Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Pyhäinpäivästä ensimmäiseen adventtiin

Strasbourgin katedraalin astronominen kello

Myöhäissyksy on täällä: kasvukausi on päättynyt ja puutarha käy talvilevolle. Alkanut kuun kausi noudattelee kalenteria ja kestää suurin piirtein marraskuun ajan, kirkkojuhlasta toiseen.

Olemme matkailleet parin viime viikon ajan Keski-Euroopassa, jossa ruska oli kauneimmillaan. Kotiinpaluu tuntui siis hiukan alakuloiselta, koska täällä ruskasyksy alkaa olla jo ohi. Kotipihan puut ovat riisuuntuneet, ja puutarhassa näyttää taas siltä kuin mitään ei olisi tehty lehtien siivoamiseksi, vaikka kompostorit ovat jo lähes täynnä. Tulevalle kaudelle riittää siis vielä hommaa, kun lehtien haravoimista, silppuamista ja kompostointia jatketaan. Siitäkin huolimatta, että ihan kaikkia lehtiä ei toki tarvitse riipiä pois maasta. Moni kasvi arvostaa suojaavaa kariketta, etenkin kevätahavalle arat ikivihreät lajit.

Karike suojaa rodoa, varjoyrttiä ja tuoksumarattia

Karike suojaa rodoa, varjoyrttiä ja tuoksumarattia

Ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan terminen kasvukausi päättyi täällä etelässä 5.10. ja samalla alkoi myös terminen syksy, eli vuorokauden keskilämpötila laski alle 10 asteen. Tuolloin koettiin syksyn ensimmäiset ”killeri-kylmät”. Kutsumme tällä nimellä lyhyttä kylmää jaksoa, joka suurimmaksi osaksi lopettaa viljelyhommat kasvimaalla. Usein killeri-kylmiä koetaan jo syyskuussa, mutta tänä vuonna syksy on ollut leudompi. Vain sinnikkäimmät kasvit selviävät yli killeri-kylmien, kuten esimerkiksi lehtikaali, purjo, talvisalaatit ja ‑yrtit sekä tietysti juurekset, jos ne ovat hyvin suojassa maan povessa. Niiden sadonkorjuu voi jatkua!

Lehtikaali valmiina ryöpättäväksi

Lehtikaali valmiina ryöpättäväksi

Lokakuun alun jälkeen sää on kuitenkin muuttunut taas lämpimämmäksi, ja etenkin aurinkoisemmaksi: Helsingissä auringonpaistetta on lokakuussa ollut enemmän kuin normaalisti syyskuussa, kaikkiaan 164 tuntia mikä on kuulemma ylivoimaisesti eniten mittaushistoriassa. Lisäksi pitkän aikavälin sääennusteissa marraskuusta ennustetaan keskimäärin leudompaa ja vähäsateisempaa kuin tavanomaisesti, ja myös joulukuun odotetaan olevan normaalia leudompi. Puutarhatöille pitäisi siis riittää vielä tilaisuuksia, vaikka valoisa aika onkin kortilla nyt kun on jo siirrytty talviaikaan. Kauden työt täytyy siis suunnitella huolella.

Meillä on tapana kylvää myöhäissyksyllä joitakin aikaisia vihanneksia kasvimaalle. Parhaiten ovat onnistuneet palsternakan ja pinaatin syyskylvöt. Kylvöjä ei kuitenkaan pidä tehdä liian aikaisin, koska silloin on vaarana, että siemenet itävät jo syksyllä eivätkä pikkutaimet selviä talvesta. Palsternakan ja porkkanan kaltaiset kaksivuotiset kasvit saattavat myös erehtyä luulemaan kesää toisekseen ja ryhtyä kukkimaan, jos itäminen on tapahtunut jo syksyllä. Jos marras–joulukuusta tulee kovin lämmin, kylvöajankohta täytyy siis miettiä tarkkaan.

Uusi muuri peittyy syksyn lehtiin

Uusi muuri peittyy syksyn lehtiin

Sen sijaan perennojen kylväminen ei ole yhtä riskialtista, koska yleensä syksyllä kylvettävät perennat itävät vasta kylmäkäsittelyn eli talven jälkeen. Meidän on tarkoitus kylvää uuteen muuripenkkiin mm. kivikkokäenminttua ja muita kukkivia yrttejä. Pihaniitty kaipaa paikkauskylvöjä sellaisilla alueilla, jotka eivät onnistuneet kovin hyvin ensimmäisellä kylvökerralla. Myös kukkasipulien ja talvivalkosipulin istutus voi jatkua. Keski-Euroopan matkalla ihastuimme murattisyklaamiin ja ajattelimme kokeilla sitä puutarhan eri nurkissa, ehkä se saattaisi pärjätä meilläkin oikeaan paikkaan istutettuna.

