Kesäpäivänseisauksesta lasketaan kesän alkavan vähän etelämmissä kulttuureissa, mutta suomalaisen perinteen mukaan silloin kesä kypsyy jo keskikesäksi. Kesää ennen juhannusta on aikoinaan kutsuttu pikkukesäksi juhannuksen jälkeisen isonkesän vastakohtana. Ne ovatkin aika kuvaavia nimityksiä, onhan tämä niitä aikoja, jolloin kevään ja alkukesän tuore vehreys alkaa kadota ja luonnossa tilaa valtaavat tummemmat, kypsän vihreät sävyt.
Toukokuu oli kolea ja harvinaisen kuiva täällä meidän seuduilla, mikä teki puutarhurin olon hankalaksi. Kylvöt oli tarkasti suojattava harsoilla ja arimpien pikkutaimien suojaksi viriteltiin kaikenlaisia pienoiskasvihuoneita, esimerkiksi katkaistuja muovipulloja.
Harsot ja pullot taimien suojana
Kesäkuun tultua keskimääräiset lämpötilat ovat olleet tyypillisempiä ajankohtaan nähden ja sadettakin on saatu. Suojaukset on enimmäkseen poistettu kasvimaalta, joten nyt hieman huolestuttaa, että juhannukseksi on ennustettu verrattain koleaa säätä. Tällä viikolla on koettu ankariakin raekuuroja, joista istutukset ovat selvinneet kuin ihmeen kaupalla. Juhannuspäivänä alkava uusi istutusaika koittaa siis viluisissa merkeissä.
Kesä-heinäkuun istutusaika
Joku voi ihmetellä, mitä istutusajalla voi tehdä kun kaikki kylvöt ja istutukset on jo hoidettu. Aikaisempina vuosina on ollut puhetta siitä, että juhannuksen jälkeen onkin paras aika lomailla; jos kasvimaalla on kerran ehtinyt harata rivinvälit ja kitkeä ensimmäiset rikkaruohot niin pari viikkoa palsta pärjäileekin melko hyvin omin päin! Jos sateita saadaan samaan malliin kuin kesäkuussa tähän asti niin kastelukaan ei ole ongelma. Tosin jos harson joutuu jättämään loman ajaksi viljelysten suojaksi niin sen suojassa myös rikkakasveilla on lokoisat ongelmat. Erityisesti vesiheinä tuntuu viihtyvän harson alla!
Vesiheinä piinaa härkäpavun taimia
Jos kuitenkin viettää juhannuksen jälkeiset kaksi viikkoa kasvimaalla niin kyllä istutusajalle riittää tekemistä. Kuten aikaisemminkin on ollut puhetta, istutusajalle on biodynaamisten periaatteiden mukaan ominaista voimakas juurtumisimpulssi. Siitä on hyötyä esimerkiksi rikkaruohojen kitkemisen yhteydessä tai kylvösten harventamisessa: siinä tulee rikkaruohojen ja ylimääräisten taimien lisäksi joskus irroteltua maasta sellaisiakin kasveja, joiden toivoisi jatkavan kasvuaan. Varsinkin kun rivit kastelee kitkemisen tai harventamisen jälkeen, kasvit juurtuvat koettelemuksen jälkeen hyvin takaisin.
Härkäpavun taimet saavat vettä
Monet muutkin hoitotoimenpiteet on hyvä ajoittaa istutusajalle, koska silloin kasvien ajatellaan keskittyvän juurtumiseen voimakkaan kasvun sijaan. Silloin leikkaaminen, karsiminen, haravoiminen ynnä muut operaatiot eivät rasita niitä yhtä lailla kuin voimakkaan kasvun aikana. Kannattaa kokeilla, säilyykö nurmikko pitempään lyhyenä tai pensasaita kauemmin siistimpänä, jos ne leikkaa istutusajan lehtipäivänä!
Siitäkin on ollut aiemmin puhetta, että istutusaika sopii myös osalle sadonkorjuuta, nimittäin kuivatettavien kasvinosien korjaamiselle. Alenevan kuun kaudella maanpäällisten kasvinosien ajatellaan olevan kuivakkaampia kuin voimakkaamman kasvun aikana ylenevän kuun kaudella. Siispä ne ovat jo valmiiksi vähän ”kuivempia” ja kuivuvat siten nopeammin ja parempilaatuisiksi.
Timjami kukkii
Monet yrtit kypsyvät korjuukuntoon kesä-heinäkuussa; jos esimerkiksi timjamin on saanut talvehtimaan niin se aloittaa kukinnan piakkoin, samoin kuin kestävämmät sukulaisensa ajuruohot. Paras korjuuhetki on juuri kukinnan alkaessa, poutaisena kukkapäivänä puolenpäivän aikoihin. Katsotaan siunautuuko tulevalle istutusajalle suotuisia kukkapäiviä…
Istutusaika jakaantuu seuraavasti
- ensiksi on kukkakasveille otollinen aika 24.6. kello 16 alkaen 26.6. kello 12 asti. Lisää kukkapäiviä seuraa 3.7. kello 16 alkaen, 4.6., 5.6. kello 16 alkaen ja 6.7. aamulla kello 11 asti.
- lehtikasveille sopii 26.6. iltapäivällä kello 13 alkaen sekä 5.7. aamupäivällä kello 15 asti ja 6.7. kello 12 alkaen 7.7. kello 17 asti.
- hedelmäkasveille suotuisia aikoja on 27.6. kello 9-16, 28.–29.6. sekä 7.7. kello 18 alkaen 8.7. kello 13 asti.
- juuripäiviä ovat 30.6.–3.7.kello 15 asti.
Mutta kuten sanottua, nyt on aikaa hengähtääkin kiireisen kylvö- ja istutuskauden jälkeen ja nauttia juhannuksen taikayöstä. Iki-ihana juhannusruusu onkin tänä vuonna päättänyt ajoittaa kukintansa juuri juhannukseksi, mikäs sen sopivampaa!
Meillä juhlitaan juhannusta vetämällä lippu vastapestyyn ja puunattuun lipputankoon – onhan juhannus myös Suomen lipun päivä! Näin vuorotteluvapaalla on ollut aikaa sellaiseenkin hommaan, vaikka vähän hankalaahan se oli, sillä lipputangon perustuksen ympärille on levittäytynyt ihana kukkapenkki…
Hauskaa juhannusta kaikille!
Lipputanko kasvaa muuripenkistä
Anna kuulua