Sanotaan että vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta mennyt vuosi oli kyllä kuin vuoden 2014 kaksosveli; ellei aivan identtinen niin läheistä sukua kuitenkin!
Taas on koettu yksi mittaushistorian lämpimimmistä vuosista maapallolla, ja tällä kertaa ihmiskunta on myös päässyt eteenpäin toimissa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Täytyy toivoa, että Pariisissa joulukuussa sovitut tavoitteet eivät jää vain tavoitteiksi vaan niitä ryhdytään myös määrätietoisesti toteuttamaan, sillä ilmastonmuutos ei lupaa meille hyvää; ainakin jos tämä vuosi on malliesimerkki siitä, miten ilmaston lämpeneminen käytännössä vaikuttaa elämäämme.
On tavallaan ironista, että ilmaston lämpeneminen ei vaikuta siten kuin ensi kuulemalta luulisi: lämpimien kesien sijaan saammekin lämpimiä talvia ja aikaisia keväitä, mutta juhannusta saatetaan viettää samanlaisessa säässä kuin joulua! Toistuvat myrskyt ja tuulet aiheuttavat tuhoa repimällä kattoja, kaatamalla puita ja nostamalla tulvia. Puutarhuri on ymmällään, kun sään oikut kasvukauden aikana tekevät viljelysuunnitelmat tyhjiksi.
Jos haluaa itsekin ottaa osaa ilmastotavoitteiden toteuttamiseen niin voi näin uuden vuoden kunniaksi tehdä omankin ilmastolupauksen eli luvata tehdä parhaansa vähentääkseen aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Ilmastolaskurilla voi selvittää asumisensa ja energiankäyttönsä, liikkumisensa, ruokailu- ja kulutustottumuksiensa sekä käyttämiensä laitteiden ja palvelujen aiheuttaman hiilijalanjäljen.
Aikainen kevät, kylmä alkukesä, helteinen loppukesä ja pitkä leuto syksy
Vuosi 2015 alkoi täällä meillä talvisissa merkeissä, sillä lunta saatiin juuri joulun 2014 alla. Kuitenkin jo helmikuun alkupuolella keskilämpötila nousi sellaisiin lukemiin, että terminen kevät katsottiin alkaneeksi. Kevään edistyminen jatkuikin muutamia viikkoja normaalia aikaisempana, joten kevätkylvöihin päästiin hyvissä ajoin huhtikuussa kasvukauden alettua (8.4. meidän seuduilla). Aivan kuten edellisenäkin vuonna kevät oli kuitenkin viileänpuoleinen; aikaisesta kevääntulosta huolimatta terminen kesä koitti vasta toukokuun puolenvälin jälkeen eli ihan tavanomaiseen aikaan.
Todella epätavalliseksi sää muuttui alkukesällä, joka oli edellisvuoden tapaan todella kolea! Vasta heinäkuun alkupuolella oli kesäisempien säiden vuoro ja varsinaisista helteistä päästiin toden teolla nauttimaan vasta heinäkuun loppupuolelta lähtien. Helteet päättyivät syyskuun alussa ja sen jälkeen nautittiin pitkästä leudosta syksystä. Terminen syksy alkoi lokakuun alkupuolella ja se jatkui pitkään varsin lämpimänä ja aurinkoisenakin. Joulukuu toi sitten mukanaan myrskyt ja sateet kunnes joulupäivän kunniaksi maisema sai kevyen valkoisen kuorrutuksen. Talvi oli tullut!
Onnea onnettomuudessa
Epävakaiden säiden vuoksi kasvimaalla häviäjiä olivat lämpöä vaativat kasvit, joista monet kärsivät alkukauden vastoinkäymisistä eivätkä oikein päässeet kunnolla kasvuun koko kesänä. Muun muassa kurkun ja kurpitsojen sato jäi vähäiseksi, mutta tarhapavut onneksi toipuivat koettelemuksista ja tekivät lopulta elokuun helteissä ihan kelpo sadon. Tosin ruusupapu, jota meillä viljeltiin pitkän tauon jälkeen, murjotti ja tuotti lopulta palkoja tasan yhden aterian tarpeiksi!
Sen sijaan härkäpapu, salaatit, lehtikaali, peruna ja juurekset viihtyivät viileässä säässä eikä kasvitaudeista kuten esimerkiksi perunarutosta ollut yhtä paljon riesaa kuin kosteina ja lämpiminä kesinä. Myös marjat, erityisesti mansikka ja vadelma, tekivät muhkean sadon. Siitä taisi olla kiittäminen leutoa talvea, joka oli säästänyt kukka-aiheet pakkastuhoilta. Omena puolestaan joutui pihlajanmarjakoin uhriksi, kun pihlajalla oli katovuosi. Siispä myös omenasato jäi vaatimattomaksi.
Meillä on tapana kokeilla joka vuosi sellaisiakin vihanneksia ja yrttejä, joita emme ole ennen viljelleet. Tänä vuonna näistä kokeiluista ei oikein tullut tulosta ja on vaikea sanoa johtuiko se säästä vai muusta. Yksi poikkeus oli kuitenkin valkosinappi, jota kylvimme noin metrin rivin. Sinappi kasvoi mainiosti ja siemenetkin ehtivät hyvin kypsyä. Noinkin pieneltä alalta tuli satoa ihan kiitettävästi. Olemme siis päässeet kokeilemaan kotitekoisen sinapin valmistusta. Haastavinta oli siementen irrottaminen; saimme loukuttaa kasvustoa ihan kunnolla jotta ne saatiin irtoamaan!
Kaiken kaikkiaan riittävällä hajautuksella eli viljelemällä monipuolisesti erilaisia vihanneksia saatiin lopulta ihan mukava sato, vaikka alkukesästä tilanne vaikutti jo aika lohduttomalta.
Edistystä työmaalla
Remonttirintamalla vuosi kului talon sokkelia kunnostaessa sekä entisen autotallin sisätilojen viimeistelyssä. Aikaa vievin työvaihe on ollut sisäseinien rappaaminen, johon on saatu kulumaan käsittämätön määrä laastia ja työtunteja! WC, tekninen tila ja varasto saatiin maalattua ja laatoitettua, mutta ”puutarhahuoneen” osalta työ on vielä kesken ja osaa laatoista odotetaan vasta saapuviksi Espanjasta. Valitsimme lopulta lattiaan samanlaiset sementtilaatat kuin WC:ssä, mutta yksiväriset.
Puutarhassa saimme viimeisteltyä tukimuurit terassialueen reunoilla, joten pääsimme vihdoin istutuspuuhiinkin. Kirsikkapuisto ja niitty kehittyivät hyvin, vain niityn varjoisimmalle alueelle jouduimme syksyllä kylvämään lisää niittykukkien ja ‑heinien siemeniä. Pitkän syksyn aikana ehdittiinkin hyvin valmistamaan piha ja palsta talven varalle, joten nyt voi hyvillä mielin pitää vähän vapaata ennen uuden kauden alkamista (melkein petyimme kun ensimmäinen siemenluettelo kolahti postilaatikkoon jo ennen joulua…)!
Toivotamme kaikille lukijoillemme onnellista uutta vuotta 2016 – tavataan taas ensi vuonna puutarhassa, missäpä muualla!
Täti Punainen ja Setä Sininen
Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkoi meidän seuduilla 27.12. Vuosi oli ennätyksellisen lämmin, erityisesti helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa oli poikkeuksellisen lämmintä.