Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kymmenen helpointa viljelykasvia?

Kasvimaa kukoistaa

Nämä kymmenen kasvia löytyvät kasvimaaltamme joka kesä, koska ne ovat niin kiitollisia kasvatettavia – helppoja, herkullisia ja satoisia.

Kasvimaalla tulee vuosittain kokeiltua eksoottisiakin uutuuksia, mutta viljelysten perustan muodostavat takuuvarmat suosikit: kasvikset ja yrtit joiden kasvattamisessa ei voi mennä pahasti pieleen vaikka säät eivät suosisikaan. Idioottivarmaksi ei ehkä voi mitään viljelykasvia kutsua, mutta nämä kymmenen ovat meidän suosikkimme silloin kun haluamme veikata onnistumisen puolesta…

Palsternakka

Palsternakkaa ’White Gem’

Palsternakkaa White Gem

Palsternakan viljely on vaivatonta, paljon helpompaa kuin esimerkiksi sukulaisensa porkkanan kasvattaminen. Vaikka usein sanotaankin että ne kärsivät samoista tuholaisista, meidän kokemuksemme mukaan palsternakka on hyvin terve kasvi kun taas porkkanan juuret ovat milloin karvaisia, milloin mustanraidallisia tuholaisten tehtyä temppujaan. Palsternakka on porkkanaa huomattavasti rotevampi kasvi, joten se vaatii kasvimaalla enemmän tilaa erityisesti loppukesästä. Palsternakka tarvitsee myös koko kasvukauden kehittyäkseen täyteen mittaansa.Palsternakka kylvetään yleensä aikaisin keväällä, mutta voi sitä kylvää myös myöhäissyksyllä, juuri talventulon alla. Palsternakka on herkullisen makea juures paahdettuna, mutta raakana sitä ei voi nauttia. Merkittävin moka jonka voi tehdä palsternakan viljelyssä on harvennuksen laiminlyöminen, jolloin juurten koko jää vaatimattomaksi. Lisäksi meidän kokemuksemme on että siemenet vanhenevat nopeasti ja menettävä itävyytensä muutamassa vuodessa. Niitä kannattaa siis hankkia vain kulloinkin tarvittava määrä esimerkiksi yhdessä ystävien kanssa.

Hyönteisen toukka ’Atico’ salaatilla

Hyönteisen toukka Atico salaatilla

Salaatti

Erilaisia salaattilajikkeita on valtava määrä. Kaikkein helpoimpia kasvatettavia ovat lehtisalaatit, jotka eivät muodosta kerää, vaan joita korjataan muutama lehti kerrallaan pitkin kasvukautta. Keräsalaatit ovat hieman vaativampia mutta eivät nekään mitenkään ylivoimaisia. Etanat ja kotilot pitävät salaateista, samoin kuin rusakot ja kanit sekä perhosten toukat, joten salaatista joutuu kilpailemaan puutarhan villieläinten kanssa. Salaatit kylvetään aikaisin toukokuussa ja ne viihtyvät kosteassa ja viileässäkin säässä. Kesäkuumalla salaatit vaativat kastelua ja saattavat joka tapauksessa lakata kasvamasta. Salaatinviljely saattaakin mennä pieleen lähinnä kahdesta syystä: jos on kovin kuivaa ja kuumaa eikä kastelusta huolehdita, salaatti muuttuu maultaan kitkeräksi; jos taas on kovin kosteaa, etanat tekevät rynnäkön!

