Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Yrttejä teen ystävälle

Yrttiteetä

Kylvöjä ja siemenostoksia suunnitellessa kannattaa varata muutama ajatus yrteille, joista voi valmistaa omaa yrttiteetä.

Vaikka ei olisikaan suuri yrttihaudukkeiden ystävä jo valmiiksi, kannattaa miettiä pitäisikö kahvin ja teen kulutusta hieman vähentää ja korvata niitä ainakin osittain muilla juomilla. Siinä saattaa samassa saada unen laatua parannettua ja muitakin terveysvaikutuksia. Puhumattakaan uusista makuelämyksistä!

Kaupassa yrttiteet ovat aika kalliita kun kilohintaa katsoo. Sekoitukset eivät aina ole kovin mieluisiakaan; esimerkiksi meitä ärsyttää se, että varsinkin ulkomaiset valmistajat tuntuvat lisäävän lähes kaikkiin tuotteisiinsa laksitsinjuurta. Sen kehoa puhdistavat vaikutukset ovat ilmeisesti tehneet siitä niin suositun ainesosan, että kysyntä on taattu, jos tuote sisältää lakritsinjuurta. Sen maku alkaa kuitenkin kyllästyttää nopeasti eikä lakritsinjuuren yletön nauttiminen ole terveyssyistäkään järkevää, sehän muun muassa nostaa verenpainetta. Puhdistavia vaikutuksia on muillakin yrteillä, kuten kotoisalla nokkosella.

Maurinmalvalla on vieraita

Maurinmalvalla (Malva sylvestris subsp. mauritaniana) on vieraita

Kannattaa siis harkita omien teesekoitusten valmistamista. Aineksia löytyy yllin kyllin puutarhasta, palstalta ja luonnosta.

Artikkelissa Yhdeksän parasta yrttiä kerroimme oman yrttitarhamme peruskasveista. Moni niistä sopii myös yrttiteesekoituksiin. Minttu, sitruunamelissa ja saksankirveli eritoten, mutta myös timjami, rakuuna ja basilika tuovat hienon säväyksen. Kokeilemalla oppii tuntemaan oman makunsa; inspiraatioksi voi vaikkapa säästää mieluisten ostettujen yrttisekoitusten ainesosaluettelot, ja katsoa löytyisikö samoja yrttejä omastakin takaa. Näin meillä on ”opiskeltu” yrttiteen tekemistä – joka vuosi tutustuttu joihinkin uusiin teesekoituksiin sopiviin viljely- tai luonnonyrtteihin. Vähän samaan tapaan kuin sienienkin tunnistamista ja käyttöä voi opetella vähitellen, pikku hiljaa edistyen.

Yrttiteen perusresepti

Tunnettu suomalainen herbalisti Henriette Kress kertoo kirjassaan Käytännön lääkekasvit perusreseptin yrttiteesekoituksen valmistamiselle. Ensin tarvitaan jokin mieto yrtti, joka muodostaa pohjan sekoitukselle. Tällaiseksi sopivat esimerkiksi malvat, horsmat ja hanhikit.

Sitten valitaan yrtti, joka antaa teelle sen vallitsevan aromin. Se voi olla jokin minttu tai sitruunanmakuinen yrtti, taikka jokin ryytimäinen yrtti kuten timjami, basilika, salvia tai iisoppi. Yksi vaihtoehto ovat aniksen makuiset yrtit kuten rakuuna, kirvelit ja fenkoli. Vadelman ja mustaherukan lehdistä saa teehen marjaisia sävyjä, kun taas makeaksi teen saa lisäämällä esimerkiksi steviaa. Nokkosen Kress luokittelee yrtiksi, jonka aromi on ”mineraalinen”.

Lopuksi sekoitukseen lisätään hieman jotain vallitsevaa makua täydentävää aromia, esimerkiksi ruusun terälehtiä, jotka sopivat mausteisten makujen kanssa, tai minttua, joka tasapainottaa mineraalisia yrttejä. Karvaat yrtit sopivat muun muassa sitruunaisten aromien täydennykseksi. Meillä lisätään mieluusti muihinkin kuin sitruunaisiin sekoituksiin hivenen jotain karvasta tai kitkerääkin yrttiä kuten salviaa tai iisoppia, jotta kokonaisuus ei olisi liian pliisu.

