Puutarhavuosi 2018 | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Puutarhavuosi 2018

Kasvimaa rehottaa

Mennyt vuosi oli monille toiveiden täyttymys usean peräkkäisen viileän kesän jälkeen; mutta myös pettymys, jopa katastrofi toisille…

Vuosi 2018 alkoi lauhana, jatkaen edellisten talvien linjoilla. Mutta helmikuussa onni kääntyi ja saimme nauttia – pitkästä aikaa – todellisesta talvesta usean leudon ja vetisen talven jälkeen.

Helmikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista kylmempi ja maaliskuu oli kylmin viiteen vuoteen. Aurinkoa, lunta ja pakkasta oli tarjolla yllin kyllin talviulkoilusta nauttiville. Olimme mökkilomalla Ruovedellä helmikuussa ja saatoimme aurata järven jäälle luistinradan!

Luistelurata Ruoveden Näsijärvellä

Luistelurata Ruoveden Näsijärvellä

Puutarhan ystävien iloksi muutos kevääseen tapahtui kuitenkin nopeasti: jo huhtikuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi eli talvesta siirryttiin kevääseen varsin nopeasti. Pääsiäisen aikoihin koitti lämpöaalto, jonka ansiosta terminen kevät alkoi meidän seuduilla 3. huhtikuuta ja terminen kasvukausi lähes saman tien eli jo 14. huhtikuuta. Keskikevään airuet eli sinivuokot kukkivat jo 21.4. alkaneella istutusajalla siitä huolimatta, että vain kuukausi aikaisemmin oli ollut mahdollista liikkua vielä meren jäillä.

Ennätysten vuosi

Maaliskuun loppupuolella tulkitsimme biodynaamista kalenteria niin, että keväästä saattaisi tulla aikainen, ja niinhän tosiaan tapahtui. Huhtikuun lämpöaaltoa seurasi toukokuussa peräti neljän viikon hellekausi!

Äitienpäivä oli ennätyksellisen lämmin ja ennätysten rikkoutuminen oli muutenkin kesän teema. Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin niin hellepäivien, auringonpaisteen kuin keskilämpötilojenkin suhteen. Tavanomaisen kesäkuun jälkeen koitti mittaushistorian lämpimin heinäkuu: peräti 27 hellepäivää koko maassa. Myös elokuu oli lämmin ja tavanomaista lämpimämmät säät jatkuivat aina lokakuulle saakka. Tänä vuonna kelpasi lomailla kotimaassa!

Suomen suvi saaristossa

Suomen suvi saaristossa

Lämpimien säiden vuoksi puutarhan vuodenajat vaihtuivat etuajassa tavanomaiseen nähden ja sekoittuivat keskenään. Esimerkiksi keskikesä koitti jo pari viikkoa ennen juhannusta, joten puutarhurilla oli tekemistä, jotta pysyi kehityksessä mukana!

Syksy jatkui lauhana aina marraskuun lopulle asti, kunnes joulukuun puolella saimme jo kevyen kuorrutuksen lunta. Joulu oli juuri ja juuri valkoinen Etelä-Suomea myöten.

Toiveiden vuosi?

Lämpimien säiden vuoksi puutarhavuosi oli ihanteelllinen sille, jolla oli aikaa huolehtia kylvöksistä ja kastella viljelyksiään. Useamman viileän kesän jälkeen oli ihanaa nähdä, kuinka varsinkin lämpöä vaativat kurkut, kurpitsat ja pavut kukoistivat! Kerrankin perinnekurkku Brown Russian ehti kehittyä nimensä mukaisesti ruskeaksi (vaikka kyllä se on syötävä vaalean keltaisenakin).

Kurkku ’Brown Russian’

Kurkku Brown Russian

Mutta kyllä monet muutkin kasvit selvästi nauttivat saadessaan riittävästi lämpöä, joten helteinen kesä myös opetti ymmärtämään konkreettisesti lämmön merkityksen kasvulle. Varsinkin hedelmäkasvit nauttivat – onhan lämpö niiden elementti biodynaamisessa kalenterissakin. Omenasato olikin kerrassaan muhkea! Mutta vaatimattomammatkin kasvit kukoistivat, jopa orapihlaja-aita kiitti kasvamalla sellaista vauhtia, että leikkuuhommiin piti ryhtyä monta kertaa kasvukauden aikana.

