Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kevättä kohti

Basilika ’Lemon’

Päivät ovat jo pidentyneet ilahduttavasti; enää ei tarvitse tarpoa aamulla töihin pimeässä ja pimeässä myös illalla takaisin kotiin. Tähän aikaan vuodesta riemastuttaa ajatella, että seuraavan kerran tulee niin pimeää vasta marraskuussa!

Kevätpäiväntasaus eli tähtitieteellisen kevään aloitus koittaa palmusunnuntaina 20. maaliskuuta. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valoisa aika pidentyy yhä kiihtyvällä nopeudella, mikä tarkoittaa että taimien esikasvatukselle koittavat paremmat ajat: niistä ei kasva yhtä honteloita kuin talven lyhyinä päivinä. Meillä aloitetaankin pidemmän kasvukauden vaativien vihannesten ja yrttien esikasvatus yleensä vasta kevätpäiväntasauksen aikoihin, koska meillä on lisävaloa vain noin metrin pituisella ikkunanlaudalla keittiössä. Se täyttyy nopeasti varsinkin jos pikkutaimia joutuu koulimaan ennen kuin valo riittää muissa tiloissa.

Basilika ’Red’

Basilika Red

Kun maaliskuun lopussa vielä siirrytään kesäaikaankin niin päivää pidentää entisestään se, että valoisaa aikaa siirretään aamusta iltaan – tervetullut muutos ainakin iltavirkuille, vaikka kellon siirtely muuten ärsyttäisikin.

Kaikenlaista kevätseurantaa

Hollywoodissa tehtiin 1990-luvulla kulttimaineen saanut hömppäkomedia nimeltä Päiväni murmelina (Groundhog Day), jonka pääosassa toilaili Bill Murray. Hän esitti tv-meteorologia, joka lähetetään tekemään juttua paikallisesta perinteestä, jonka mukaan kevään tuloa ennustetaan sen perusteella, millainen sää on murmelin herätessä talviunilta. Elokuvassa kyyninen mies juuttuu heräämään samaan kalenteripäivään aamusta toiseen kuin opetukseksi siitä, mistä elämässä on oikeastaan kyse. Tarina on salaviisas vertauskuva ihmisen osasta: eikö elämämme olekin tavallaan saman toistoa päivästä toiseen? Ei siis ole samantekevää, miten tuon päivänsä käyttää…

Kevään ennustaminen murmelin heräämisestä on tyyppiesimerkki kansanperinteestä, jossa seurataan eläinten ja kasvien elämänkierrossa vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista. Tosin tuo pennsylvanialainen tapa on aika lailla erkaantunut murmelin elintapojen tarkkailusta, koska murmelin päivää vietetään joka vuosi samana kalenteripäivänä eli helmikuun 2. päivänä, jolloin eläinparka pakotetaan talviuniltaan säätä todistamaan (aivan kuin se ei olisi tiedossa ilman murmeliakin!).

Kevät sulattaa jään

Kevät sulattaa jään

Suomessa Luonto-Liitto on yleisön avustuksella havainnoinut kevään etenemistä jo 40 vuoden ajan. Kevätseuranta on itsessään yksi kevään merkeistä ja ensimmäinen kevätseurantaviikonloppu on jo tänä viikonloppuna! Tämän vuoden teema on lehtipuut ja -pensaat: kevätseurannassa havainnoidaan erityisesti haavan, näsiän, tuomen ja vaahteran kukintaa, sekä haavan ja koivun lehtien ilmaantumista. Havaintojaan voi jokainen kirjata osoitteessa www.kevatseuranta.fi.

Meidän fenologisessa kalenterissamme seurataan vuodenkiertoa omassa puutarhassamme, tarkkailemalla tiettyjen tunnuskasvien käytöstä. Varhaiskevät koittaa meillä, kun jouluruusu alkaa kukkia; vielä siitä ei ole merkkejä, mutta jos säät jatkuvat yhtä leutoina kuin viime aikoina niin kuka tietää minä aamuna jouluruusu nostaa päätään… Jännittävä aika on siis edessä: kuinka kevät edistyy, millaisia talvivaurioita on aiheutunut vai onko talvipakkasista kenties ollut jotain hyötyäkin. Näihin kysymyksiin saamme vastaukset tulevina viikkoina ja kuukausina!

