuille, sen huomaa esimerkiksi valmistaessaan ruokaa härkäpavusta: kuivista härkäpavuista tehty rokka tuoksahtaa erehdyttävästi hernerokalta…

Härkäpavun käyttö

Härkäpapuja

Härkäpapuja

Hyvin nuoria papuja voi keittää palkoineenkin, mutta meillä odotetaan mieluummin niin kauan kunnes pavunsiemenet ovat pulskistuneet täyteen mittaansa, mutta ovat kuitenkin vielä vihreitä. Papukasvustoa täytyy siis seurata tarkkaan, jotta osaa korjata satoa oikeaan aikaan. Sen oppii tunnistamaan kokemuksen karttuessa: palkojen täytyy olla pullistuneita mutta vielä raikkaan vihreitä, kiinteitä mutta ei kivikovia. Palkojen saumojen pullistuminen auki ja kärkien tummuminen ovat merkki kasvun päättymisestä ja tuleentuminen alkamisesta.

Laajamittaista tuorekäyttöä rajoittaa se, että pavut kypsyvät vaihtelevalla tahdilla, minkä lisäksi papujen riipiminen ja valmistaminen on jonkin verran työlästä. Jos haluaa herkullisia ja mureita siemeniä on ensin riivittävä siemenet paloista ja sen jälkeen vielä kuorittava niistä ylin, sitkeä kerros. Se onnistuu parhaiten ryöppäämisen jälkeen. Mutta kyllä se maksaa vaivan! Jos olet kiinnostunut tuoreiden härkäpapujen käyttämisestä keittiössä, seuraa ruokablogia.

Vastakaikua

    CG · Elokuun 8. päivänä 2012 klo 11.26

    Hei. Härkäpapu vaikuttaa mielenkiintoiselta kasvilta. Onko tietoa löytyykö sitä suomesta mistään kaupoista? Kyselin muutamasta paikasta mutta tähän mennessä en ole löytänyt sitä mistään. Onko mitään vinkkejä mistä voisi kysellä?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Elokuun 8. päivänä 2012 klo 18.45

      Härkäpavun siemeniä myyvät ainakin Hyötykasviyhdistys, josta löytyy lajikkeita Hangdown (meillä tänä vuonna viljelyssä), Karmazyn, Kontu ja Witkiem, sekä Exotic Garden, jolla on myynnissä lajikkeita Witkiem, Red Epicure, A Grano Violetto ja Aquadulce. Meillä on kokemusta Hangdownin lisäksi Witkiemistä ja Aquadulcesta. Niistä viimeksimainittu kasvoi muita kituliaammin mutta kyllä siitäkin satoa saatiin. Kontu on suomalainen lajike jota viljellään erityisesti rehuksi, en tiedä millainen se on tuorekäytössä. Parhaita ovat mielestämme isosiemeniset lajikkeet, koska niistä riittää tuoreeltaankin syömistä.

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Viidakon lait | Kurpitsankukkia · Kesäkuun 13. päivänä 2013 klo 2.34

    […] onnellinen huomattuani, että härkäpavutkin voivat hyvin! Luulin jo, ettei niistä mitään tule. Katsokaa, […]

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Marja-Leena Mankinen · Tammikuun 6. päivänä 2014 klo 15.59

    Haluan teiltä viestejä. Minulla on siirtolapuutarhamökki, ja kiva saada uutta tietoa.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Eeva L. Linkosalo · Syyskuun 24. päivänä 2015 klo 8.49

    Hämmästyin aloitusviestiä, jossa sanottiin härkäpavun vievän paljon tilaa. Pavuthan voi kylvää n. 10 cm välein, ja 30 cm rivivälein, sillä typenkerääjänä kasvi lannoittaa itse itsensä. Itse olen latvonut ne heti kolmannen kukkatertun jälkeen, jolloin saan varmasti (?) tuleentuneita papuja. Tosin tänä vuonna tuleentuivat tosi myöhään. Kuivatut vaativat 24 tunnin liotuksen ja vedenvaihdon kahdesti, myös ensimmäinen keitinvesi on hyvä vaihtaa heti kiehahtamisen jälkeen, ilmavaivat vähenevät. Sianluu-läskin kanssa saadaan kunnon vanhanaikaista papukeittoa!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Syyskuun 24. päivänä 2015 klo 20.21

      Hei Eeva, kuinka monta rivimetriä sinulla on härkäpapua? Meillä on pieni viljelypalsta, joten yleensä tilaa riittää härkäpavulle 2–3 rivimetrin verran. Se on sen verran vähän, että yleensä emme ole viljelleet härkäpapua kuivatettavaksi, vaan olemme syöneet ne tuoreeltaan. Sen vuoksi olemme valinneet isosiemenisiä härkäpapuja jotka ovat isoja myös muilta mitoiltaan ja kasvavat yli puolitoistametrisiksi. Mutta tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa kokeilleet myös pienempikasvuista härkäpapua kuivatettavaksi ja meillä on ollut sama jännityksen aihe kuin sinullakin: ehtivätkö pavut tuleentua kunnolla ennen kylmien säiden saapumista… Toivotaan parasta!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Pilvi · Toukokuun 22. päivänä 2016 klo 8.43

    Aloittelijana tiedustelen voiko kuivattuja härkäpapuja (ruokakaupasta ostettuja siis) liottaa ja kylvää maahan?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Toukokuun 22. päivänä 2016 klo 13.08

      Hei Pilvi, en näe muuta estettä kuin että ruuanlaittoon tarkoitetuista pavuista ei koskaan tiedä, mitä lajiketta ne ovat. Silloin ei voi varmasti tietää, ehtiikö kasvi tuottaa satoa Suomen ilmastossa, kuinka korkea kasvi on kyseessä ym. viljelyyn vaikuttavia seikkoja. Jonkin verran voi päätellä siementen alkuperästä, esim. Suomessa viljellyt härkäpavut todennäköisesti onnistuvat kotipuutarhassakin.

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Tapani Tunkkari · Lokakuun 12. päivänä 2016 klo 20.11

    Olen ostanut jo moniaita vuosia härkäpavun siemenet Siilinjärven K-kaupasta.
    Hyvin ovat kasvaneet.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Katjuska · Toukokuun 27. päivänä 2017 klo 1.32

    Hei! Kiitos upeasta blogista! Olen aloitteleva palstapuutarhuri ja ensimmäisenä kylvöön on lähdössä Hyötykasviyhdistyksen härkäpapu Kontu. Mietin vain sitä, olisiko siemenet hyvä liottaa ennen kylvämistä… miten te olette tehneet?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Toukokuun 27. päivänä 2017 klo 9.08

      Hei Katjuska, itse olemme joskus liottaneet papujen ja herneiden siemeniä muutamia tunteja ennen kylvämistä, mutta useimmiten olemme kylväneet siemenet suoraan. En osaa sanoa onko liottamisesta ollut hyötyä, jos on niin ei ainakaan kauhean suurta. Liian pitkällä liottamisella voi sen sijaan tuhota siemenet… Pavut ovat itämisvaiheessa herkkiä liialliselle kosteudelle. Yksi hyvä vinkki on se, että peität papupenkin kylvämisen jälkeen harsolla siihen asti, kunnes taimet ovat 10–20 senttisiä. Se edesauttaa itämistä ja suojaa mahdollisilta kylmiltä säiltä sekä pupujen hyökkäyksiltä. Viljelyonnea!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Heijasta Peruuta vastaus tai jatka muihin viesteihin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Connect with Facebook