Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kuukauden kasvi: karhunlaukka

Karhunlaukka

Muiden sipulikasvien tavoin karhunlaukka vihertää jo aikaisin keväällä. Toisen lehtometsien kevätkukkijan, valkovuokon tavoin myös karhunlaukka häviää maisemasta kukittuaan, joten kesäkuun jälkeen sesonki on jo ohi.

Suomessa karhunlaukka on harvinainen lounaisrannikon lehtojen kasvi, mutta jo Etelä-Ruotsista löytyy runsaita karhunlaukkakasvustoja siellä missä olosuhteet ovat otolliset. Keski-Euroopassa karhunlaukka on yksi kevään sanansaattajista ja sen sesonki on juhlaa niiden neljän viiden viikon ajan, jolloin lehdet ovat aromaattisimmillaan. Olemme yrittäneet kasvattaa karhunlaukkaa kotipihan metsäpuutarhassa, huonohkolla menestyksellä. Tänä keväänä teimme ”opintomatkan” Saksan Eberbachiin lähellä Heidelbergia, jossa karhunlaukka kasvaa laajoina mattoina Neckar-joen rantapenkereillä ja ‑niityillä. Siellä vietetään maaliskuun puolestavälistä huhtikuun puoleenväliin karhunlaukkapäiviä – ”Bärlauchtage”!

Karhunlaukka kasvaa Neckar-joen laaksossa

Karhunlaukka kasvaa Neckar-joen laaksossa

Sipulien suurta sukua

Karhunlaukkaa (Allium ursinum) kutsutaan useilla kielillä myös villivalkosipuliksi, mikä kertookin tärkeimmän: karhunlaukkaa arvostetaan erityislaatuisen, valkosipulia muistuttavan arominsa vuoksi. Se on niin voimakas, että karhunlaukkakasvuston löytää jo lemun perusteella maastosta! Karhunlaukka on noin 20–30 senttimetriä korkea, leveälehtinen sipulikasvi, jolla on kaunis valkoinen, pyöreä kukinto. Se leviää siemenistä ja muodostaa viihtyessään laajoja kasvustoja.

Karhunlaukan kukka Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa

Karhunlaukan kukka Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa

Karhunlaukka viihtyy tuoreissa lehtimetsissä, missä sillä on keväällä kylliksi valoa, mutta myöhemmin puiden varjo pitää maan sopivan kosteana. Suomessa sitä voi löytää lehtometsistä Lounais-Suomessa. Muun muassa Ahvenanmaan Jomalassa Ramsholmin lehdossa on upea karhunlaukkaesiintymä. Karhunlaukka on Ahvenanmaalla rauhoitettu kasvi ja muuallakin silmälläpidettävä, joten on hieman kyseenalaista, että se mainitaan monissa suomalaisissakin villiyrttikeittokirjoissa sellaisten kasvien joukossa, joita kannattaisi kerätä luonnosta. Suomessa karhunlaukka kuuluu siis pikemminkin viljeltäviin yrtteihin.

Karhunlaukan käyttö

Karhunlaukkasatoa

Karhunlaukkasatoa

Karhunlaukasta käytetään ruuanlaitossa yleensä lehdet, mutta myös kukkanuppuja ja vielä nuoria kukkiakin voi käyttää. Kukinnan huipun aikoihin aromit ovat jo laimenneet. Karhunlaukka on sesonkiherkku, sillä se on ehdottomasti nautittava tai vähintäänkin käsiteltävä pian korjuun jälkeen, sillä aromiaineet haihtuvat pian. Kasvin kuivaaminen on sen vuoksi vaikeaa; ilmeisesti se onnistuu lähinnä pakastekuivausmenetelmällä, ja silloinkin mausta kaikkoaa suurin osa. Viime syksynä ostimme ruokamessuilta pakastekuivattua karhunlaukkaa, joka tuoksuu voimakkaasti, mutta maku on melko mieto.

Rasti Eberbachin karhunlaukkapolulla

Rasti Eberbachin karhunlaukkapolulla

Karhunlaukan maku on todella voimakas, eivätkä kaikki välttämättä ole siihen kauhean ihastuneita. Ne jotka ovat, ovatkin sitten yleensä fanaattisia karhunlaukan ihailijoita! Maku muistuttaa valkosipulia, mutta on jotenkin ”vihreämpi”.Yleisin tapa käyttää karhunlaukkaa on maustaa sillä kasvisöljyä tai valmistaa siitä pestontapaista kastiketta. Säilöttynä karhunlaukkaa löytää nimenomaan öljyyn sekoitettuna.

Sesongin aikaan karhunlaukkaa voi käyttää kaikenlaisissa ruuissa: Eberbachin karhunlaukkapäivillä pikkukaupungin ravintolat kilpailivat siitä, kuka käyttää karhunlaukkaa innovatiivisimmalla tavalla! Oli karhunlaukkaleivonnaisia, ‑pastaa, ‑keittoa, ‑pizzaa, ‑tuorejuustoa, jopa ‑cocktaileja! Kokeilujemme perusteella karhunlaukka sopii peston lisäksi erityisen hyvin kermaisiin keittoihin. Myös karhunlaukkavoi eli yksinkertaisesti karhunlaukalla maustettu hyvälaatuinen voi on ihastuttavan maukasta!