Kylvö- ja korjuukalenterin kevät

Entä miltä näyttää kevät kuukalenterin mukaan? Kun lähikuukausia tarkastelee niin keväästä näyttäisi tulevan taas aikainen, niin kuin parina edellisenäkin vuonna. Huhtikuussa alenevan kuun kausi eli biodynaamisen kalenterin mukainen kylvö- ja istutusaika on 12.–27.4. Varhaiset avomaakylvöt täällä etelässä näyttäisivät siis ajoittuvan jo huhtikuun puolelle, kun monesti aikaisemmin olemme aloittaneet kylvöt palstalla vasta vapun tienoilla. Toukokuun istutusaika on näet 10.–24.5. ja se olisi kovin myöhäinen aika ensimmäisille avomaakylvöille. Toivotaan siis, että luonto on samaa mieltä kevään aikataulusta kuin taivaankappaleet!

Basilika ’Aton’

Basilika Aton

Mutta sitä ennen on vielä maaliskuun istutusajan vuoro. Se on sopiva sesonki aloittaa pitkän kasvukauden vaativien kasvien esikasvatus sekä hoitaa omenapuita ja marjapensaita leikkaamalla. Istutusaika alkaa keskiviikkona maaliskuun 16. päivänä ja kestää kuukauden loppuun asti. Istutusaika jakautuu seuraavasti:

  • hedelmäkasvien kylvöille otollisia päiviä ovat 16.3. sekä 20.–21.3. samoin kuin 30.3. illalla kello 19 jälkeen. Hedelmäpäivinä kannattaa kylvää esimerkiksi tomaatteja tai chilipaprikoita sekä leikata omenapuut.
  • kukkapäiviä ovat 17.3. ja 28.3. Monien pitkän esikasvatuksen vaativien kesäkukkien ja kukkayrttien esikasvatus aloitetaan maaliskuussa. Ja jos hedelmäpäivinä ei ehdi tehdä kaikkia hedelmäkasveihin liittyviä töitä niin siihen sopivat toissijaisesti myös kukkapäivät.
  • lehtikasveille suosiollisia aikoja on 18.–19.3. sekä 24.3. kello 15 lähtien, samoin kuin 28.–30.3. kello 18 asti. Maaliskuussa meillä on tapana aloittaa sellaisten hidaskasvuisten lehtiyrttien kuin basilikojen (kuvissa), timjamin ja salvian esikasvattaminen.
  • juurikasveille otollisia hetkiä on 22.–24.3. mutta juureksia harvemmin kannattaa esikasvattaa. Tosin sipuli lasketaan kuukalenterissa juurikasviksi, joten jos sipuleita aikoo lisätä siemenestä niin se kannattaa tehdä tuolloin.

Vastakaikua

    Outi · Maaliskuun 18. päivänä 2016 klo 13.34

    Hei! Mistä kalenterista nuo päivämäärät on, koska mun kännykän kuu appi on erimieltä. Esim. lehtikasveille tuo suosittelemanne 24. päivä klo 15 alkaen näyttäisi olevan vaakaa joka on kukka aikaa??? Myös 28–30 klo 18 asti menee mun kalenterin mukaan vahvasti jouskarin puolelle kun skorpparipäivät eli lehtipäivät ois 26–28 päivä. Oon uusi tässä joten vähän ehkä hämillään ja omia esikasvatuksia tässä suunnittelen. Muita päivämääriä en nyt vielä kauheesti kattonu kun hämmennyin jo noistakin. Lehtikaalia olisin laittamassa. Katoin kännykkä appini lisäksi Wanhan ajan kuukalenteria, josta netissä nähtävissä vain kesäkuu. Tämä kalenteri on kyllä ainakin kesäkuun osalta täysin synkassa oman känykkä appini tähtimerkkien kanssa. (http://www.ylakuu.com/suomi/img/kalenteri_iso.jpg)

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    sofia · Huhtikuun 7. päivänä 2016 klo 11.03

    Minulta meni maaliskuun paorika ja tomaattikylvöt ohi. Kannattaako odottaa vähenevää kuuta vai löytyiskö hedelmäkasville sitä ennen nousevan kuun aikaan otollisia kylvöhetkiä?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Paula Huoviala · Huhtikuun 8. päivänä 2016 klo 10.11