Omena ’Heta’

Omena Heta

Mutta moni kasvi myös kärsi kuivuudesta ja uutisista saimme lukea viljelijöiden ahdingosta – satovahingot olivat paikoin mittavia. Kausi oli siis taas opetus siitä, että varmimmalla pohjalla on se, joka viljelee monipuolisesti. Silloin eivät tappiot ole täydellisiä – joskaan eivät sato-odotuksetkaan!

Keskustelu ilmastonmuutoksesta sai uudenlaista konkretiaa, kun luki lehdestä, millaisia vahinkoja lämpöaalto sai aikaan eri puolilla maailmaa. Katastrofit eivät koetelleet vain kaukaisia seutuja, sillä valtavat metsäpalot tuhosivat muun muassa Ruotsin metsiä…

Surun vuosi

Meille puutarhan väelle tämä säiden puolesta poikkeuksellinen vuosi oli poikkeuksellinen myös sikäli, että se oli meille henkilökohtaisesti surun ja menetysten vuosi. Täti Punaisen äiti menehtyi alkuvuodesta ja Setä Sininen saatteli isänsä haudan lepoon kesällä. Ajatukset eivät siis ole olleet kaikilta osin puutarhanhoidossa ja bloggaamisessa, joten blogimmekin on ollut hieman ”poissa tolaltaan” tämän vuoden aikana. Kasvimaa sai kevättöiden jälkeen pärjätä pitkälti omillaan eivätkä kotipihan perustamispuuhatkaan edistyneet sillä tavalla kuin olimme suunnitelleet.

Magnolia kukkii hautausmaalla

Magnolia kukkii hautausmaalla

Syksyllä jaksoimme kuitenkin jatkaa piharemonttia. Meidän perheen vuodenkierrossa tuntuu muodostuneen jo säännöksi se, että kun kesä lähestyy loppuaan, meillä alkaa remontti. Niin tänäkin vuonna: nyt oli vuorossa etupihan eli talon sisääntuloalueen viimeistely tukimuureja ja portaita rakentamalla. Työt aloitettiin heti kun helteet hellittivät ja jaksettiin taas tehdä ruumiillista työtä!

  • Uudet portaat ja tukimuurit

    Uudet portaat ja tukimuurit

    Noppakiveys tekeillä

    Noppakiveys tekeillä

Kun talon ympärillä aikoinaan tehtiin kaivanto salaojitusta ja sadevesijärjestelmiä varten, uusittiin myös talon kulmalla sijainnut tukimuurin pätkä. Myöhemmin huomasimme, että olisi hyvä jatkaa muuria pidemmäksi ja rakentaa samalla portaat, jotka yhdistäisivät ns. yläterassin ns. alaterassiin. Tukimuuri tehtiin harkoista ja portaat toteutettiin valmiista betonisista porraskivistä. Pieniä noppakiviä käytettiin viimeistelyyn.

Alaterassille syntyy istutusalueita

Alaterassille syntyy istutusalueita

Tämä oli viimeinen rakennusvaihe piharemontissamme, johon tarvitsimme ulkopuolista apua. Ensi keväänä pääsemme toivottavasti vihdoinkin pystyttämään kauan suunnittelemamme pergolan ja kesäkeittiön sekä toteuttamaan terassien istutukset. Niitä jo pohjustettiinkin kaivamalla valmiiksi alaterassin istutusalueet ja täyttämällä myös tukimuurien rakentamisen myötä muodostuneet penkit mullalla.

Suunnitelmia ja unelmia on siis varastossa myös ensi vuotta varten, ja hyvä niin…

Talvi-iltapäivä meren rannalla

Talvi-iltapäivä meren rannalla

Toivotamme kaikille teille, jotka olette vielä pysyneet kuulolla blogin hiljaiselosta huolimatta, ihania puutarhaunelmia sekä onnellista ja menestyksekästä puutarhavuotta 2019!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Vastakaikua

    puutarhapupu · Maaliskuun 1. päivänä 2019 klo 9.04

    Hei,
    Aiotteko jatkaa tätä ihanaa ja opettavaista palstan ylläpitoa. Meitä on paljon , jotka haluaisimme mielellään seurata ja oppia, kaikenlaista puutarhan hoidosta.
    Aloin epäilemään tämän jatkuvuutta, kun ei ole ilmestynyt kevään kirvoittamia juttuja.Toivoisin jatkuvuutta, aina tulee uusia puutarha harrastajia, jotka ovat kiinnostuneita ja halukkaita kokeilemaan kylvöpäiviä ym. kuun mukaisia juttuja.
    Jatkoa toivoen ’Puutarhakani’

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Heijasta Peruuta vastaus tai jatka muihin viesteihin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *