Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Puutarhavuosi 2016

Omenapuun kukintaa 2016

Maailmanlaajuisesti mennyt vuosi on jatkanut viimeaikaista ikävää perinnettä, että jokainen vuosi rikkoo edellisen tekemän lämpöennätyksen. Suomessakin säät ovat olleet poikkeuksellisen vaihtelevia ja yllätyksellisiäkin.

Varhainen ja lämmin kevät

Edellistalvi alkoi sopivasti joulun tienoilla, mutta jäi sitten vain noin kuukauden mittaiseksi. Tammikuussa koettiin muutaman viikon jakso kipakkaa pakkassäätä, mutta jo helmikuussa sää vaihtui lauhaksi ja vetiseksi. Maaliskuu oli Suomessa kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi ja huhtikuukin yhä tavanomaista lämpimämpi, mutta myös harvinaisen sateinen.

Terminen kevät alkoi ilmatieteen laitoksen mukaan täällä etelärannikolla jo tammikuun loppupuolella ja Länsi-Suomen rannikkoalueellakin maaliskuun alussa, mutta kuten eräässä blogipostauksessa totesimme, eipä sää tuntunut silloin vielä keväiseltä. Sellaiseksi sää muuttui vihdoin huhtikuun alussa: terminen kasvukausi alkoi 6.4. ja samoihin aikoihin koitti meidän puutarhassa varhaiskevät. Silloin kukkaan puhkesivat jouluruusut ja lumikellot sekä ensimmäistä kertaa myös nuoret pähkinäpensaat.

Krookusten kukinta-aikaan

Krookusten kukinta-aikaan

Sen jälkeen kevät etenikin pikakelauksella ja kaiken kruunasi lämmin, paikoin helteinenkin toukokuu: terminen kesä alkoi jo vappupäivänä, jolloin koitti varsinainen lämpöaalto. Toukokuussa oli hellepäiviä jopa kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eikä sateita saatu nimeksikään. Koko puutarha puhkesi kukkaan kuin yhdellä kertaa; erityisen uhkea oli omenapuiden kukinta!

Viljelykausi alkoi varhain

Maaliskuussa pohdimme kuukalenterin perusteella, että kaudesta näyttäisi tulevan aikainen: kunkin kuun kauden istutusajat asettuivat melko varhaisille ajankohdille keväällä. Siltä osin kuukalenterin ennustus siis toteutui: ainakin meillä saatiin lähes kaikki kevään kylvöt ja istutustyöt viimeisteltyä jo toukokuun aikana.

Avasimme avomaakylvöjen kauden varhain huhtikuussa kylvämällä muun muassa palsternakkaa, porkkanaa, naurista, retiisiä, salaattia, vihanneskrassia ja persiljaa sekä istuttamalla maa-artisokan mukulat. Viimeistään vappuviikon lämpöaallon jälkeen saattoi sitten kylvää sellaisiakin kasveja, joiden siemenet vaativat itääkseen lämmennyttä maata.

Talvi on tehnyt aukon istutuksiin

Talvi on tehnyt aukon istutuksiin

Varhaisesta keväästä huolimatta kaikki ei kuitenkaan ollut mennyt putkeen puutarhassa: viimeistään toukokuun aikana kävi selväksi, että kaikki monivuotiset kasvit eivät olleet selvinneet talvesta vaurioitta sen lyhyydestä huolimatta. Ehdimme jo miettiä, olemmeko yliarvioineet taitomme puutarhanhoidossa, mutta sitten kävi ilmi, että samasta ongelmasta ovat kärsineet myös taimitarhat ja julkiset puutarhat: istutuksiin oli tullut aukkopaikkoja sinne tänne. Esimerkiksi edellisvuoden loppukesällä istutettu muuripenkkimme kärsi vaurioita, kun arimmat pensaat kuten esimerkiksi syyssyrikkä (Buddleja davidii) sai kuoliniskun heti ensimmäisenä talvenaan…

Mutta jotain hyötyäkin talven pakkasista lienee ollut: etanoita ja kotiloita oli ainakin kotipuutarhassamme vähemmän kuin aikaisempina kesinä eli niidenkin talvehtimista kylmä haittasi. Tosin palstaviljelmällä lehtokotilot eivät olleet moksiskaan, vaan ne olivat todellinen riesa koko kesän ajan. Meidän palstamme on viljelyalueen laidassa ja vieressä on ikävä pöheikkö, johon joku käy jatkuvasti luvatta kippaamassa kasvijätteensä kompostoimisen sijasta. Varsinainen kotiloiden paratiisi siis!