    Mihin viljelyryhmään kuuluvat kukkakaali, lehtikaalit ja yrtit, esim sitruunamelissa?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Paula Huoviala · Huhtikuun 8. päivänä 2016 klo 10.24

      Höh! Lehtikaalit ja sitruunamelissahan varmaan ovatkin lehtikasveja. Viljelyajat maaliskuussa menikin jo ohi! Onko jo tietoa tulevista suotuisista päivistä?
      Tarkoittaako avomaakylvö kaikkia suoraan maahan laitettavia?
      Nämä kun ovat näin tarkkoja aikoja, ettei aina ehdi mukaan, niin olen aiemmin noudattanut vain periaatetta, että maan sisään kasvavat kuun pienentyessä ja maan päälle kasvavat kuun kasvaessa.
      Anteeksi sekalaiset kysymykset, täällä kun pyörittelen näitä siemenpusseja ja yritän saada jotakn järjestystä.

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Huhtikuun 8. päivänä 2016 klo 19.02

      Hei Paula, olet oikeassa: lehtikaalit ja sitruunamelissa ovat lehtikasveja biodynaamisen kalenterin mielessä, koska niitä viljellään lehtisadon vuoksi. Vastaavasti kukkakaali ja kukkien vuoksi viljeltävät yrtit kuten vaikkapa kruunutilli ovat kukkakasveja. Kuten tuosta vastauksesta Sofialle käy ilmi, tänään ja huomenna on hedelmäpäivä. Sunnuntai ja maanantai ovat juuripäiviä ja tiistai lehtipäivä. Tiistaina alkaa myös seuraava istutusaika, joten julkaisemme nyt viikonloppuna sitä koskevan postauksen!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Leipurin lempiyrtit

Ryytineidon, fenkolin ja kuminan siemeniä

Leivän maustamiseen tarvittavia siemeniä ja mausteita voi ja kannattaakin kasvattaa itse.

Viime vuonna oli puhetta yrttien viljelystä ja keräilystä teesekoituksia varten. Viljelysuunnitelmia tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutkin tarpeet keittiössä. Jos sattuu olemaan innokas leipuri, niin tarvitsee monenlaisia mausteita leivän höystämiseen. Useita niistä voi kasvattaa itse, joten kasvimaan laidalta kannattaa varata muutama rivi tätä tarkoitusta varten!

Leivän ihme

Meidän taloudessa tuo innokas leipuri on Setä Sininen, joka pitää perheen – kirjaimellisesti – leivän syrjässä kiinni. Omasta hapanjuuresta syntyy leivontapäivinä useita herkullisia speltti- ja ruislimppuja, joita varten jauhoja kannetaan pitkänkin matkan päästä kun hyvä mylly sattuu reitin varrelle. Leivontapäiviksi valitaan biodynaamisen kalenterin mukaiset hedelmäpäivät, jolloin on ideaalit olosuhteet hapanjuuren heräämiselle ja kehittymiselle.

Ja täytyy sanoa että onhan tuollainen hartaudella tehty leipä todella suuri nautinto, josta tekee rakkaan maun lisäksi myös se, että se on takuuvarmasti ainutlaatuista. Itse tehty leipäjuuri kun syntyy juuri niistä hiivoista ja bakteereista, joita omasta kotiympäristöstä löytyy. Se on siis tavallaan ”luonnonhiiva” verrattuna kaupasta saatavaan leivontahiivaan. Kun on onnistunut kehittämään hyvää leipää tuottavan juuren, se kannattaa säilyttää joko kuivaamalla tai pitämällä se hengissä leivontakerrasta toiseen jääkaapissa.

Ruisleipää

Ruisleipää

Leipäjuuri kantaa siis mukanaan syntypaikkansa mikrobistoa, joten ei ihme että monissa suvuissa vaalitaan esimerkiksi menetetystä Karjalasta mukana tuotua ruisleipäjuurta kuin aarretta. Toiset tilaavat leipäjuurta maapallon ääristä asti, jos sillä on hyvä maine. Esimerkiksi San Franciscon aluen mikrobiston kehittelemä leipäjuuri on levittäytynyt leivän ystävien välityksellä varmaan kaikille mantereille!