Murattisyklaami

Murattisyklaami

Kasvien lepokausi antaa myös mahdollisuuden monenmoisille toimenpiteille, joita ei henno tehdä kasvun ollessa käynnissä. Ikivihreitä kasveja lukuun ottamatta nyt voi siirtää puita ja pensaita, jos on vaikkapa tullut uusiin ajatuksiin niiden sijainnista, tai jos puutarhasta löytyy lupaavia pikkutaimia.

Meillä pihlaja on tehnyt useitakin jälkeläisiä, jotka ajattelimme ottaa talteen, koska viimeinen pihlajamme joudutaan kaatamaan. Sen tyvi on jo pahasti lahoamassa emmekä halua, että jokin syys- tai talvimyrsky kaataa sen oman tai naapurin talon päälle. Todennäköisesti joudumme kaatamaan myös yhden talon lähellä kasvavan kolmirunkoisen koivun, joka on kärsinyt remontin yhteydessä tehdyistä kaivuutöistä. Kesällä kävi selväksi että kaksi sen latvuksista on alkanut kuivua, mikä kielii puun pahoinvoinnista.

Pihlajan tyvi on lahonnut

Pihlajan tyvi on lahonnut

Myös puiden kaataminen kannattaa ajoittaa lepokauteen, koska silloin puuaines on kuivempaa kuin kasvukaudella, joten kaadetusta puusta tehdyt klapit kuivuvat nopeammin polttopuiksi. Joskus maaliskuun tienoilla nesteet alkavat taas virrata, joten ennen sitä olisi hyvä olla liikkeellä. Meidän kokemus on, että ei kannata lykätä asiaa, koska silloin koko homma saattaa jäädä tekemättä (mikä pätee moneen muuhunkin asiaan puutarhassa, ja elämässä yleensäkin…). Siksi aiomme tällä kertaa toimia jo marraskuussa.

Polttopuuta

Polttopuuta

Toinen asia, jota ei kannata lykätä kevääseen vaikka se houkuttelisikin, on ruukkupuutarhan huolto. Jos astiat ja kasvit eivät ole talvenkestäviä niin ne täytyy siirtää jonnekin talvisuojaan tai tyhjentää ruukut. Tämä homma on yksi syy, miksi meillä ei enemmälti harrasteta ruukkuviljelyä…

Alkanut kuun kausi jakautuu seuraavasti:

  • kukkakasveille suotuisia aikoja on istutusajalla 31.10. kello 12 alkaen 2.11. kello 13 asti sekä 11.–12.11. kello 12 asti. Esimerkiksi kukkien syyskylvöt ja kukkasipulien istutuksen voi ajoittaa näille päiville. Istutusajan jälkeen kukkapäiviä ovat 19. ja 20.11.
  • lehtipäiviä ovat istutusajalla 2.11. kello 14 alkaen 3.11. asti sekä 13.11. Istutusajan jälkeen lehtipäiviä ovat 21.–22.11.
  • hedelmäkasveille suotuisia ajanjaksoja ovat istutusajalla 4.–6.11. ja istutusajan jälkeen 16.11. ja 24.11. Nämä ovat erityisen otollisia aikoja kompostoinnille.
  • juurikasveille suotuisia ajankohtia on istutusajalla aikavälillä 8.–10.11. Maa-artisokan korjuu ja uudelleen istutus on meillä tämän kauden ohjelmassa, mutta onneksi sen voi tarvittaessa jättää myös keväälle. Istutusajan jälkeen juuripäiviä on 17.–18.11. ja 25.–27.11.

Puutarhavuosi 2015

Pensaskrassi hehkuu

Sanotaan että vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta mennyt vuosi oli kyllä kuin vuoden 2014 kaksosveli; ellei aivan identtinen niin läheistä sukua kuitenkin!

Taas on koettu yksi mittaushistorian lämpimimmistä vuosista maapallolla, ja tällä kertaa ihmiskunta on myös päässyt eteenpäin toimissa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Täytyy toivoa, että Pariisissa joulukuussa sovitut tavoitteet eivät jää vain tavoitteiksi vaan niitä ryhdytään myös määrätietoisesti toteuttamaan, sillä ilmastonmuutos ei lupaa meille hyvää; ainakin jos tämä vuosi on malliesimerkki siitä, miten ilmaston lämpeneminen käytännössä vaikuttaa elämäämme.

