Vietimme touko-kesäkuun vaihteen viikonlopun koluamalla Tallinnan puutarhakohteita – helteessä olo oli kuin kauempanakin ”etelässä”!
Sää tosiaan suosi meitä pitkän viikonlopun minilomalla muutamaa ukkoskuuroa lukuunottamatta. Alkukesän tunnuskasvi pihasyreeni oli puhjennut kukkaan myös Tallinnassa. Vanha kaupunki oli muuttunut tallinnalaisten ja turistienkin olohuoneeksi: kaikki tuntuivat olevan kaduilla ja terasseilla! Kävimme kolmen päivän aikana tutustumassa Tallinnan tämänvuotiseen kukkafestivaaliin, kasvitieteelliseen puutarhaan sekä Kadriorgin puistoon ja puutarhoihin.
Lillefestival 2013
Olemme aikaisempina vuosina käyneet tutustumassa kukkafestivaalin näytepuutarhoihin heinä–elokuussa, jolloin puutarhat ovat ehtineet kypsyä parhaimmilleen. Nyt festivaali oli vasta avattu edellisellä viikolla joten läheskään kaikki näytepuutarhat eivät vielä olleet aivan valmiit. Mutta oli hauskaa kerrankin nähdä kuinka kaikki alkaa.
Helsingin kaupungin puisto-osaston suunnittelema pienoispuutarha on joka vuosi ollut yksi yleisön suosikeista ja tänäkin vuonna sillä on kaikki edellytykset menestyä. Polun kulmaukseen asettuvassa penkissä on pieni pergola kesäkukkaistutusten keskellä. Värimaailma on harmonisen oloinen, vaikka lopullisesti sitä voi arvioida vasta kun kukinta on alkanut – nyt kasvit ovat vasta taimia.
Muita suosikkejamme ovat tänä vuonna erityisesti ruukkupuutarhat. Lähellä toisiaan sijaitsee kaksi aivan erilaista astiaistutusta: toinen kaupunkiviljelmä iloisenkirjavissa muoviruukuissa ja toinen maanläheisempi pikkupuutarha puutynnyreissä. Moni suunnittelija luotti meri-teemaan: erilaiset merenrannan luontoa jäljittelevät asetelmat ovat suosittuja. Saksalaisen Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion pienoispuutarha on niistä ehkä paras esimerkki. Teema ”puutarha taiteena” on myös innostanut monia myös värikylläisiin geometrisiin kesäkukkaistutuksiin. Kannattaa siis piipahtaa Tornien aukiolla Tallinnassa, jos sattuu sinne kesän aikana!
Tallinn lillefestival 2013
Tallinnan kukkafestivaali 2013
Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa
Yhden kokonaisen päivän vietimme Piritassa, jossa pääkohteemme oli Tallinnan kasvitieteellinen puutarha eli Botaanikaaed. Ajelimme sinne Viru-keskuksesta bussilla, mikä onkin nykyään helppoa kun Tallinnassakin on siirrytty käyttämään elektronisia matkakortteja, joihin voi ladata sopivan summan rahaa. Yhdellä kortilla voi matkustaa useampikin matkustaja.
Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kauniilla paikalla harjumaisen Kloostrimetsän ja lehtevän jokilaakson maisemissa. Olimme hieman pettyneitä siitä että rodojen pääkukinta ei vielä ollut alkanut – luulimme että Suomenlahden eteläpuolella oltaisiin kasvukaudessa edellä meitä! Mutta sen sijaan pihasyreenit kukkivat upeasti ja niitä kasvitieteellisessä puutarhassa onkin laaja valikoima erilaisia lajikkeita. Myös omenapuut, niin hyöty- kuin koristeomenatkin, kukkivat runsaasti. Hieno kokoelma kasveja on myös laajassa kivikkopuutarhassa ja pienen puron varrelle istutetuissa perennapenkeissä. Erilaiset sipuli- ja mukulakasvit olivat luonnollisesti parhaimmillaan, alkukesää kun eletään!