Punajuuri

Punajuuria ’Ągyptische plattrunde’

Punajuuria Ągyptische plattrunde

Punajuuri on niin helppo ja herkullinen juures että on suorastaan hölmöä olla sitä kasvattamatta! Se kylvetään kun maa on jo hieman lämmennyt, toukokuun puolenvälin tienoilla. Kovin kylmässä punajuuri saattaa ryhtyä kukkimaan joten keväällä kannattaa odottaa hieman ennen kylvämistä. Punajuuren taimet täytyy muistaa harventaa, koska siemenpussissa on itse asiassa punajuurikkaan hedelmiä joissa on monta siementä samassa paketissa. Tämän vuoksi taimia tuppaa kehittymään useita aivan vieri viereen eivätkä juuret pääse kehittymään suuriksi ilman harvennusta. Mutta ei hätää: harvennettujen taimien naatit voi syödä salaatin seassa! Punajuuri kehittyy varsin nopeasti: jo elokuussa päästään nauttimaan muhkeista mehukkaista juurikkaista. Punajuuren viljelyssä pitää vain huolehtia siitä, että kasvualusta ei ole liian ravinteikas – muuten juurikkaista kehittyy liian nitraattipitoisia. Liika nitraatinsaanti on terveydelle haitallista.

Vanhanajan kirvelikeitto

Vanhanajan kirvelikeitto

Kirveli

Maustekirveli on nopeasti itävä ja kehittyvä raikas yrtti, joka sopii kaikenlaisiin kesäisiin kasvisruokiin, esimerkiksi uuden perunan yrtiksi tillin sijasta. Maussa on lakritsin ja aniksen aromeja, jotka sopivat myös muna- ja kermaruokien mausteeksi sekä kalan kanssa. Kirveli myös kylväytyy helposti joten kun kerran sitä kylvää, saa kirvelisatoa seuraavinakin vuosina. Se taitaakin olla ainoa ”riski” kirvelin viljelyssä! Kirveliä kannattaa kylvää useaan otteeseen kevään ja alkukesän aikana jatkuvan sadonkorjuun varmistamiseksi. Kun kirvelin korjaa leikkaamalla kasvin matalaksi se kehittää uudet lehdet, joten aina ei tarvita edes uusintakylvöjä.

Peruna

Siemenperunaa

Siemenperunaa

Perunan on tietyssä mielessä ehkäpä kaikkein helpoin viljelykasvi. Perunasta saa satoa vaikkapa heinäkasassa kasvatettuna! Kasvimaalla parhaan sadon saa, kun muistaa istuttaa siemenperunat tarpeeksi syvään, noin kymmenen senttimetrin syvyyteen, ja jättää mukuloille riittävästi tilaa kehittyä. Taimiväli saa olla noin kolmekymmentä senttimetriä ja riviväli puoli metriä. Silloin riittää tilaa myös multaamiselle, mikä omalta osaltaan lisää sadon määrää. Ainoa varsinainen riski ovat kasvitaudit: peruna on altis perunarutolle, perunaruvelle ja joukolle muita perunoihin erikoistuneita vitsauksia. Niiden välttämiseksi kannattaa valita tarkastettuja siemenperunoita. Sadon jouduttamiseksi mukuloita idätetään jonkin aikaa valossa ennen istuttamista maahan toukokuun loppupuolella.

Lehtikaali ’Dwarf Green Curled’

Lehtikaali Dwarf Green Curled

Lehtikaali

Kaalit eivät ole erityisen helppojen kasvien maineessa, niillä on sen verran paljon tuholaisia ja kasvatusaikakin on yleensä pitkä. Poikkeuksen muodostaa lehtikaali: se kestää paremmin ympäristön hyökkäyksiä eikä tarvitse samanlaista huolenpitoa kuin herkkähipiäisemmät sukulaisensa. Lehtikaalikin tosin maistuu villieläimille: meillä on tavattu lehtikaalimaalta mm. hirven sorkanjäljet ja puoliksi rouskitut kaalipehkot, puhumattakaan etanoiden jättämistä rei’istä kaalinlehtiin! Lehtikaalin voi lyhyesti esikasvattaa huhti-toukokuussa tai kylvää kasvimaalle suoraan touko-kesäkuussa.