On tavallaan ironista, että ilmaston lämpeneminen ei vaikuta siten kuin ensi kuulemalta luulisi: lämpimien kesien sijaan saammekin lämpimiä talvia ja aikaisia keväitä, mutta juhannusta saatetaan viettää samanlaisessa säässä kuin joulua! Toistuvat myrskyt ja tuulet aiheuttavat tuhoa repimällä kattoja, kaatamalla puita ja nostamalla tulvia. Puutarhuri on ymmällään, kun sään oikut kasvukauden aikana tekevät viljelysuunnitelmat tyhjiksi.

Myrsky nousee

Myrsky nousee

Jos haluaa itsekin ottaa osaa ilmastotavoitteiden toteuttamiseen niin voi näin uuden vuoden kunniaksi tehdä omankin ilmastolupauksen eli luvata tehdä parhaansa vähentääkseen aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Ilmastolaskurilla voi selvittää asumisensa ja energiankäyttönsä, liikkumisensa, ruokailu- ja kulutustottumuksiensa sekä käyttämiensä laitteiden ja palvelujen aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Aikainen kevät, kylmä alkukesä, helteinen loppukesä ja pitkä leuto syksy

Muuripenkki syystalvella

Muuripenkki syystalvella

Vuosi 2015 alkoi täällä meillä talvisissa merkeissä, sillä lunta saatiin juuri joulun 2014 alla. Kuitenkin jo helmikuun alkupuolella keskilämpötila nousi sellaisiin lukemiin, että terminen kevät katsottiin alkaneeksi. Kevään edistyminen jatkuikin muutamia viikkoja normaalia aikaisempana, joten kevätkylvöihin päästiin hyvissä ajoin huhtikuussa kasvukauden alettua (8.4. meidän seuduilla). Aivan kuten edellisenäkin vuonna kevät oli kuitenkin viileänpuoleinen; aikaisesta kevääntulosta huolimatta terminen kesä koitti vasta toukokuun puolenvälin jälkeen eli ihan tavanomaiseen aikaan.

Todella epätavalliseksi sää muuttui alkukesällä, joka oli edellisvuoden tapaan todella kolea! Vasta heinäkuun alkupuolella oli kesäisempien säiden vuoro ja varsinaisista helteistä päästiin toden teolla nauttimaan vasta heinäkuun loppupuolelta lähtien. Helteet päättyivät syyskuun alussa ja sen jälkeen nautittiin pitkästä leudosta syksystä. Terminen syksy alkoi lokakuun alkupuolella ja se jatkui pitkään varsin lämpimänä ja aurinkoisenakin. Joulukuu toi sitten mukanaan myrskyt ja sateet kunnes joulupäivän kunniaksi maisema sai kevyen valkoisen kuorrutuksen. Talvi oli tullut!

Onnea onnettomuudessa

Epävakaiden säiden vuoksi kasvimaalla häviäjiä olivat lämpöä vaativat kasvit, joista monet kärsivät alkukauden vastoinkäymisistä eivätkä oikein päässeet kunnolla kasvuun koko kesänä. Muun muassa kurkun ja kurpitsojen sato jäi vähäiseksi, mutta tarhapavut onneksi toipuivat koettelemuksista ja tekivät lopulta elokuun helteissä ihan kelpo sadon. Tosin ruusupapu, jota meillä viljeltiin pitkän tauon jälkeen, murjotti ja tuotti lopulta palkoja tasan yhden aterian tarpeiksi!

Sen sijaan härkäpapu, salaatit, lehtikaali, peruna ja juurekset viihtyivät viileässä säässä eikä kasvitaudeista kuten esimerkiksi perunarutosta ollut yhtä paljon riesaa kuin kosteina ja lämpiminä kesinä. Myös marjat, erityisesti mansikka ja vadelma, tekivät muhkean sadon. Siitä taisi olla kiittäminen leutoa talvea, joka oli säästänyt kukka-aiheet pakkastuhoilta. Omena puolestaan joutui pihlajanmarjakoin uhriksi, kun pihlajalla oli katovuosi. Siispä myös omenasato jäi vaatimattomaksi.

Sinapinsiemenet

Sinapinsiemenet

Meillä on tapana kokeilla joka vuosi sellaisiakin vihanneksia ja yrttejä, joita emme ole ennen viljelleet. Tänä vuonna näistä kokeiluista ei oikein tullut tulosta ja on vaikea sanoa johtuiko se säästä vai muusta. Yksi poikkeus oli kuitenkin valkosinappi, jota kylvimme noin metrin rivin. Sinappi kasvoi mainiosti ja siemenetkin ehtivät hyvin kypsyä. Noinkin pieneltä alalta tuli satoa ihan kiitettävästi. Olemme siis päässeet kokeilemaan kotitekoisen sinapin valmistusta. Haastavinta oli siementen irrottaminen; saimme loukuttaa kasvustoa ihan kunnolla jotta ne saatiin irtoamaan!

