Remonttiprojektissa saavutettiin viime vuoden tavoite kun uusi ulko-ovi vihdoin asennettiin – kolme kuukautta myöhässä!
Viime vuoden kesäkuun alkupuolella kerroimme remonttiprojektistamme eli entisen autotallin muutostöistä. Silloin totesimme, että homma pitäisi saada ”ennen talventuloa jonkinmoiseen päätökseen”. Alkusyksystä luulimme jo että tavoite olisi saavutettavissa, kun uuden ulko-oven tilaus saatiin sisään. Oven toimitus kuitenkin lykkääntyi lykkääntymistään; jossain vaiheessa se luvattiin jouluksi, mutta lopulta alkuperäinen toimitusaika 5–6 viikkoa venyi peräti kolminkertaiseksi! Vihdoin tämän vuoden 4. viikolla ovi saatiin asennettua ja siten projektin raskaimmat rakennustyöt valmiiksi.
Vanha autotallinovi piti poistaa jo ennen uuden tilaamista, koska oviaukon täsmällinen koko saatiin selville vasta viimeistelyn jälkeen. Aukkoa pienennettiin jonkin verran, jotta julkisivu olisi harmoninen. Oveksi valitsimme Profin Oy:n lehtikuusesta valmistetun lasiliukuoven; Profin on yksi harvoja ovivalmistajia joilta saa puisia liukuovia, useimmat valmistavat vain alumiinipintaisia ovia. Ovitoimituksen viivästymisestä johtuen jouduimme siis nikkaroimaan tilapäisen oven työmaan suojaksi kun säät kylmenivät. Onneksi syksy ja alkutalvi olivat säiden puolesta enimmäkseen leudot!
Kesällä arvelimme, että kesäloma kuluisi sisäseiniä ja ‑kattoa tasoitellessa. Todellisuudessa vanha hapertunut ja huonokuntoinen laasti jouduttiin irrottamaan osasta seiniä ja tämä vei niin paljon aikaa, että uuden laastin levittämiseen pääsimme vasta loppukesästä. Seinät ja katto rapataan Sisäilmayhdistyksen ohjeiden mukaisesti perinteistä kolmikerrosrappausmenetelmää käyttäen, jotta kosteusongelmia ei syntyisi vaan pinnat olisivat hengittäviä mutta kosteudenkestäviä. Laastia onkin kulunut runsain mitoin ja vieläkin rappaamista riittää!
Entisen autotallin perällä oleva tekninen tila alkaa olla valmis. Lattiaksi valittiin lasittamattomat keraamiset laatat – sekin Sisäilmayhdistyksen ohjeesta. Muissa tiloissa lattiamateriaalia ei vielä ole asennettu, mutta vessaan ostimme hetken mielijohteesta upeat marokkolaistyyliset betonilaatat, joita mallataan alla olevassa kuvassa paikoilleen – hienot vai mitä? Ja tyyriit, mutta onneksi vessan lattiapinta-ala on niin pieni, että siihen on varaa investoida ilman budjetin romuttumista… Toinen kesäpuuha olikin rakennus- ja sisustusmateriaalien valinta ja hankkiminen. Se näkyi kesälomassakin siten, että puutarhojen sijasta matkakohteet valittiin sen mukaan, mistä löytyy vanhojen rakennusten varaosapankkeja tai kierrätyskeskuksia, joissa on hyvä valikoima rakennustarvikkeita! Innostuimme keräilemään muun muassa tyylikkäitä vanhoja sähkökalusteita, joista saa usein pelkällä astianpesuaineella puhdistamalla todella upeita, vai mitä sanotte näistä esimerkeistä?
Juhannuksen tienoilla kiersimme Suomen länsirannikkoa ja myöhemmin kävimme Virossa tutustumassa sikäläiseen tarjontaan. Tallinnassa on oma ”rakennusapteekkinsa” Majatohter, jossa on kiva tutustua sikäläiseen perinnerakentamiseen. Aika omaleimaista ja lyhyestä etäisyydestä huolimatta aivan erilaista kuin meillä Suomessa! Syksyn Saksan-reissulla kävimme Freiburgissa todella hienossa varaosapankissa, jossa toimii myös uusvanhojen rakennusosien kauppa Replicata. Meidän vaatimattomaan taloomme sen valikoima on liiankin hienoa, mutta jos jollakulla on esimerkiksi jugend-huoneiston tai kertaustyylisen huvilan korjaustarvetta, niin suosittelemme lämpimästi! Mutta löysimme sieltä sentään vanhat kannakkeet vessaan hankittuun vintage-pesualtaaseen.
Loppukesästä tehtiin timanttisahauksella vanhaan betoniseinään uusi oviaukko, josta on käynti viereiseen kodinhoitohuoneeseen. Kun ulko-ovikin on nyt paikoillaan, voidaan varsinaiset rakennustyöt julistaa tehdyiksi! Mutta sisätilojen viimeistelyssä on vielä hommaa, joten eiköhän tämä artikkelisarja saa vielä monen monta jatko-osaa…
Anna kuulua