Setä Sininen käyttää speltti- ja ruislimppujensa mausteena erilaisia siemeniä ja yrttejä. Monia niistä voi itsekin viljellä; yhdet ovat todella helppoja kasvattaa, toiset hieman haastavampia.

Helpot leipäyrtit

Kenties vaivattomin viljeltävä leivän mauste on korianteri (Coriandrum sativum), jota kasvaa meidän kasvimaalla joka kesä. Sen maukkaissa siemenissä on hieman sitrushedelmiin viittaava mutta mausteinen aromi. Korianteri tuottaa verrattain nopeakasvuisena yrttinä melko hyvän siemensadon myös Suomen lyhyessä kesässä. Korianterihan alkaa usein kukkia kuin varkain ja pian ovat siemenet jo kehittymässä, vaikka tarkoitus oli viljellä yrttejä lehtien vuoksi. Ei siis kannata hermostua, vaan antaa siementen kypsyä kunnes ne ovat tuleentuneet eli muuttuneet harmahtavan ruskeiksi ja korjata sitten siemenet lehtien sijasta! Se on ajankohtaista yleensä joskus elokuussa. Liian kauan ei kannata sadonkorjuun kanssa odotella, jotta siemenet eivät pääse varisemaan tai kostumaan loppukesän ja syksyn sateissa. Silloin sadosta ei tule kovin hyvälaatuista. Korianteri sopii mielestämme lähes kaikenlaisen leivän mausteeksi.

Korianterin siemeniä

Korianterin siemeniä

Toinen helppo viljeltävä on korianterin sukulaiskasvi kumina (Carum carvi), jonka siemeniä käytetään kaikkialla Euroopassa perinteisesti muun muassa leivän maustamiseen. Meidän mielestä kumina sopii erityisesti ruisleivän mausteeksi. Myös hapankaalin ystävän kannattaa viljellä oma kuminansa. Kyse on kuitenkin eri kasvista kuin juustokuminaksi tai roomankuminaksi kutsuttu jeera (Cuminum cyminum), jota meidänkin resepteissämme usein käytetään. Jeera on maultaan paljon kuminaa eksoottisempaa ja se tarvitsee pitkän kasvukauden tuottaakseen siemensatoa, mikä ei Suomessa yleensä onnistu ilman erityisen suotuisia olosuhteita.

Kumina kukkii

Kumina kukkii

Kumina poikkeaa korianterista siinä, että kuminan viljelijällä täytyy olla kärsivällisyyttä: kumina on nimittäin kaksivuotinen eli se kukkii ja tekee siementä vasta toisena vuotenaan – tai vasta kolmantena jos huonosti käy! Kuminaa kannattaa siis kylvää joka vuosi hieman monivuotisten penkkiin ja jättää se kasvamaan rauhassa. Seuraavana vuonna se tekee sitten kukittuaan hienon sadon ilman sen kummempaa hoitamista. Jos ensimmäisenä vuonna joutuu kuminaa harventamaan niin kannattaa käyttää nuoret lehtiruusukkeet salaatissa tai keiton mausteena, sillä terveellistä ja hyvänmakuista kasvia ei pidä heittää kompostiin!

Vähän vaativammat tapaukset

Korianterin, kuminan ja jeeran lisäksi monet muutkin suositut mausteet kuuluvat sarjakukkaisiin (Apiaceae) kasveihin. Taitaa olla niin, että koko heimolle on tyypillistä, että ne sisältävät voimakkaita eteerisiä öljyjä. Osa on valitettavasti hyvin myrkyllisiä, joten vaikka esimerkiksi kuminaa löytyy Suomen luonnosta villiintyneenäkin niin ehkä on turvallisinta viljellä mausteet itse.