Kivikkopuutarha Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa
Syreenit Tallinnassa
Perennat Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa
Karhunlaukkoja
Kasvitieteellisestä puutarhasta kävelimme muutaman kilometrin matkan läpi Kloostrimetsän Piritaan meren rannalle. Metsässä risteilee lenkkipolkuja ja kävelyreittejä ja matkan varrella on useita näköalapaikkoja alhaalla laaksossa kiemurtelevalle Pirita-joelle. Piritassa nautimme ansaitun aterian Kalevi Jahtklubin ravintolassa eli paikallisen purjehdusseuran talolla. Sen tunnistaa hassusta puurakenteisesta funkis-tornista joen yli johtavan sillan kupeessa. Yllättävän mietittyjä annoksia ja hauska regatta-tunnelma!
Kadriorgin puistossa
Sunnuntaina hyppäsimme ratikkaan nro 1 ja suuntasimme Kadriorgin puistoon monen tallinnalaisen tavoin – Kadriorg on yksi kaupungin yhteisistä ”olohuoneista”. Siellä olisi nähtävää moneksikin päiväksi, erityisesti taiteen ystäville, koska puistossa sijaitsevat sekä eestiläisen taiteen museo KUMU että ulkomaisen taiteen museo Kadriorgin palatsissa. Mutta jo rakennukset itse ovat näkemisen arvoisia: suomalaisen arkkitehdin suunnittelema KUMU sijaitsee osin maan alla sulautuen viereiseen vallirakennelmaan. Kadriorgin palatsi puolestaan on hieno esimerkki barokkiarkkitehtuurista, vai onko se sittenkin rokokoota?
Kadriorgin palatsi
Tammi Kadriorgin puistossa
Uusi kanava Kadriorgin puistossa
Tällä kertaa emme käyneet museoissa vaan nautimme mieluummin helteisestä päivästä puiston siimeksessä. Ihastelimme erityisesti vanhoja persoonallisia tammia, joista näkee että ne ovat elämänsä aikana kokeneet kaikenlaista, mutta jaksavat aina vain viheriöidä!
Puiston koilliskolkkaan on viime vuosina rakennettu japanilaisvaikutteinen puutarha, johon kävimme tutustumassa. Puutarhassa on vielä vastaistutetun viheralueen keskeneräisyyttä, mutta jo nyt on nähtävissä että siitä tulee joskus hieno paikka!
Kadriorgin puiston japanilaistyylinen puutarha
Japanilaisvaikutteinen puutarha Kadriorgissa
Samalla matkalla tutustuimme myös Kadriorgin kaupunginosaan vanhoine puuhuviloineen joista monet on kunnostettu hienoiksi asuintaloiksi. J. Köleri ‑kadulta löysimme luomukaupan ja ‑kahvilan nimeltä NOP; sen takapihalla oli mukava nauttia lounasta ja ihastella kaupunkiviljelmää josta kahvilan keittiöön poimitaan yrtit ja myöhemmin varmaan myös vihannessatoa!
Kahvila NOP Tallinnassa
Kahvila NOP Tallinnassa
Ruokaa meidän makuun
Leib resto ja aed
Lopuksi täytyy vielä suositella yhtä tallinnalaista ravintolaa, joka on meidän mieleemme. Vanhan kaupungin kupeessa Uus-kadulla sijaitsee Leib Resto & Aed (”Leipä, ravintola ja puutarha”). Vaikka kyse ei olekaan kasvisravintolasta puutarhuria miellyttää erityisesti se, että ruokalistalla ovat pääroolissa sesongin kasvikset ja yrtit. Kaikki on ehdottoman tuoreista aineksista valmistettua, osa omasta puutarhasta jossa myös savustetaan tuore kala. Nimensä mukaisesti ravintolassa panostetaan myös vastapaistettuun leipään. Hyvällä säällä aterian voi nauttia suojaisalla puutarhaterassilla kaupunginmuurin kupeessa.
Kielen päälle jäi erityisesti muisto herkullisesta jälkiruoasta, jonka nimeksi oli englanninkielisessä menussa annettu ”Rhubarb, rhubarb & rhubarb” – kolme kertaa raparperia. Siinä oli raparperivanukasta raparperikompotissa ja päällä raparperista ja sokerista valmistettuja rapeita lehtisiä. Täytyy kokeilla onnistummeko valmistamaan raparperikompottia Leibin tyyliin omassa keittiössä!