Kaiken kaikkiaan riittävällä hajautuksella eli viljelemällä monipuolisesti erilaisia vihanneksia saatiin lopulta ihan mukava sato, vaikka alkukesästä tilanne vaikutti jo aika lohduttomalta.

Edistystä työmaalla

Remonttirintamalla vuosi kului talon sokkelia kunnostaessa sekä entisen autotallin sisätilojen viimeistelyssä. Aikaa vievin työvaihe on ollut sisäseinien rappaaminen, johon on saatu kulumaan käsittämätön määrä laastia ja työtunteja! WC, tekninen tila ja varasto saatiin maalattua ja laatoitettua, mutta ”puutarhahuoneen” osalta työ on vielä kesken ja osaa laatoista odotetaan vasta saapuviksi Espanjasta. Valitsimme lopulta lattiaan samanlaiset sementtilaatat kuin WC:ssä, mutta yksiväriset.

Puutarhassa saimme viimeisteltyä tukimuurit terassialueen reunoilla, joten pääsimme vihdoin istutuspuuhiinkin. Kirsikkapuisto ja niitty kehittyivät hyvin, vain niityn varjoisimmalle alueelle jouduimme syksyllä kylvämään lisää niittykukkien ja ‑heinien siemeniä. Pitkän syksyn aikana ehdittiinkin hyvin valmistamaan piha ja palsta talven varalle, joten nyt voi hyvillä mielin pitää vähän vapaata ennen uuden kauden alkamista (melkein petyimme kun ensimmäinen siemenluettelo kolahti postilaatikkoon jo ennen joulua…)!

Ruskasyksy puutarhassa

Ruskasyksy puutarhassa

Toivotamme kaikille lukijoillemme onnellista uutta vuotta 2016 – tavataan taas ensi vuonna puutarhassa, missäpä muualla!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Tammikuun 17. päivänä 2016 klo 22.36

    Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkoi meidän seuduilla 27.12. Vuosi oli ennätyksellisen lämmin, erityisesti helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa oli poikkeuksellisen lämmintä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.4.2017 alkaen

Kevään ja talven taistelu

Kevään ja talven taistelu

Päästäänkö alkavalla istutusajalla kylvämään avomaalle?

Istutusaika 3.4.2017 alkaen

Aprillia, aprillia

Aprillia, aprillia

Huhtikuun on alkanut talvisissa merkeissä, mutta istutusajalle riittää puuhaa.

Istutusaika 7.3.2017 alkaen

Katse kevääseen päin!

Katse kevääseen päin!

Tulevan kauden suunnitelmissa on helppohoitoinen kasvimaa.

Istutusaika 21.10.2016 alkaen

Oravan päivästä adventtiin

Oravan päivästä adventtiin

Vanhan kansan vuotuisessa kalenterissa tunnettiin kaikenlaisia kummallisen kuuloisia merkkipäiviä.

Puutarhavuosi 2016

Puutarhavuosi 2016

Maailmanlaajuisesti mennyt vuosi on jatkanut viimeaikaista ikävää perinnettä, että jokainen vuosi rikkoo edellisen tekemän lämpöennätyksen. Suomessakin säät ovat olleet poikkeuksellisen vaihtelevia ja yllätyksellisiäkin.

Istutusaika 23.9.2016 alkaen

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Uusi kuun kausi alkoi lähes yhtä aikaa tähtitieteellisen syksyn kanssa.

Istutusaika 27.8.2016 alkaen

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Kasvimaalla on kaksijakoinen tunnelma: yhtäältä alkaa jo olla paljon tyhjää tilaa, kun aikainen sato on jo korjattu. Toisaalta siellä missä kasvukausi jatkuu vallitsee varsinainen viidakko.

Istutusaika 31.7.2016 alkaen

Oi ihana elokuu!

Oi ihana elokuu!

Satokausi on päässyt täyteen vauhtiin: nyt korjataan kevään työn tulokset.

Istutusaika 4.7.2016 alkaen

Kylvä superruokaa syksyksi

Kylvä superruokaa syksyksi

Heinäkuussa on aika kylvää lehtivihreitä, jotka suosivat lyhenevää päivää.

Istutusaika 6.6.2016 alkaen

Kesä on tullut kasvimaalle

Kesä on tullut kasvimaalle

Poikkeuksellisen lämmin kevät edistyi kuin pikakelauksella ja kääntyi kesäksi ennätysvarhain.

