Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Milloin voi kylvää avomaalle?

Pinaattia kylvämässä

Kevät edistyy, ja kotipuutarhurin sormia syyhyttää: tekisi mieli jo siirtyä esikasvatuksesta suorakylvöihin.

Terminen kevät on ilmatieteen laitoksen mukaan alkanut läntisellä etelärannikolla jo tammikuun loppupuolella ja Lounais-Suomen rannikkoalueellakin maaliskuun alussa, mutta eipä sää tuntunut silloin kovin keväiseltä. Meteorologit määrittelevät kevään vuorokauden keskilämpötilan mukaan eli se koittaa kun keskilämpötila nousee nollan yläpuolelle. Mutta eipä sellainen nolla tienoilla seilaava lämpötila vielä kevättä tee!

Palmusunnuntaina oli kevätpäiväntasaus eli tähtitieteellisen kevään alku. Valoisan ajan pidetessä alkaakin jo tuntua keväisemmältä vaikka lämpötilat vielä olisivatkin alhaiset. Lopullisesti kevät kuitenkin koittaa vasta kun luonnossakin näkyvät selvät kevään merkit: linnut melskaavat ja puutarhassa huomaa ensimmäiset arat kasvun merkit. Tuo tapahtui tänä vuonna pääsiäisen tienoilla täällä meilläpäin; silloin puutarhassamme puhkesivat kukkaan jouluruusut ja lumikellot. Nuoret pähkinäpensaammekin kukkivat ensimmäistä kertaa, joten voisimme ehkä vaihtaa eksoottisen jouluruusun sijaan varhaiskevään tunnuskasviksi kotoisan pähkinäpensaan.

Maalämpömittari

Maalämpömittari

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Suomessa kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kun lyhyen talven aikana ei ehtinyt kehittyä syvää routaakaan on lupa toivoa, että maa lämpenee pian kylvökuntoon. Ensi viikollahan alkaa uusi istutusaika eli alenevan kuun kausi, ja avomaalle kylvämistä varten mullan lämpötilan pitäisi olla vähintään viidestä kahdeksaan astetta. Silloin on maa yleensä myös kuivahtanut sen verran, että muokkaaminen on mahdollista. Meidän kasvimaalla maan lämpötila on tällä hetkellä kolme astetta.

Mistä tietää milloin voi kylvää avomaalle?

Meidän kokemuksemme on, että siellä missä sinivuokko on puhjennut kukkaan, maa on lämmennyt riittävästi aikaisille kylvöille; on jo keskikevät. Suotuisilla paikoilla näkyy jo sinivuokkoja täydessä kukkaloistossa, mutta meidän puutarhassa ne ovat vasta nupulla.

Jos ei pysty sinivuokon tai muiden kevätkukkien kukinnasta päättelemään, onko kevät edistynyt riittävästi avomaakylvöjä ajatellen niin voi turvautua tekniikkaan: maalämpömittari on kätevä vempele kotipuutarhurillekin. Ei tarvitse arvuutella kylvöolosuhteita, vaan voi tarkistaa asian helposti tökkäämällä mittarin maahan ja odottelemalla jonkin aikaa. Maan lämpötila voi näin keväällä vaihdella suurestikin riippuen kasvimaan sijainnista: varjossa maa voi olla vielä roudassa kun auringonpuolella on jo sulaa, kohopenkki lämpenee nopeammin kuin tasamaa ja tiivis savimaa on kylmempi kuin huokoinen hiekkainen maaperä.

Kaikkia viljelykasveja ei voi kylvää suoraan kasvupaikalleen maan ollessa viidestä kahdeksaan astetta lämmin, mutta jos siemenpussissa lukee esimerkiksi ”kylvetään aikaisin keväällä” tai ”kylvetään kun maa on sulanut”, se on merkki että siemenet itävät viileässäkin. Jotkut jopa paremmin kuin maan lämmettyä kunnolla. Jos pelkää takatalven tulevan, kylvösten suojaksi voi viritellä hallaharson. Aikaisin keväällä voi kylvää avomaalle esimerkiksi retiisiä, porkkanaa, palsternakkaa ja naurista. Myös lehtisalaatti, tilli ja persilja itävät viileässä eikä härkäpapukaan ole kovin kylmänarka. Istukassipulit voi panna maahan, samoin kuin maa-artisokan mukulat.