Maustefenkoli luostarin yrttitarhassa

Maustefenkoli luostarin yrttitarhassa

Sarjakukkaisista mausteyrteistä ehkä hienoin aromiltaan on meidän mielestä maustefenkoli (Foeniculum vulgare var. dulce). Valitettavasti jeeran tavoin maustefenkoli ei yleensä ehdi Suomessa tuottaa siemensatoa ilman erityistä panostamista. Muutama vuosi sitten kokeilimme viljelyä esikasvattamalla fenkolintaimet ja onnistuimmekin saamaan sadoksi pikkuruisia, mutta erittäin aromaattisia siemeniä. Hyöty ei kuitenkaan ollut missään suhteessa vaivaan ja kasvin vaatimaan tilaan (maustefenkoli kasvaa yli metrin mittaiseksi), joten emme ole toistaneet tuota kokeilua. Mutta jos meillä olisi puutarhassa tai palstalla erityisen aurinkoinen, lämmin ja paksumultainen kolkka niin varmaan yrittäisimme joka vuosi viljellä maustefenkolia. Ainakin lämpiminä kesinä se saattaisi onnistua. Fenkolia voisi myös yrittää viljellä kaksivuotisena kuten kuminaa, se voisi kenties onnistua jos lehtiruusukkeet saisi suojattua talvipakkasilta. Ehkä joskus vielä kokeilemme sitä…

Toinen lämpimiä oloja vaativa mausteyrtti on ryytineito (Nigella sativa). Vaikka sitä joskus kutsutaan myös mustakuminaksi, se ei kuulu sarjakukkaisiin vaan leinikkikasveihin (Ranunculaceae). Ryytineito on läheistä sukua kesäkukkana viljellylle tarhaneidolle (Nigella damascena). Ryytineidon mustat, kulmikkaat siemenet ovat hienon aromaattisia ja sopivat erityisesti vehnä- ja spelttileivän mausteeksi. Sitä käytetään paljon mausteena ja lääkeyrttinä Lähi-idässä. Sittemmin myös lännessä on herätty ryytineidon terveysvaikutuksiin: maailmalla tehdään tällä hetkellä paljon tutkimusta ryytineidon lääkinnällisestä käytöstä ja ilmeisesti tulokset ovat lupaavia!

Ryytineito kukkii

Ryytineito kukkii

Ryytineidon kasvattaminen on sikäli vähemmän ongelmallista kuin esimerkiksi maustefenkolin viljely, että kasvi ei vie yhtä lailla tilaa, ja siemensadon epäonnistuessa pääsee kuitenkin nauttimaan kauniista kukinnasta. Ryytineito on lähes yhtä näyttävä kuin tarhaneito siroine lehtineen ja mesilehtineen. Myös siemenkota on todella koristeellinen.

Kannattaa kokeilla

Kaikkia edellä mainittuja yrttejä olemme korjanneet kukkavarsineen ja ripustaneet kuivumaan ylösalaisin huoneenlämpöön, pois suorasta auringonpaisteesta. Jos vielä virittelee ympärille paperipussin niin siemenet saa kätevästi talteen.

Leivän maustamisessa ei tarvitse rajoittua pelkästään siemenyrttien käyttämiseen. Monet lehtiyrtitkin ovat mainioita leivän mausteena. Esimerkiksi ryytimäiset yrtit kuten timjami ja rosmariini antavat vehnä- tai spelttileivälle aivan erinomaisen säväyksen, ja leipätaikinaa voi jatkaa myös villiyrteillä kuten nokkosella. Tuoreet yrtit sopivat parhaiten leiville, jotka paistuvat suhteellisen lyhyessä ajassa, kuten vaikkapa hiivaleipäjauhoista leivotuille sämpylöille. Sen sijaan pitkää kypsennystä kovassa kuumuudessa vaativiin leipiin kannattaa käyttää kuivia yrttejä, joiden eteeriset öljyt kestävät paremmin kuumuutta.

Mausteet lisätään hapanjuuritaikinaan, ei itse juureen, joka pidetään neutraalina. Siten jokaisella leivontakerralla voi vapaasti valita, miten leivän maustaa.

Vastakaikua

    viv · Huhtikuun 4. päivänä 2016 klo 21.38

    Voi tuo ryytineito näyttää kyllä tosi kauniilta! 🙂 Muistaakseni jossain intialaisissa ruuissa (vai olikohan leivissä..?) on nigellansiemeniä mausteena. Kumina on mun ehdoton suosikki leipamausteista, toimii ruisleivässä vaan niin hyvin!

