Mullasta nousee kasvi

Hernesatoa

Vuohenputki keittiössä

Vuohenputken versoja

Kreetalainen ruokavalio on saanut mainetta terveellisyytensä vuoksi. Yksi sen peruselementeistä on ”horta” eli paikalliset villikasvit, joita käytetään paljon ruoanlaitossa. Meillä Suomessakin on taas herätty käyttämään villikasveja ruoanlaitossa – ja keksitty hauska uudissana ”hortoilu”. Kevään ensimmäinen sato saadaankin villikasveista, esimerkiksi vuohenputkesta.

Huhtikuussa kylvökauden alkamisen odotus on jo kuumeista. Kansanperinne on pullollaan uskomuksia, jotka liittyvät kylvösäiden ennustamiseen. Pyhän Yrjön, Adalbertuksen ja Pyhän Markuksen päivän (23.-25.4.) öitä kutsuttiin ennenvanhaan suviöiksi. Jos siihen aikaan on kylmää, se on paha merkki: kylmiä öitä tulisi olemaan vielä yhdeksän viikon ajan tai ylipäänsä kylmää säätä 40 vuorokautta yhteen menoon. Tänä vuonna kevätsää lämpeni juuri parahiksi Yrjön päivän alla, joten hyvältä näyttää…

Pyhän Yrjön päivä on Keski-Euroopassa perinteinen kylvöpäivä. Meillä ei yleensä olla vielä niin pitkällä. Mutta näihin aikoihin kasvukausi on yleensä jo alkanut Etelä-Suomessa, joten vihdoin voi saada ensimmäistä tuoretta satoa puutarhasta. Monivuotiset viljelykasvit työntävät ensimmäisiä versojaan ylös maasta: meillä mm. ruoho- ja pillisipuli sekä väinönputki ovat jo täydessä vauhdissa. Myös ensimmäiset villikasvit työntävät versojaan maasta. Vuohenputket ensimmäisten joukossa tarjoavat vihreitä lehtisuppujaan herkkusuille kerättäväksi. Vuohenputki on monipuolinen villivihannes ja -yrtti, jota voi käyttää samaan tapaan kuin persiljaa, salaatteja, pinaattia tai jopa purjon ja parsan lailla! On kuitenkin tärkeää että tunnistat vuohenputken ennen kuin keräät sitä käytettäväksi ruoassa, jottet sekoita sitä myrkyllisiin sukulaisiinsa.

Vuohenputkea ja pillisipulia

Vuohenputkea ja pillisipulia

Tällä kertaa käytämme vuohenputkea tabbouleh-salaattiin, vichyssoisen tapaiseen keittoon sekä vuohenjuuston kanssa piirakassa.

Keväinen tabbouleh

Keväinen tabbouleh

Keväinen tabbouleh

Lähi-idän keittiöstä peräisin oleva tabbouleh tehdään bulgurista eli rouhituista ja esikeitetyistä vehnäsuurimoista. Luomu- ja lähiruoan ystävien iloksi nykyään on saatavilla myös Suomessa viljellystä luomuvehnästä tehtyä bulguria: Lassilan tila Tuusulassa valmistaa luomubulguria, jota voi ostaa mm. Oma maa ‑osuuskunnan kaupasta.

Perinteiseen tabbouleh-salaattiin pannaan paljon persiljaa ja minttua, mutta tällä kertaa korvaamme ne vuohenputkella. Sitä saa olla tosi paljon, salaatin pitää olla aivan vihreää! Kerää siis vuohenputkea ainakin litran verran. Sipulin sijasta käytämme tuoretta pillisipulia, mutta ruohosipuli ja karhunlaukkakin käy. Salaatin voi tehdä myös ilman muita vihanneksia, mutta yleensä tabboulehiin lisätään vähintäänkin pilkottua tomaattia sekä mahdollisesti myös kurkkua ja paprikaa. Voit tarjota tabboulehin salaattipediltä esimerkiksi käyttäen pieniä roomansalaatin lehtiä (kerän keskeltä), joita voi käyttää syödessä ”lusikoina”. Perinteisesti tabbouleh syödään käsin, missä kovera salaatinlehti on apuna. Tabbouleh on mahtavaa piknik-ruokaa!

Vuohenputki-perunasosekeitto

Vuohenputki-perunasosekeitto

Vuohenputki-perunasosekeitto

Purjo-perunasosekeitto eli vichyssoise on ranskalaisen keittiön klassikoita. Sami Tallberg sanoo Villiyrttikeittokirjassaan, että purjon voi korvata keitossa kokonaan tai osittain vuohenputkella. Päätimme kokeilla perinteistä reseptiä käyttäen pillisipulia ja vuohenputkea purjon sijaan. Tähänkin ruokaan kelpaisi varmaan ruohosipuli tai karhunlaukka, jos pillisipulia ei sattuisi olemaan. Keiton voi syödä kuumana tai perinteiseen tapaan kylmänä, joten se on mainio lisä piknik-buffettiin, vaikkapa vappuna. Resepti riittää alkukeitoksi neljälle.

Vuohenputki-vuohenjuustopiirakka

Vuohenputki-vuohenjuustopiirakka

Vuohenputki-vuohenjuustopiirakka

Myös erilaiset avoimet piirakat ovat perinteisiä ranskalaisia ruokia. Tässä piirakassa on kaksin kerroin vuohta: vuohenputkea ja vuohenjuustoa. Tosin vuohenputkella ei taida olla mitään muuta tekemistä vuohen kanssa kuin että lehdykkä muistuttaa nuorena ja suppuisena vuohensorkkaa. Siksi sekä kasvin tieteellisessä nimessä (Aegopodium podagraria) että suomenkielisessä nimessä on viittaus vuoheen (aigos = vuohen ja podion = pieni jalka). Mutta hyvin ne sopivat yhteen, ja loistavat kevätpiknikillä!

Taikinaohjeemme on perinteinen resepti suolaisia piirakoita varten. Se voi vaikuttaa vähän monimutkaiselta, mutta on ehdottomasti paras piirakkataikinan ohje! Vaihtoehtoisesti voit käyttää valmista pakastetaikinaa.

Katso reseptit

Linkkejä

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Connect with Facebook