Kosteanpuoleinen kesä

Kesä alkoi aikaisin, mutta lämpötiloiltaan se jäi tavanomaiseksi. Vältyttiin kuitenkin edellisen parin vuoden kohtalolta, jolloin oli varsinkin alkukesällä riivatun kylmää! Poikkeuksellista oli, että tavallisesti kuivin kesän kuukausista, kesäkuu, oli hyvin sateinen ja kostea. Eivät siis olleet tarpeen kasteluvinkkimme: kuukausi alkoi runsailla ukkoskuuroilla. Heinäkuussa sateita saatiin vähemmän, mutta elokuussa säätila muuttui taas kosteammaksi. Sateet tulivat usein rankkojen ukkoskuurojen muodossa.

Kastelukannu poikineen

Kastelukannu poikineen

Kosteuden myötä kasvimaalla rehottivat sekä viljelykasvit että rikkaruohot. Päivittelimme, että taisimme pitää kesäloman hieman liian myöhään, kun taistelussa rikkakasveja vastaan oli vihollinen koko kauden vahvasti niskan päällä. Rikkakasvit pitäisi ehtiä kitkeä kunnolla hyvissä ajoin ennen kuin ne ehtivät kehittää kunnon juuret.

Muuten viljely onnistui varsin hyvin; ainoa pettymys meidän kasvimaalla oli peruna, joka joutui ennätyksellisen aikaisin perunaruton uhriksi, varmaankin kosteiden säiden vuoksi. Huippusato saatiin tänä vuonna omenasta, kuten komea kukintakin lupaili. Myös kaikki muutkin hedelmäkasvit tekivät hyvää satoa, se huomattiin marjoja poimiessa sekä syksyllä, kun tammenterhoja oli kaikkialla puutarhassa!

Marjasatoa 2016

Marjasatoa 2016

Leppoisa syksy ja ”etutalvi”

Syyskuun sää oli meillä päin enimmäkseen leppoisa: aurinko helli ja lämmintä piisasi pitkään. Elokuun runsaiden sateiden jälkeen sää muuttui taas kuivemmaksi lukuun ottamatta muutamaa sadepäivää kuun alussa sekä viileiden öiden mukanaan tuomaa kastetta ja sumua. Terminen syksy alkoi lokakuun alussa (2.10.) meillä päin, mutta säätila jatkui kuun viimeiselle viikolle asti poikkeuksellisen kuivana ja leutona. Monet perennat innostuivat kukkimaan toistamiseen. Lopulta kuitenkin kasvukausi päättyi (24.10.) kun säät alkoivat selvästi viiletä.

Suuri muutos säätilassa koitti marraskuun ensimmäisinä päivinä: silloin satoi lumi ja talvisista säistä saatiin nauttia peräti parin viikon ajan. Varsinainen ”etutalvi”! Ilmatieteen laitos julistikin talven alkaneeksi 1.11.2016 vaikka pian palattiinkin taas tavanomaisempaan myöhäissyksyn keliin. Sitä on jatkunut näihin päiviin asti joitakin lyhyitä pakkasjaksoja lukuun ottamatta. Näillä näkymin uusi vuosi tuo taas säätilaan muutoksen: alkuviikosta on luvassa erittäin kylmän ilmamassan leviäminen Suomeen koillisesta, mikä saa pakkasen kiristymään vähitellen 10 ja 25 asteen välille. Meille maan eteläosaan voi yltää runsaita lumisateitakin!

Alkutalven pakkanen

Alkutalven pakkanen

Lokakuussa kerroimme tutkimuksesta, jonka mukaan keskimääräistä leudommat talvet näyttävät tilastoaineiston perusteella toistuvan 11 vuoden aurinkosyklin mukaan. Auringon aktiivinen vaihe on päättymässä, joten aurinkosyklin perusteella lähivuosina tiedossa pitäisi taas olla kylmempiä talvia. Mutta säähän vaikuttavat niin monet muutkin tekijät, että kyllä meille jää vielä jännitettävää!

