Mullasta nousee kasvi

Soglio, Val Bregaglia

Puutarhuri matkalla: Skotlanti 2012 (1)

Cawdor Castle

Puutarhanhoito ja matkailu on vaikea yhdistelmä, ainakin kasvukauden aikana. Milloinkaan ei tunnu olevan hyvä hetki olla poissa viljelyksiltä! Olemme useampana vuonna kuitenkin nipistäneet aikaa kesäkuun puolenvälin tienoilla vaihtaaksemme maisemaa, ja mieluusti myös tutustuaksemme muiden puutarhoihin. Tänä vuonna vuorossa oli Skotlanti.

Kesäkuun puolessa välissä on usein sopiva hetki pienelle lomalle: kevään kylvöt ja istutustyöt sekä suurin hallanvaara ovat ohi, mutta muiden hoitotoimenpiteiden kanssa ei vielä ole kiirettä – kunhan ehtii ennen matkaa kerran kitkeä rikkaruohot!

Skotlanti ei vaikuta ensimmäiseltä ehdokkaalta puutarhaharrastajan lomakohteeksi, mutta itse asiassa Skotlanti on pohjoismaalaisille puutarhureille hyvin mielenkiintoinen matkakohde. Ensinnäkin osana Britanniaa se kuuluu vahvan ja kukoistavan puutarhakulttuurin piiriin. Toisaalta Skotlanti on Britanniassa osa ”Pohjoista”; seutua, jossa puutarhaharrastus edellyttää sopeutumista joskus karuihinkin luonnonolosuhteisiin. Brittiläisistä puutarhoista skotlantilaisilla onkin tavallaan eniten annettavaa meille, vaikka toki olosuhteissa on myös eronsa.

Skotlannin maaperä on ainakin ylämailla turvepitoista, joten rhododendronit viihtyvät siellä hyvin, jopa niin hyvin että niistä on paikoin tullut harmillisia viljelykarkulaisia! Hienoimmat skottipuutarhat ovat metsäpuutarhoja, joissa kasvaa rodojen lisäksi kasveja kaikista maapallon leutojen alueiden metsistä. Atlantin valtameren ja Golf-virran ansiosta ilmasto on ainakin rannikoilla merellisen leuto, joten puut kasvavat suotuisissa oloissa valtaviin mittoihin. Skotlannissa voikin tutustua Euroopan pitkäikäisimpiin ja suurimpiin puihin. Luonto on monipuolista ja vaihtelevaa: suhteellisen pieneltä alueelta löytyy niinkin erilaisia ekotyyppejä kuin pitkiä kivikkoisia merenrantoja, vihreitä laidunmaita, lukematon määrä järviä ja jokia, karuja vuori- ja nummiseutuja sekä suojeltuja metsiä.

Ylämaan karu luonto

Glen Affric

Glen Affric

Kävimme tutustumassa ylämaan luontoon muun muassa päiväretkellä Glen Affricissa Invernessin lähellä. Se on asumaton laakso ylämaan sydämessä. Samannimisen järven, Loch Affricin ympäri kulkee vaellusreitti, jonka pituudeksi tulee noin 19 kilometriä. Myös lyhyempiä kävelyitä on tarjolla, jos ei voi käyttää koko päivää laaksossa samoilemiseen. Linnuntietä matka Invernessistä ei vaikuta pitkältä, mutta viimeiset parikymmentä kilometriä ajetaan yksikaistaista pikkutietä, joten aikaa laakson saavuttamiseen kuluu enemmän kuin luulisi.

Glen Affric

Glen Affric

Luonto Glen Affricissa muistuttaa meidän Lappia sillä erotuksella, että kasvillisuus on vehreämpää, varsinkin alhaalla laaksossa. Kesäkuussa kanerva ei vielä kukkinut, joten vuoret olivat vihertävän harmaan ruskeita. Glen Affricissa on pyritty entistämään metsiä poistamalla vieraslajeja, jotta alkuperäinen valtapuu mänty pääsisi taas lisääntymään.

Loch Affric on tyypillinen kapean vuonomainen ylämaan järvi josta Affric-joki laskee kohti Invernessia ja Pohjanmerta. Varsinkin kosken tienoilla maisema muistuttaa kovasti Suomen luontoa!

River Affric

River Affric

Pohjanmeren ja vähän Atlantinkin rannalla

Gullane Bay

Gullane Bay

Matkallamme emme ehtineet Skotlantin länsirannikon saarille, siihen viikon reissu oli liian lyhyt. Kävimme kuitenkin haistelemassa merituulia sekä Pohjanmeren rannalla että länsirannikolla.

Edinburghista on helppo päästä Forthin vuonon eli Firth of Forthin rannikon pitkille kivikkoisille rannoille kävelemään ja tutustumaan meriluontoon. Gullanen kylästä North Berwickiin kulkee noin kymmenen kilometrin pituinen polku, joka seurailee rantaviivaa. Täällä dyynien luonnontilaa on järkyttänyt 1970-luvulla eroosiota vastaan istutettu tyrni, joka on sopeutunut jopa paremmin kuin toivottiin ja valtaa alaa muilta rantakasveilta. Teimme myös niinkin eksoottisen luontohavainnon kuin hylkeen raadon…

Orkidea Dunstaffanagen rantaniityllä

Orkidea Dunstaffanagen rantaniityllä

Atlantin rannikolla vierailimme Dunstaffanagen linnan raunioilla ja sitä ympäröivällä niemellä. Pienten rantapoukamien kanssa vuorottelivat rantaniityt, joilla kukki luonnonvaraisia orkideoita.

Vaikka kaikki seurueessamme olivat aikaihmisiä, innostuimme keräämään rannoilta kiviä ja simpukoita kuin pikkulapset; osa oli ihan pakko tuoda kotiin asti! Keräilyvietti on merkillinen asia…

Big Tree Country

Scone Palacen Pinetum

Scone Palacen Pinetum

Perthshiren kreivikunta on ottanut lisänimekseen Big Tree Country, koska siellä on paljon metsää ja monia merkittäviä vanhoja puita. Erityisesti Birnam and Dunkeldin alueelta voi löytää näitä kasvimaailman nestoreita: ”Birnam Oak”, ”Douglas Fir at the Hermitage”, ”Parent Larch” Dunkeldin katedraalin takana sekä kuuluisa vanha marjakuusi Fortingallin hautausmaalla. Sitä pidetään Euroopan vanhimpana elävänä organismina – n. 3000 vuotta!

Kävimme tutustumassa Perthshiren puihin Sconen palatsin puistossa, jossa on hieno arboretum: the Pinetum. Paikka tunnetaan erityisesti botanisti David Douglasin kotiin lähettämistä siemenistä kasvatetuista, nyt massiivisiksi ehtineistä Douglas-kuusista. Lisäksi puistossa on hieno labyrintti, Maze, jonka inspiraationa on ollut kilttien perinteinen tartan-kangas ja Murray-klaanin heraldinen tunnus, Murray Star.

Scone Palacen labyrintti

Scone Palacen labyrintti

Kerromme seuraavan parin viikon aikana muutamista muistakin puutarhaharrastajan kannalta mielenkiintoisista matkakohteista Skotlannissa, joten seuraa blogia jos Skotlanti kiinnostaa!

Muut jaksot ”Skotlanti 2012” ‑sarjassa

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Connect with Facebook