.png "Herneita ‘Purple podded’ ja ‘Kleine Rheinländerin’")
Viime vuoden maa-artisokkasato on ollut varastoituna maakuoppaan puutarhan perälle. Siellä mukulat ovat uinuneet kinoksen alla, kun käytimme ensin pakastimesta soseita, joita olimme syksyllä valmistaneet maa-artisokasta. Nyt mukulat on kaivettu esille: on aika laittaa niistä herkkuja pääsiäispöytään!
Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Sen ajankohta siis vaihtelee vuodesta toiseen. Itse asiassa pääsiäinen on samana päivänä 532 vuoden välein! Yhtäältä kuu ”syntyy” joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä ja toisaalta vuoden viikonpäivät sattuvat samalle kuukaudenpäivälle joka 28. vuosi. Tänä vuonna pääsiäinen asettuu huhtikuun alkupuolelle.
Pääsiäisenä päästään vihdoin paastosta, mutta toisaalta pitkä perjantai on ankarin suuren paaston päivistä. Kustaa Vilkuna kertoo, että ennen vanhaan lieteen ei pitkänä perjantaina viritetty tulta, siispä syötiin vain kylmiä ruokia ja edellispäivän keitoksia ja niitäkin vasta auringon laskettua. Pääsiäissunnuntaina sai sitten mässäillä – jos oli millä mässäillä. Ongelmana oli tietysti, että elettiin vuoden laihinta aikaa mitä tulee ruokavarastoihin! Ehkä se selittää sellaiset perinteiset suomalaiset pääsiäisruoat kuin mämmin (mallaspuuro) sekä pashan (maitoherkku): aika vähistä aineksista ne on kyhätty. Meidänkin pääsiäisteemamme on tänä vuonna maa-artisokka siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä on vielä jäljellä. Maa-artisokasta kokataan sekä alkuruokaa, pääruoan lisäkettä että leivonnaisia jälkiruoaksi.
Yksinkertaisen hienostunut maa-artisokkakeitto
Maa-artisokasta tehdään usein sosekeittoa, tuntuu että monet keittokirjat eivät muita maa-artisokkareseptejä tunnekaan. Tyypillistä on suurustaa maa-artisokkakeitto kermalla tai tuorejuustolla taikka muulla vastaavalla. Tällä kertaa valmistimme yksinkertaisen maa-artisokkakeiton suurustamalla sen perinteiseen tapaan munankeltuaisella ja pienellä määrällä kermaa. Maa-artisokka on miedon makuista, joten keittoa ei mausteta voimakkailla mausteilla, vaan pinnalle sirotellaan vihanneskrassin pirteänraikkaita versoja. Tällainen keitto sopinee hyvin vaikkapa pitkän perjantain pöytään alkuruoaksi. Tässä reseptissä on sekin hyvä puoli, että soppakulho pääsee kerrankin tarpeelliseen käyttöön: keitto suurustetaan tarjoiluastiassa, vatkaamalla kuumaa keittoa keltuaisen ja kerman kanssa. Jos siis astiakaapissasi lymyää mummon vanha soppa-astia niin nyt voit kaivaa sen esiin ja alkuperäiseen käyttöönsä! Tämän ohjeen inspiraationa on käytetty Kaarina Kaurinkosken ja Mysi Lahtisen reseptejä.
Maa-artisokkaa valkoviinissä
Maa-artisokkaa valkoviinissä
Maa-artisokkacupcaket
Maa-artisokkacupcaket
Hienoja vinkkejä maa-artisokasta! Vähän aikaa sitten näin jonkun puutarhaohjelman, jossa maa-artisokat valmistettiin kuorineen – muistaakseni uunissa. Ohjelma on varmaan jossain tallessa, kunhan muistaisin, mikä ohjelma. Pitääpä mennä sadonkorjuuseen ja testata. Nam!
Kiitos palautteesta! Olisikohan se ohjelma ollut Trädgårdsonsdag eli Puutarhakeskiviikko? Jossakin jaksossa kokki Tareq Taylor valmisti maa-artisokasta ruokia kuorimatta mukuloita. Varmasti sekin onnistuu kun harjaa mukulat huolellisesti puhtaiksi, varsinkin jos mukulat ovat ”kaunismuotoisia”. Valitettavasti välillä ne ovat todella muhkuraisia ja hankalia pestä. Mutta uskoisin että esimerkiksi ohjeemme mukaisen maa-artisokkapikkelsin voisi tehdä myös kuorimatta mukuloita.