Maurinmalvan kukkia

Maurinmalvan (Malva sylvestris subsp. mauritaniana) kukkia

Lisää yrttisuosikkeja

Yksi suosikkimme teesekoitukseen on maurinmalva (Malva sylvestris subsp. mauritaniana), yksivuotisena viljeltävä komea, tummanpunakukkainen malvalajike, joka on kotoisin Välimereltä. Kukat tummuvat kuivattaessa mustanvioleteiksi ja ne värjäävät teen lähes siniseksi. Maurinmalva ei kuitenkaan ole pelkkä väriaine tai taustamaku teesekoituksessa kuten kaukainen sukulaisensa teehibiskus (Hibiscus sabradiffa), josta kaupoissa myytävä malvatee on tehty. Maurinmalvalla on myös rohdosvaikutuksia: kukissa on runsaasti paitsi flavonoideja ja vitamiineja myös lima-aineita, minkä vuoksi niitä käytetään erityisesti hengitysteiden limakalvojen tulehduksissa limaa irrottavana rohtona. Maurinmalvalle kannattaa siis varata palstalla tai puutarhassa oma nurkkauksensa, muistaen kuitenkin että se kasvaa viihtyessään yli metrin korkeaksi. Muutamasta taimesta saa helposti teeainekset koko talveksi!

Sitruunakissanminttu

Sitruunakissanminttu (Nepeta cataria var. citriodora)

Toinen mainio teeyrtti on sitruunakissanminttu (Nepeta cataria var. citriodora). Sekin on roteva ja isokokoinen kasvi, joka muistuttaa hieman nokkosta ulkonäöltään ennen kuin se alkaa kukkia pienin valkoisin kukin. Eli mikään yrttitarhan kaunistus se ei varsinaisesti ole, mutta se tuo teehen pehmeää ja suloista aromia. Kovin sitruunaiselta se ei nimestään huolimatta mielestämme kuitenkaan maistu. Sitruunakissanminttu kuuluu huulikukkaisiin kasveihin kuten niin moni muukin hyvä teeyrtti, ja niillä kaikilla on tulehdusta hoitavia vaikutuksia. Sitruunakissanminttu on monivuotinen, mutta meidän kokemuksen mukaan aika lyhytikäinen sellainen eli muutaman vuoden välein saa kasvustoa olla uusimassa. Muutama kasvi tätäkin yrttiä riittää mainiosti tavalliselle teenjuojalle. Maurinmalvan ja sitruunakissanmintun siemeniä myy muun muassa Hyötykasviyhdistys.

Luonnonyrteistä haluamme mainita hienon teeyrtin siankärsämön (Achillea millefolium). Myös sillä on tulehdusta parantavia vaikutuksia (monien muiden vaikutusten lisäksi), joten kaikki nämä kolme yrttiä ovat erityisen sopivia talven flunssakautta ajatellen! Siankärsämö on kovin tuttu ja hieman arkisenkin oloinen luonnonkasvi, jota harva pitää kovin viehättävänä. Ehkä se johtuu sitkeästä ja hieman pahanhajuisesta varresta. Mutta kukat ovat kuivattuina todella aromaattisia ja miellyttäviä ja sopivat mainiosti teesekoituksiin. Joten kannattaa olla hereillä heinäkuussa ja suunnata lähiniitylle siankärsämön korjuuseen!

Monenlaisia haudukkeita

Kesällä yrttiteetä voi tehdä tuoreista yrteistä ja valmistaa vaikkapa jääteetä, jos kuuma juoma ei houkuttele. Toinen vaihtoehto on uuttaa yrttejä kylmässä vedessä, jolloin saa miedompaa ”makuvettä”. Tällaiseen käyttöön sopivat erityisesti sitruuna-aromiset yrtit ja mintut. Talvella tehdään sitten teetä kuivatetuista yrteistä. Jos niitä hauduttaa kukkurallisen teelusikallisen kuppia kohden viidestä viiteentoista minuuttia, teessä ei pitäisi olla niin paljon vaikuttavia aineita, että sen juomista pitäisi rajoittaa. Mutta pidempään yrttejä hauduttaessa kannattaa muistaa, että monilla yrteillä on voimakkaitakin lääkinnällisiä vaikutuksia, joten ylettömiä määriä vahvoja haudukkeita ei kannata kerralla nauttia!

Maurinmalva on kuivunut

Maurinmalva (Malva sylvestris subsp. mauritaniana) on kuivunut

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Connect with Facebook