Kevät on edistynyt täällä etelärannikolla niin pitkälle, että on aika ensimmäisille kylvöille suoraan avomaalle.
Poikkeuksellisen lauhan maaliskuun jälkeen huhtikuussa sää viileni ja saimme jopa lunta – olisimme kyllä mieluummin ottaneet sen talven aikana! Jotkut jo epäilivät, että säiden viileneminen vaikuttaisi kevään edistymistä hidastavasti niin, että loppujen lopuksi kevät koittaisi tavanomaiseen aikaansa. Ainakaan meidän seuduilla tämä ei ole pitänyt paikkaansa, vaan viilenemisestä huolimatta kevään merkit ovat vääjäämättömästi lisääntyneet.
Tätä kirjoittaessa meillä kukkivat jo kaikki keskikevään tunnusmerkit: sini- ja valkovuokko, kevätkiurunkannus, sinililja, kevätkaihonkukka, tuoksuorvokki ja kevätesikko. Pensaiden lehtisilmut turpoavat silmissä ja ensimmäiset koristekirsikan kukkanuput alkavat avautua. Tänä vuonna kirsikankukkajuhla eli japanilaisittain hanami taitaa koittaa pari viikkoa tavanomaista aikaisemmin!
Kasvimaallamme pintamaan lämpötila on noussut noin kahdeksaan asteeseen, mikä riittää aikaisin kylvettävien vihannesten ja yrttien kannalta. Huhtikuun 28. päivänä alkaakin parahiksi seuraava istutusaika eli alenevan kuun kausi, jonka pitäisi sopia erityisesti kylvötöiden ajankohdaksi. Nyt on korkea aika viimeistellä viljelysuunnitelmat ja hankkia siemenet.
Poikkeusajan kasvimaa
Poikkeukselliset ajat tarkoittavat haasteita myös ruuantuotannolle: koronapandemia jatkunee maailmalla koko alkavan kasvukauden ajan, mikä tarkoittaa sitä, että myös elintarviketuotannossa on odotettavissa yskintää. Suomi ei ole omavarainen ruuan suhteen eikä ole selvää, miten kriisi vaikuttaa ruoan tuontiin. Nyt on pelkkää plussaa, jos voi lisätä kotimaista omavaraisuutta omilla toimillaan eli viljelemällä osan tarvitsemastaan ruoasta itse!
Tulee mieleen sota-ajoille tyypillinen kampanja: niin sanotut Voiton puutarhat eli Victory gardens. Kaikissa maissa kannustettiin esimerkiksi maailmansotien aikana ihmisiä osallistumaan sotaponnistuksiin ryhtymällä viljelemään ruokakasveja koristekasvien sijasta. Kotirintaman ponnistelut ymmärrettiin olennaiseksi osaksi myös henkistä selviytymistä: osallistuminen yhteiseen ponnistukseen nosti mielialoja. Vaikka meillä ei onneksi ole käsillä aivan yhtä dramaattinen tilanne, niin myös koronakriisin torjuntaan voi osallistua viljelemällä ruokakasveja ja saada siitä tunteen yhteisen edun edistämisestä.
Viljelyä varman päälle
Omissa suunnitelmissamme onkin tänä vuonna keskittyä viljelemään takuuvarmoja ja hyväksi havaittuja vihanneksia ja yrttejä hyvän sadon varmistamiseksi; villit kokeilut saavat jäädä vähemmälle. Suosikkeihimme voi tutustua muun muassa artikkeleissa Kymmenen helpointa viljelykasvia? ja Yhdeksän parasta yrttiä.
Nelipalstaisessa viljelysuunnitelmassamme tulee yhdellä palstalla kasvamaan lehtikaalia sekä kesä- ja talvikurpitsaa, toisella naurista, punajuurta, mangoldia, palsternakkaa ja salaatteja, kolmannella perunaa ja maa-artisokkaa sekä neljännellä palstalla palkokasveja eli härkä-, pensas- ja salkopapua. Samalla toteutuu viljelykierto, kun ykköspalsta perustetaan siihen, missä palkokasvit huolehtivat maan lannoittamisesta edellisenä vuonna. Sillä tavoin pidämme palstan satoisassa kunnossa!
Yrttejä emme taida viljelypalstalla kasvattaa lainkaan, kun meillä on nykyään hyvät yrttipenkit kotipihassa. Yrtit tuppaavat jäämään palstalla isompien kasvien siimekseen eikä sadosta tule paras mahdollinen. Tuoreita yrttejä myös tarvitaan keittiössä päivittäin, joten on kätevintä kasvattaa yrtit lähellä.
Istutusaika alkaa
Huhti-toukokuun vaihteen istutusaika alkaa 28.4. kello 20 ja päättyy 11.5. kello 9 aamulla. Kausi alkaa
- kukkakasveille suosiollisella ajanjaksolla, joka jatkuu 29.4. kello 23 asti. Myös 7.5. sopii kukkakasvien kylvö- ja istutustöiden ajankohdaksi. Kukkakasveja ovat kaikki kukkien vuoksi kasvatettavat kasvit. Lisäksi kukkapäivät ovat toiseksi parhaita päiviä hedelmäkasvien kannalta, koska hedelmien muodostuminen luonnollisesti edellyttää onnistunutta kukintaa.
- Lehtikasvien kannalta otollisia aikoja ovat vappuaatto 30.4. sekä vappupäivän 1.5. aamupäivä kello 13 asti. Niin kuin niin usein, meidän vappu taitaa kulua kasvimaalla! Lisää lehtipäiviä on 8. ja 9.5. Kun tavoitteena on hyvä lehtisato, niin sitä voi edistää keskittämällä kylvö- ja istutustyöt lehtipäiville.
- Hedelmäkasveille suosiollisia aikoja on vappupäivästä 1.5. kello 14 lähtien aina 3.5. kello 20 asti sekä 10.5. iltapäivästä kello 16 alkaen istutusajan loppuun asti. Hedelmien ja marjojen lisäksi esimerkiksi kurpitsat ja kurkut ovat hedelmäkasveja. Hedelmiä ovat myös kasvien siemenet, joten jos viljelee siemensadon vuoksi, kylvö- ja istutustöiden kannalta hedelmäpäivät ovat parhaita.
- Juurikasvien kannalta otollisin aika on 4.–6.5. Juuresten lisäksi myös sipulikasvit luetaan juurikasveiksi.
Kiitoksia ihanasta postauksesta!
Olen vuosia seurannut teitä, mutta vasta ensimmäistä kertaa annan palautetta. Tänä aikana oma palsta on todellinen onnen ja mielenrauhan lähde! Myös me keskitymme tänä keväänä ruokakasvien kasvatukseen siirtolapuutarha palstallamme.
Hyvin sanottu Anne: onnen ja mielenrauhan lähde totta tosiaan! Satoisaa kautta sinne siirtolapuutarhaan toivoo Puutarhan väki
Kauhea into laittaa kaikkea kaikkea kasvamaan. Kasvimaalle ja pihalle. Uusi löytö oli tänä vuonna hunaja pensas.
Onko teillä uusia löytyjä jotka olisivat kotimaista alkuperää?
Kiitos sivustoistanne!
Hei Annele, hunajapensas on meille tuntematon kasvi ainakin viljelymielessä. Mutta näyttää siltä, että Viherrinki-myymälöissä (→) on monia lajikkeita saatavilla, nimien perusteella myös kotimaisia?