Karhunlaukalla on samankaltaisia terveysvaikutuksia kuin valkosipulilla eli sitä pidetään hyödyllisenä muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä – tosin jos sellaista hyötyä hakee, niin karhunlaukkaa ei varmaankaan ole syytä nauttia voin kera… Karhunlaukalla on myös edullinen vaikutus ruoansulatuselimistöön.

Karhunlaukan viljely

Jos ei karhunlaukan säilöntä ole aivan yksinkertaista niin ei myöskään karhunlaukan viljely. Siemenliikkeet myyvät karhunlaukan siemeniä, mutta niiden saaminen itämään onkin oma haasteensa. Siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, mutta eivät välttämättä kuitenkaan idä, eivät ainakaan seuraavana keväänä. Jostain olemme lukeneet, että jos siemeniä kerää, ne pitäisi kylvää välittömästi. Vaikuttaa siis siltä, että myös siementen säilyttäminen itämiskelpoisina on vaikeaa!

Parhaiten karhunlaukan viljely sujuukin, jos saa jostain käsiinsä karhunlaukan sipuleita. Me onnistuimme saamaan kourallisen sipuleita puutarhamessuilta joitain vuosia sitten. Puutarhamme olosuhteet eivät ilmeisesti kuitenkaan oikein sovi krantulle karhunlaukalle, sillä ne eivät ole sen kummemmin levinneet, samat sipulit vain jurottavat vuodesta toiseen. Viime vuonna siirsimme osan uuteen paikkaan – saa nähdä viihtyvätkö ne siellä paremmin. Sipuleiden istutussyvyys on noin kymmenen senttimetriä.

Luonnossa karhunlaukka tosiaan viihtyy melko kosteilla paikoilla, mutta ei ehkä kuitenkaan siedä jatkuvaa märkyyttä. Humuspitoinen, pikemminkin kalkkipitoinen kuin hapan maa mainitaan usein vaatimuksina maaperälle. Meidän puutarhamme lienee liian kuiva kasvupaikka karhunlaukalle.

Karhunlaukan nuppuja

Karhunlaukan nuppuja

Jos sopiva paikka löytyy puutarhasta niin kannattaa huolehtia siitä, että samalla alueella ei kasva kieloja. Tietyssä kehitysvaiheessa kielon voi helposti sekoittaa karhunlaukkaan, mikä on todella vaarallista kun ottaa huomioon kielon myrkyllisyyden! Karhunlaukan lehdet erottaa kielon lehdistä väristä, joka on heleänvihreä eikä sinivihertävä kuten kielolla, sekä tietysti hajusta. Mutta ilmeisesti karhunlaukka on niitä kasveja, jotka karkottavat muut kasvit ympäriltään ja pystyvät siten muodostamaan tiheitä kasvustoja; esimerkiksi Eberbachissa näytti siltä että vain vuohenputki pystyy taistelemaan elintilasta karhunlaukan kanssa!

Tämän artikkelin kuvat ovat Eberbachista (karhunlaukkakasvustot) ja Tallinnan kasvitieteellisestä puutarhasta viime vuoden touko-kesäkuun vaihteesta (kukkivat karhunlaukat).

Linkkejä

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Toukokuun 26. päivänä 2014 klo 21.35

    Uuteen paikkaan siirretyt karhunlaukat menestyvät paljon paremmin: tänä keväänä kaksi niistä jopa kukkii!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Seppo Immonen · Huhtikuun 15. päivänä 2016 klo 18.43

    Gero Geick Karhunlaukkamakkarassa on runsaasti karhunlaukkaa ja sen lisäksi ruohosipulia. Makkara on väriltään vihreä. Toistaiseksi sitä saa Turun kauppahallista Lihakarhuilta. Turussa myös aikajoin KCM Kupittalta ja Länsikeskuksesta.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Tuija Kiuru · Huhtikuun 18. päivänä 2016 klo 14.32

    Hei,

    Olen ostanut n. kymmenen vuotta sitten Tallinnan torilta vanhalta mummolta Karhunlaukan taimen. Kukkapenkissä hyvin viihtynyt, kukkinut joka vuosi. Levinnyt ei juuri ollenkaan, nyt näkyy yksi uusi kasvusto n. viiden sentin päässä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Inkeri Nieminen · Toukokuun 22. päivänä 2017 klo 15.42

    Ihana karhunlaukkakausi alkoi taas! Sain joskus 15 vuotta sitten pari pientä sipulia, jotka istutin puutarhaani. Nyt minulla on noin parin neliön karhunlaukkakasvusto, jonka leviämistä olen jo joutunut hillitsemäänkin, ja olen jakanut taimia ystävilleni. Käytän karhunlaukkaa salaateissa, pestona, mausteena ja leivän päällä sellaisenaan. Se on tosi ihana kasvi!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Anna kuulua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Connect with Facebook