Maa-artisokkaa

Maa-artisokkaa

Aikaista sadonkorjuuta

Jos maa-artisokkaa on syksyllä jättänyt maahan, mukulat kannattaa maata muokatessa nostaa ylös ja istuttaa osa takaisin. Samalla saa varhaista maa-artisokkasatoa! Ja jos kasvimaalla kasvaa muitakin monivuotisia viljelykasveja, niin pian eletään jo sadonkorjuukautta kun pinaattihierakkaa, ruohosipulia ja suolaheinää pääsee maistelemaan. Varsinkin jos hyödyntää myös puutarhan ja lähiluonnon syötävät villiyrtit ja ‑vihannekset kuten vuohenputken ja nokkosen!

Tarhasuolaheinää ja ruohosipulia

Tarhasuolaheinää ja ruohosipulia

Joidenkin kasvien sadonkorjuuta voi vielä jouduttaa menetelmällä, jota kutsutaan hyötämiseksi. Esimerkiksi raparperin) voi näin keväällä kasvun alkaessa peittää vaikkapa tilavalla ämpärillä. Sen alla pimeässä ja lämpimässä versot kasvavat nopeasti vaaleiksi ja herkullisen mureiksi – ensimmäistä satoa pääsee maistamaan jo parin viikon sisällä! Sen jälkeen raparperi täytyy jättää rauhassa kehittymään, muuten kasvi heikentyy liikaa. Tänä keväänä ajattelimme kokeilla samaa menetelmää syksyllä maahan jääneeseen sikurisalaattiin, joka osoittaa elonmerkkejä: ehkä siitä kehittyy pimeässä sellainen pieni vaalea murea salaatinpää, jollaisia joskus saa kaupasta?

Raparperin hyötäminen

Raparperin hyötäminen

Töitä puutarhassa – ja vähän sisätiloissakin

Vaikka maa ei lämpenisikään riittävästi avomaakylvöjä varten niin tulevalla istutuskaudella riittää hommaa. Nyt on oivallinen ajankohta pitkittää kasvukautta aloittamalla kylmänarkojen tai hitaasti kehittyvien lajien esikasvatus sisätiloissa ennen istuttamista avomaalle touko-kesäkuussa. Esimerkiksi talvi- ja kesäkurpitsojen sekä kurkkujen esikasvatuksen voi aloittaa piakkoin, ja jos haluaa varmistaa että ruusu- ja salkopavut ehtivät tehdä kunnon sadon, niitäkin voi kasvatella aluksi ruukussa. Meillä on tapana esikasvattaa lyhyesti myös lehtikaali ja keräsalaatit, jotta satoa aletaan saada jo varhain.

Eikä puuha lopu siihenkään: nyt on töitä puutarhassa, sillä talvi on yleensä jättänyt aikamoisen siivon jälkeensä! Puut ja pensaat pitää leikata ennen kasvun alkamista, jos leikkaaminen on tarpeen. Ainakin kuivuneet ja vahingoittuneet oksat on hyvä poistaa ja siistiä perennapenkistä talventörröttäjät. Jos jaksaa silputa risut saa hyödyllistä katetta kasvimaan poluille. Loput syksyn lehdistä täytyy haravoida ja komposti kaipaa kääntämistä, jotta maatuminen pääsee taas vauhtiin. Ihanaa päästä taas puutarhahommiin!

