Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Aprillia, aprillia

Jouluruusun nuppu pälvessä

Huhtikuu on alkanut talvisissa merkeissä: yöllä on ollut pakkasta ja tuore lumipeite kattaa maan.

Puutarhan kasveista alppiruusut ovat mainio pakkasmittari; kun lämpötila laskee alle nollan rodojen lehdet kääntyvät hauskasti rullalle ja suppuun, mitä kovempi pakkanen sen tiiviimmin. Viime aikoina rodot ovat saaneetkin jumpata ahkerasti, sillä vaikka päivät ovat olleet välillä lämpimiäkin (jopa kymmenen asteen lämpötiloja on mitattu) niin yöt ovat olleet hyvinkin kylmiä.

Siitä huolimatta kevät edistyy vääjäämättömästi. Pähkinäpensas on jo kukkinut jonkin aikaa ja nyt myös jouluruusu ja lumikello availevat nuppujaan – on siis varhaiskevät meidänkin fenologisen kalenterimme mukaan. Terminen keväthän on ilmatieteen laitoksen mukaan alkanut jo 8.3. täällä etelärannikolla ja kalenterikevättä on vietetty jo kuukausi.

Rodot pikkupakkasella

Rodot pikkupakkasella

Kuukalenterin kevät

Tähän aikaan vuodesta arvuuttelemme, onko viljelykaudesta tulossa aikainen vai myöhäinen vai kenties aivan tavanomainen. Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, aikaisin alkanut terminen kevät ei välttämättä takaa sitä, että myös kasvukauden alku aikaistuisi merkittävästi. Takatalvet ovat osa Suomen ilmastoa. Sideerisen kuukalenterin mukaiset istutusajat näyttävät tänä keväänä osuvan aika lailla ”perinteisesti” eli ensimmäisille avomaakylvöille sopivat kausi alkaisi vappuaattona. Meillä on moni vappu vietetty kasvimaalla, ehkä siis tänäkin vuonna!? Myös kesäkuun alkuun osuu istutusaika ja sehän on tyypillinen ajankohta kylvää lämmintä maata vaativat siemenet ja istuttaa hallanarat taimet.

Ennen kuin päästään kylvöhommiin avomaalle on kuitenkin vielä yksi istutusaika, joka alkaa maanantaina 3. huhtikuuta. Silloin olisi mainio aika esikasvatettavien vihannesten kylvöille, mutta kuten kuukausi sitten oli puhetta, me aiomme tänä vuonna jättää esikasvatusrumban muille. Viljelysuunnitelmassa on lähinnä suoraan kylvettäviä vihanneksia ja nekin, jotka on hyvä esikasvattaa kuten esimerkiksi kesä- ja talvikurpitsat, ajattelimme tänä vuonna hankkia taimina.

Annalan taimitorilla

Annalan taimitorilla

Vaikka itse esikasvattamalla saa juuri sellaisia lajikkeita kuin haluaa, ovat ostotaimetkin ihan kelpo ratkaisu silloin kun esikasvattaminen on syystä tai toisesta hankalaa. Nykyään alkaa jo saada harvinaisempiakin lajikkeita taimina; sen huomasimme kun sattumalta osuimme kirkkonummelaisen Kallen kukkatarhaan viime keväänä. Valitettavasti Kalle on sittemmin muuttanut Gotlantiin… Tänä keväänä panemme toivomme Hyötykasviyhdistyksen taimitorin tarjontaan Helsingin Annalassa 18.5. – jospa joku esikasvattaisi myyntiin suosikkitalvikurpitsaamme Blue Ballet, joka löytyy tänä vuonna Hyötykasviyhdistyksen siemenvalikoimasta!

Viljelysuunnitelmia ja kevättöitä

Muutoin viljelysuunnitelmamme ei välttämättä edellyttäisikään esikasvatusta. Yhteen penkkiin kylvämme kukkivia viherlannoituskasveja kuten erilaisia apiloita, kehäkukkaa, hunajakukkaa, auringonkukkaa ja lupiinia. Ehkä mukaan tulee myös pelkästään silmäniloa tuottavia kesäkukkia! Toinen penkki on omistettu palkokasveille, jotka ovat suuria suosikkejamme. Härkäpapua, ruusupapua ja erilaisia tarhapapuja löytyy siis tänäkin vuonna kasvimaaltamme. Kurpitsoille tulee oma penkkinsä, ehkäpä kurkkukin pääsee mukaan, ja niiden kumppanuuskasviksi kylvämme suosikkiamme pensaskrassia. Neljänteen penkkiin on jo syksyllä istutettu valkosipulia sekä kylvetty palsternakkaa ja pinaattia. Niiden seuraksi tulee lehtikaalia, mangoldia, keräsalaattia, punajuurta sekä persiljaa. Viimekesäinen kokeilumme peltokanankaali osoittautui niin mainioksi valinnaksi, että sen viljelyä on tarkoitus jatkaa. Peltokanankaali muistuttaa maultaan vihanneskrassia, mutta on sitä helppohoitoisempi: peltokanankaalin elinkaari on pidempi kun taas vihanneskrassi herkeää kukkimaan kovin nopeasti. Loistovalinta siis kirpeän krassinmaun ystäville!

Kevään maa-artisokkasatoa

Kevään maa-artisokkasatoa

Perunaa emme viljele lainkaan tänä vuonna, mutta maa-artisokkaa tulee perinteinen rivi palstan laidalle. Osa maa-artisokasta jätettiinkin syksyllä maahan, jotta roudan sulettua saadaan varhaista satoa! Monivuotisten kasvien penkkiin istutetaan lopulliselle paikalleen köynnöspinaattia, jota kylvettiin pari vuotta sitten kotipihan ”taimitarhapenkkiin”. Kotipuutarhassa on osana piharemonttia tarkoitus antaa myös osalle istutuslaatikoista maanparannuskuuri.

Huhtikuun istutusajalla ei siis ole kylvöjä suunnitelmissa, mutta muita puutarhatöitä toki riittää: sisätiloissa talvehtineet yrtit, chilit ja pelargoniat kaipaavat huoltamista ja puutarhan pensaat leikkaamista. Leikkuujäte onkin tervetullutta, koska aiomme panostaa tänä vuonna erityisesti kateviljelyyn. Siinähän ongelma on, että katetta kuluu valtavat määrät – ainakin meidän palsta tuntuu suorastaa ahmivan katetta, niin nopeasti se katoaa maan uumeniin!

Istutusaika jakautuu seuraavasti:

  • kukkapäiviä on 3.–4.4. sekä 13.4.
  • lehtikasveille otollisia aikoja on 5.4. ja 16.4.
  • hedelmäpäiviä ovat 6.–8.4. ja
  • juuripäiviä 9.–12.4.

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina taivaalla on sen verran tapahtumia kuten apogeum (eli kuu kaukaisimmassa pisteessä maahan nähden) sekä Uranuksen pimennys, että niitä ei Thunin perheen kalenterissa suositella istutushommiin lainkaan. Puutarhurikin voi siis hyvillä mielin hiljentyä pääsiäisen viettoon!

Pääsiaisnoita matkalla

Pääsiaisnoita matkalla

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Connect with Facebook

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.