Kaikenlaisia kokeiluja

Vuosittaiset viljelysuunnitelmamme perustuvat pääosin hyväksi havaittuihin luottokasveihin, mutta joka vuosi yritämme kokeilla myös joidenkin meille tuntemattomampien kasvien viljelyä. Eihän sitä koskaan tiedä mistä jää paitsi, jos ei joskus kokeile uuttakin.

Iloisimpia yllätyksiä menneenä vuonna oli uusi pinaattilajike Emilia, joka osoittautui juuri niin hyvin kesäviljelyyn soveltuvaksi kuin mainostettiin! Kylvimme sitä toukokuussa ja iloksemme se kasvoi muhkean lehteväksi eikä ryhtynyt tekemään kukkavartta, mikä yleensä lopettaa lehtien kehittymisen.

Toinen uusi suosikki oli peltokanankaali (Barbarea vulgaris), jonka viljelyä kokeilimme loppukesästä syksyyn. Kasvia kutsutaan Keski-Euroopassa myös talvikrassiksi, koska se muistuttaa maultaan vesikrassia. Vesikrassin viljely on hankalaa, jos ei ole käytettävissä virtaavaa vettä, ja myös vihanneskrassi on siinä mielessä vaivalloinen viljeltävä, että sen elinkaari on verrattain lyhyt. Mutta peltokanankaali osoittautui idioottivarmaksi viljelykasviksi: terve, pitkään satoa tuottava ja elinvoimainen lehtivihannes, joka ei kaipaa sen kummempaa hoitoa. Ja maku on todella voimakas krassinmaku, joten suosittelemme sitä kaikille krassin ystäville!

Pinaatti ’Emilia’

Pinaatti Emilia

Huonommat tulokset saimme parsakaalikokeilusta: viljelimme parsakaalia Purple Sprouting, jonka pitäisi olla nopeakasvuinen. Ei se kuitenkaan ehtinyt tehdä satoa meidän hieman varjoisalla palstallamme. Myös piparjuuritestimme meni mönkään: kokeilimme tekniikkaa, jota käytetään ammattimaisessa viljelyssä eli heinä–elokuussa kaivetaan maata juuren ympäriltä ja poistetaan sivujuuret. Silloin pääjuuresta pitäisi kasvaa muhkea. Viime syksynä istutimme juuret lähes vaaka-asentoon, jotta sivujuurien karsinta olisi helpompaa. Piparjuuremme oli kuitenkin ihan itse päättänyt, minne se juurensa suuntaa eikä valinta todellakaan ollut vaaka-asento! Sivujuurien karsiminen osoittautui siis lähes mahdottomaksi ilman koko juuren kaivamista ylös, mikä ei liene tarkoitus…

Tällaisin muistoin jätämme taakse vuoden 2016 ja suuntaamme katseen uuteen vuoteen. Siitä onkin tulossa paitsi Suomen juhlavuosi myös meille henkilökohtaisesti erityinen vuosi, mutta palataan siihen myöhemmin. Nyt toivotamme kaikille ystävillemme iloista uuden vuoden juhlaa sekä onnea ja menestystä tulevan vuoden puuhissa, niin puutarhassa kuin muuallakin!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Seuraavaa kesää odotellessa!

Seuraavaa kesää odotellessa!

Vastakaikua

    Anneli Laulajainen · Tammikuun 12. päivänä 2017 klo 14.24

    Kaunis kiitos Täti Punaiselle ja Setä Siniselle ihanasta sivustosta! Olen kovin iloinen ”avatusta” kuukalenterista, se on selkokieltä meille tumpeloille! Kuukalenterin tulkinta ei ole helppo juttu!…
    Kysymys teille: Kuinka säilötte talvivalkosipulin, kun nyt tammikuussa alkaa kynnen valkoinen pinta ”ruskettua”? Säilytätyekö valkosipulit huoneenlämmössä, jääkaapissa, kylmäkellarissa?
    Kaikkea hyvää alkaneelle juhlavuodelle-2017!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Heijasta Peruuta vastaus tai jatka muihin viesteihin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Connect with Facebook