Huhtikuun istutusaika on seuraavanlainen:

  • istutusaika alkaa lehtikasveille suosiollisella päivällä 12.4. Lisää lehtipäiviä on 15.4. ja 18.4. sekä 24.–26.4. Hyvä että lehtipäiviä on pitkin istutusaikaa; esikasvatettavat kasvit kuten lehtikaalin ja keräsalaatin voi kylvää alkukaudesta kun taas esimerkiksi persiljan ja lehtisalaatin avomaakylvöt voi hoitaa kuun lopulla jos maa on kyllin lämmin.
  • kukkapäiviä ovat 13.4. sekä 21.4. ja 23.4. Jos hedelmäpäivinä ei ehdi tehdä kaikkia hedelmäkasveihin liittyviä töitä niin siihen sopivat toissijaisesti myös kukkapäivät.
  • hedelmäkasveille otollisia päiviä ovat 14.4. sekä 16.–17.4. (sunnuntaina 17.4. pitäisi olla erityisen suotuisa päivä!) Hedelmäpäivinä voi kylvää esimerkiksi ruusu- ja salkopapuja, kurpitsoja ja kurkkuja esikasvatusta varten sekä härkäpapua avomaalle, jos maa on lämmennyt kylliksi.
  • juurikasveille otollisia hetkiä on 19.–20.4. ja 22.4. Porkkana, palsternakka, retiisi ja sipuli muiden muassa ovat juurikasveja.

Jos nuo ajat eivät sovi omaan ja luonnon aikatauluun niin istutusajan jälkeen, ennen toukokuun 10. päivänä alkavaa seuraavaa istutuskautta suotuisia ajanjaksoja on seuraavasti:

  • Hedelmäkasveille suotuisia aikoja ovat aamupäivät 27.4. ja 3.5. sekä 7.5.
  • Juuripäiviä ovat 29.–30.4. sekä 8.5. aamulla
  • Kukkakasveille suotuisia aikoja on 1.–2.5. ja
  • Lehtipäiviä 3.5. kello 15 alkaen aina 5.5. kello 18 asti.

Vastakaikua

    Paula Huoviala · Huhtikuun 9. päivänä 2016 klo 12.21

    Taas hieno ja selkeä juttu. Kiitos kovasti ja aurinkoisia päiviä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    puutarhapupu · Huhtikuun 16. päivänä 2016 klo 10.13

    Tarkoittaako tuo kukkapäivä aina sitä että voi istuttaa kukkia tai kylvää niitten siemeniä kyseisinä päivinä. Vai onko jotain eroa jos istuttaa köynnöskasvin taimia maahan, tässä tapauksessa lumikärhöä ja kannan juurakoita, jaloleinikkiä yms. jotka esikasvatukseen ruukkuun ja sitten vielä punakosmoksen siemeniä ja mummonpalsamin siemeniä esikasvatusruukkuihin. Käykö sama kukkapäivä kaikkiin noihin toimiin vai onko lehtipäivä parempi noille siemenkylvöille. Sitten vielä onko sipulinistukkaille sopiva juuripäivä vai lehtipäivä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Huhtikuun 16. päivänä 2016 klo 10.39

      Kyllä vaan, kukkapäivinä kylvetään ja istutetaan sekä hoidetaan muutkin hoitotoimenpiteet kun kyseistä kasvia kasvatetaan kukinnan takia. Vastaavasti jos viljelet jotain lehtisadon toivossa, kylvö- ja istutushommat, leikkaaminen, kitkeminen yms. kannattaa tehdä lehtipäivinä. Ruokasipulit luetaan juurikasveiksi sillä yleensä tavoitteena on viljellä muhkeita sipuleja, mutta jos haluaisi lehtisatoa niin lehtipäivä olisi parempi. Eli biodynaamisessa puutarhanhoidossa ajatellaan taivaankappaleiden vaikutuksen viljelyolosuhteisiin vaihtelevan kuunkierron aikana siten, että eri aikoina ne suosivat erilaista kehitystä.

      Hyvää istutusaikaa, tänä viikonloppuna erityisesti hedelmäkasvien merkeissä!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Anna kuulua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Connect with Facebook

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.