    Ja kaunis on tuo ruisleipäkin! Meillä myös tehdään ruisleipää omasta juuresta – miehen pohjoiskarjalainen mummo on aikoinaan tehnyt ruisleivät itse, harmi ettei hänellä taida olla juurta enää tallessa, sitä perintöä oisin mielelläni pitänyt yllä. 🙂

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Huhtikuun 5. päivänä 2016 klo 18.48

      Juuri niin, intialaisessa naan-leivässä ja Lähi-idän maiden pita-tyyppisissä leivissä on usein ryytineidon siemeniä mausteena.

      Tuo meidän ruisleipäjuuri ei myöskään ole perintöjuuri, vaan se on vuodelta 2010. Hyvin se on kestänyt; kun juuri on oikein hyvissä voimissa sitä kuivataan jonkin verran ”varmuuskopioksi”. Kuivatun juuren voi jauhaa jauhoksi ja säilyttää esimerkiksi purkissa. Muutoin juuri viettää leivontapäivien välisen ajan tuoreena jääkaapissa. Varmuuskopiota ei kovin usein ole joutunut käyttämään!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Paula Huoviala · Huhtikuun 8. päivänä 2016 klo 10.36

    Kiitos maustevinkeistä. Olenkin miettinyt, mihin runsasta korianterin siemensatoa voi hyödyntää.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.4.2017 alkaen

Kevään ja talven taistelu

Kevään ja talven taistelu

Päästäänkö alkavalla istutusajalla kylvämään avomaalle?

Istutusaika 3.4.2017 alkaen

Aprillia, aprillia

Aprillia, aprillia

Huhtikuun on alkanut talvisissa merkeissä, mutta istutusajalle riittää puuhaa.

Istutusaika 7.3.2017 alkaen

Katse kevääseen päin!

Katse kevääseen päin!

Tulevan kauden suunnitelmissa on helppohoitoinen kasvimaa.

Istutusaika 21.10.2016 alkaen

Oravan päivästä adventtiin

Oravan päivästä adventtiin

Vanhan kansan vuotuisessa kalenterissa tunnettiin kaikenlaisia kummallisen kuuloisia merkkipäiviä.

Puutarhavuosi 2016

Puutarhavuosi 2016

Maailmanlaajuisesti mennyt vuosi on jatkanut viimeaikaista ikävää perinnettä, että jokainen vuosi rikkoo edellisen tekemän lämpöennätyksen. Suomessakin säät ovat olleet poikkeuksellisen vaihtelevia ja yllätyksellisiäkin.

Istutusaika 23.9.2016 alkaen

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Uusi kuun kausi alkoi lähes yhtä aikaa tähtitieteellisen syksyn kanssa.

Istutusaika 27.8.2016 alkaen

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Kasvimaalla on kaksijakoinen tunnelma: yhtäältä alkaa jo olla paljon tyhjää tilaa, kun aikainen sato on jo korjattu. Toisaalta siellä missä kasvukausi jatkuu vallitsee varsinainen viidakko.

Istutusaika 31.7.2016 alkaen

Oi ihana elokuu!

Oi ihana elokuu!

Satokausi on päässyt täyteen vauhtiin: nyt korjataan kevään työn tulokset.

Istutusaika 4.7.2016 alkaen

Kylvä superruokaa syksyksi

Kylvä superruokaa syksyksi

Heinäkuussa on aika kylvää lehtivihreitä, jotka suosivat lyhenevää päivää.

Istutusaika 6.6.2016 alkaen

Kesä on tullut kasvimaalle

Kesä on tullut kasvimaalle

Poikkeuksellisen lämmin kevät edistyi kuin pikakelauksella ja kääntyi kesäksi ennätysvarhain.

Istutusaika 10.5.2016 alkaen

Kevään ”resepti”

Kevään ”resepti”

Ensin runsaita sateita, sitten lämpöaalto!

Istutusaika 12.4.2016 alkaen

Milloin voi kylvää avomaalle?

Milloin voi kylvää avomaalle?

Kevät edistyy, ja kotipuutarhurin sormia syyhyttää: tekisi mieli jo siirtyä esikasvatuksesta suorakylvöihin.