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsan taimi maitopurkissa

Kesäkurpitsan taimi maitopurkissa

Kesäkurpitsa on vaivattomuudessaan ja herkullisuudessaan rakastettava kasvi – se olisi ehkä valintamme jos pitäisi valita vain yksi suosikki viljelykasvien joukossa! Tosin kesäkurpitsa vaatii tilaa tuottaakseen kunnon sadon ja siitähän on kasvimaalla kroonisesti puute. Kannattaa kuitenkin varata kesäkurpitsalle oma lämmin nurkkauksensa palstalta niin se palkitsee keskikesästä syksyyn asti jatkuvalla syötöllä kehittyvillä hedelmillä. Ainoa riski on sateinen kesä: silloin kesäkurpitsan kukkien pölyttyminen vaikeutuu eivätkä hedelmät kehity kunnolla. Jos pölyttyminen on mennyt pieleen niin kurpitsa ei kasva kokoa vaan hedelmä mätänee kärjestä lähtien. Sadesäällä voi yrittää suojata kasvia liialta märkyydeltä ja hoitaa kukkien pölytyksen itse esimerkiksi siveltimellä.

Pensaspapu ’Maxi’ kukkii

Pensaspapu Maxi kukkii

Tarhapapu

Tarhapapuihin lasketaan pensas- ja salkopavut eli Phaseolus vulgaris ‑lajiin kuuluvat papulajikkeet. Ne ovat paitsi helppoja, herkullisia ja äärettömän satoisia myös hyödyllisiä muutoinkin kuin ravintona. Pavut keräävät juurinystyröihinsä ilmasta typpeä, joten ne lisäävät ravinteita kasvualustaansa. Sen vuoksi niitä käytetäänkin ns. viherlannoituskasveina eli huoltamassa maata ennen vaativampien vihannesten viljelyä. Pavut ovat haavoittuvimmillaan kasvukautensa alussa: niitä ei saa kylvää liian kylmään maahan, muuten siemenet mätänevät. Siemenet ja pikkutaimet ovat myös lintujen ja rusakoiden herkkua, joten jos huonosti käy ne saattavat joutua parempiin suihin heti elinkaarensa alkutaipaleella. Kannattaa siis kylvää pavut vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa ja suojata kylvös harsolla kunnes taimet ovat kehittyneet kymmenen viidentoista senttimetrin korkuisiksi. Sen jälkeen pavut yleensä pärjäävät omillaan!

Korianteri

Tilli ja korianteri kukassa

Tilli ja korianteri

Korianteri on kirvelin tavoin yrteistä helpoimpia kasvatettavia. Mitään ihmeellisiä kommervenkkeja ei tarvita hyvän sadon saamiseksi. Korianterin lehtien mausta voi olla montaa eri mieltä, mutta kun siihen tottuu löytää käyttöä vaikka minkälaisista ruuista. Kokeile korianterinlehtiä esimerkiksi raa’an kesäkurpitsan kanssa salaatissa – nam! Jos lehtiä ei ehdi käyttää hyväkseen niin korianterin voi antaa kehittää siemeniä, jotka voi sitten kerätä talven varalle. Korianterinsiemenet ovat huippuhyvä mauste paitsi ruoanlaitossa myös säilönnässä.

Valkosipulia istuttamassa

Valkosipulia istuttamassa

Valkosipuli

Helpompaa viljeltävää kuin valkosipuli on vaikea kuvitella. Meillä on tapana tökätä kynnet tai istukassipulit maahan syksyllä ennen talventuloa. Valkosipuli itää keväällä ensimmäisten joukossa ja jo heinä-elokuussa voi korjata muhkean sadon, jos vain kasvualusta on kyllin ravinteikas ja kosteutta pidättävä. Parilta rivimetriltä saa helposti koko talven valkosipulit ja jos antaa muutaman kukan kehittyä itusilmuiksi asti voi viljellä omia istukassipuleita. Ainoa riski valkosipulin viljelyssä lienee se, että jos sipuleita ei korjaa ajoissa silloin kun lehdet ovat kellastumassa vaan jättää ne maahan liian pitkäksi aikaa, muodostuneet kynnet alkavat itää. Silloin niiden säilyvyys heikkenee eikä sato säily hyvänä läpi talven.

Mitkä ovat sinun suosikkisi?

Vastakaikua

                  Anna kuulua

                  Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

                  Connect with Facebook