Istutusaika 10.5.2016 alkaen

Kevään ”resepti”

Kevään ”resepti”

Ensin runsaita sateita, sitten lämpöaalto!

Istutusaika 12.4.2016 alkaen

Milloin voi kylvää avomaalle?

Milloin voi kylvää avomaalle?

Kevät edistyy, ja kotipuutarhurin sormia syyhyttää: tekisi mieli jo siirtyä esikasvatuksesta suorakylvöihin.

Istutusaika 16.3.2016 alkaen

Kevättä kohti

Kevättä kohti

Muutokset luonnossa herättelevät miettimään tulevien kuukausien esikasvatus- ja kylvösuunnitelmia.

Leipurin lempiyrtit

Leipurin lempiyrtit

Leivän maustamiseen tarvittavia siemeniä ja mausteita voi ja kannattaakin kasvattaa itse.

Istutusaika 18.2.2016 alkaen

Karkausvuosi on juhlavuosi

Karkausvuosi on juhlavuosi

Aloitimme bloggaamisen karkauspäivänä tasan neljä vuotta sitten, joten nyt on syytä juhlaan!

Istutusaika 4.10.2015 alkaen

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Kansanperinteen mukaan sadonkorjuun pitäisi olla tehtynä mikkelinpäivään mennessä.

Istutusaika 6.9.2015 alkaen

Syksyä ilmassa

Syksyä ilmassa

Säässä tapahtui käänne syksyisempään suuntaan säntillisesti kalenterin mukaan: syyskuun 1. päivänä.

Istutusaika 10.8.2015 alkaen

Säiden armoilla

Säiden armoilla

Sää on tänä(kin) kesänä ollut meillä Suomessa puheenaihe numero yksi. Onko nyt toiveita käänteestä parempaan?

Istutusaika 14.7.2015 alkaen

Paluu palstalle

Paluu palstalle

Kesälomatauon jälkeen on palattu palstalle katsomaan, miten siellä pärjätään. Nyt alkaa satokausi!

Ruusuista elämää

Ruusuista elämää

Ruusujen kukinta on juuri nyt uhkeimmillaan, ne eivät näytä pahastuneen viileistä kesäsäistä. Mutta sopiiko ruusu kasvimaalle?

Istutusaika 17.6.2015 alkaen

Kitkemisen aika

Kitkemisen aika

Kun kevään ja alkukesän istutushommat on saatu tehtyä, ohjelmassa on kitkemistä, kitkemistä ja kitkemistä.

Istutusaika 20.5.2015 alkaen

Toukotyöt jatkuvat

Toukotyöt jatkuvat

Kirsikankukat kertovat sydänkevään alkaneen; on aika suunnitella toukotyöt tulevaa istutusaikaa ajatellen.

Suvivirren aikaan

Suvivirren aikaan

Omenankukista aikaisimmat ehtivät kuin ehtivätkin koristamaan koulun päättymisviikonlopun juhlallisuuksia.

Istutusaika 23.4.2015 alkaen

Suorakylvöjen aika

Suorakylvöjen aika

Alkavan istutusajan ohjelmassa ovat aikaiset kylvöt suoraan kasvimaalle.

Istutusaika 26.3.2015 alkaen

Istutusaika on alkanut!

Istutusaika on alkanut!

Viikonloppuna on kukka- ja lehtikasvien kannalta suotuisia aikoja kylvää ja koulia, ottaa pistokkaita sekä istuttaa uuteen ruukkuun.

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Monivuotiset vihannekset antavat kevään ensimmäiset elonmerkit kasvimaalla. Niistä saa satoa jo silloin kun yksivuotisia vasta kylvetään.

Sinivuokko kukkii

Sinivuokko kukkii

Tuntuuko vain siltä, vai ovatko sinivuokot tänä keväänä aivan erityisen, häikäisevän sinisiä?

Yrttejä teen ystävälle

Yrttejä teen ystävälle

Kylvöjä ja siemenostoksia suunnitellessa kannattaa varata muutama ajatus yrteille, joista voi valmistaa omaa yrttiteetä.

Istutusaika 27.2.2015 alkaen

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Kiinalaisen ajanlaskun mukaan elämme nyt vuohen vuotta. Miltä se näyttää puutarhurin näkökulmasta?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Kun viljelyalaa on vähemmän kuin viljelyhaluja, tarvitaan priorisointia. Mutta millä perusteilla?

Valo voittaa

Valo voittaa

Esikasvatus pääsee täyteen vauhtiin kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun pelkkä luonnonvalo riittää.