.png "Herneita ‘Purple podded’ ja ‘Kleine Rheinländerin’")
Punajuuret säilötään perinteisesti etikkaliemeen, mutta väkiviinaetikan sijasta käytämme tällä kertaa balsamiviinietikkaa. Se tekee arkisesta säilykkeestä ylellistä.
Tänä vuonna viljelimme punajuuria parin rivimetrin verran. Sinänsä hölmöä, koska punajuurten viljely on suhteellisen vaivatonta: niitä eivät juuri taudit ja tuholaiset vaivaa eikä punajuuri kaipaa mitään erityiskohtelua pärjätäkseen. Kun makukin on herkullinen on oikeastaan tyhmää olla omistamatta suurempaa alaa punajuuren viljelyyn!
Punajuurista tulee siis sen verran satoa, että se tulee kyllä käytettyä tuoreeltaan eikä sadon säilömisestä tarvitse ottaa stressiä. Meillä on kuitenkin tapana säilöä omasta sadosta valittuja herkkuja jos ei muuten niin joulupöytää varten. Mikä olisikaan parempi tapa juhlia työnsä tuloksia kuin niiden tarjoaminen vuodenkierron suurimman juhlan kunniaksi, talvipäivän seisauksen aikoihin kun seuraavaan satoon on vielä tuhottoman pitkä aika!
Balsamicopunajuuret
Juhlapöytään sopii astetta kunnianhimoisempi resepti kuin perinteinen väkiviinaetikkaan perustuva säilöttyjen punajuurten ohje. Tässä reseptissä käytetään säilömiseen balsamiviinietikkaa, jonka makea happoisuus täydentää mainiosti punajuuren maanläheistä mehevyyttä. Säilöntäliemi on niin maukasta, että sitä ei missään nimessä pidä heittää pois kun punajuuret on syöty! Lientä voikin hyvin käyttää kastikkeiden, keittojen ja pataruokien maustamiseen.
Vaikka viinietikoissa on etikkahappoa vähemmän kuin väkiviinietikassa, hyvin ovat tämän reseptin mukaan valmistetut punajuuret säilyneet jouluun asti. Resepti on muokattu Helsingin Sanomissa aikoinaan julkaistusta ohjeesta.
Anna kuulua