Istutusaika 18.2.2016 alkaen

Karkausvuosi on juhlavuosi

Karkausvuosi on juhlavuosi

Aloitimme bloggaamisen karkauspäivänä tasan neljä vuotta sitten, joten nyt on syytä juhlaan!

Istutusaika 31.10.2015 alkaen

Pyhäinpäivästä ensimmäiseen adventtiin

Pyhäinpäivästä ensimmäiseen adventtiin

Myöhäissyksy on täällä: kasvukausi on päättynyt ja puutarha käy talvilevolle. Alkanut kuun kausi noudattelee kalenteria ja kestää suurin piirtein marraskuun ajan, kirkkojuhlasta toiseen.

Puutarhavuosi 2015

Puutarhavuosi 2015

Sanotaan että vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta mennyt vuosi oli kyllä kuin vuoden 2014 kaksosveli; ellei aivan identtinen niin läheistä sukua kuitenkin!

Istutusaika 4.10.2015 alkaen

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Kansanperinteen mukaan sadonkorjuun pitäisi olla tehtynä mikkelinpäivään mennessä.

Istutusaika 6.9.2015 alkaen

Syksyä ilmassa

Syksyä ilmassa

Säässä tapahtui käänne syksyisempään suuntaan säntillisesti kalenterin mukaan: syyskuun 1. päivänä.

Istutusaika 10.8.2015 alkaen

Säiden armoilla

Säiden armoilla

Sää on tänä(kin) kesänä ollut meillä Suomessa puheenaihe numero yksi. Onko nyt toiveita käänteestä parempaan?

Istutusaika 14.7.2015 alkaen

Paluu palstalle

Paluu palstalle

Kesälomatauon jälkeen on palattu palstalle katsomaan, miten siellä pärjätään. Nyt alkaa satokausi!

Ruusuista elämää

Ruusuista elämää

Ruusujen kukinta on juuri nyt uhkeimmillaan, ne eivät näytä pahastuneen viileistä kesäsäistä. Mutta sopiiko ruusu kasvimaalle?

Istutusaika 17.6.2015 alkaen

Kitkemisen aika

Kitkemisen aika

Kun kevään ja alkukesän istutushommat on saatu tehtyä, ohjelmassa on kitkemistä, kitkemistä ja kitkemistä.

Istutusaika 20.5.2015 alkaen

Toukotyöt jatkuvat

Toukotyöt jatkuvat

Kirsikankukat kertovat sydänkevään alkaneen; on aika suunnitella toukotyöt tulevaa istutusaikaa ajatellen.

Suvivirren aikaan

Suvivirren aikaan

Omenankukista aikaisimmat ehtivät kuin ehtivätkin koristamaan koulun päättymisviikonlopun juhlallisuuksia.

Istutusaika 23.4.2015 alkaen

Suorakylvöjen aika

Suorakylvöjen aika

Alkavan istutusajan ohjelmassa ovat aikaiset kylvöt suoraan kasvimaalle.

Istutusaika 26.3.2015 alkaen

Istutusaika on alkanut!

Istutusaika on alkanut!

Viikonloppuna on kukka- ja lehtikasvien kannalta suotuisia aikoja kylvää ja koulia, ottaa pistokkaita sekä istuttaa uuteen ruukkuun.

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Monivuotiset vihannekset antavat kevään ensimmäiset elonmerkit kasvimaalla. Niistä saa satoa jo silloin kun yksivuotisia vasta kylvetään.

Sinivuokko kukkii

Sinivuokko kukkii

Tuntuuko vain siltä, vai ovatko sinivuokot tänä keväänä aivan erityisen, häikäisevän sinisiä?

Yrttejä teen ystävälle

Yrttejä teen ystävälle

Kylvöjä ja siemenostoksia suunnitellessa kannattaa varata muutama ajatus yrteille, joista voi valmistaa omaa yrttiteetä.

Istutusaika 27.2.2015 alkaen

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Kiinalaisen ajanlaskun mukaan elämme nyt vuohen vuotta. Miltä se näyttää puutarhurin näkökulmasta?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Kun viljelyalaa on vähemmän kuin viljelyhaluja, tarvitaan priorisointia. Mutta millä perusteilla?

Valo voittaa

Valo voittaa

Esikasvatus pääsee täyteen vauhtiin kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun pelkkä luonnonvalo riittää.