Mennyt istutusaika oli hurjan kasvun aikaa puutarhassa – niin hyötykasveille kuin rikkaruohoillekin!
Kasvukauden edistyminen jatkui samaa rivakkaa tahtia mihin olemme jo tottuneet hitaan alun jälkeen. Lämpimät säät ovat pitäneet huolta siitä että sopivasti mittumaarin aikaan siirryttiin puutarhassamme keskikesään: kaikki kurjenpolvet kukkivat ja riehakkain linnunlaulu on rauhoittunut piipitykseksi.
Siinäkään alkukesä ei ole ollut tyypillinen että vettä on saatu aivan kiitettävästi. Itse asiassa se alkaa näkyä haittoinakin: tiheimmissä kasvustoissa on merkkejä homeesta. Jotkin mansikanraakileista ovat homehtuneet jo ennen kypsymistä ja myös tiuhaan kylvetyistä papuriveistä on paikoitellen löytynyt homehtuneita pavunvarsia.
Papuja on syöty
Ehkä onkin vain onnekasta että rusakko on käynyt harventamassa papuja napsimalla lehtiä ja versoja… Olemme yrittäneet suojata papuja virittelemällä kulkuesteeksi risuja ja oksia. Saa nähdä pitävätkö ne rusakon poissa. Samalla olemme myös tukeneet härkäpavun versot, jotka ovat ehtineet puolimetrisiksi.
Istutusajalla viimeisteltiin alkukauden kylvöt ja istutushommat; nyt kasvimaa alkaa olla täpötäysi. Pinaatit syömällä saimme yhden rivin vapaaksi salaatintaimille. Pari kurkuntainta oli nuupahtanut joten niiden tilalle istutimme uudet, samoin mukulaselleriä etanoiden riipimien taimien tilalle. Kosteus on pitänyt huolen myös etanoiden viihtymisestä… Samoin linnut olivat löytäneet ensimmäiset kypsyvät marjat, joten mansikkaverkko viriteltiin viime hetkessä. Lämmön ja kosteudena ansiosta mansikka kypsyy aikaisin tänä vuonna!
Viljelykasvien lisäksi rikkaruohot ovat intoutuneet hurjaan kasvuun. Meillä pahin tilanne oli viherlannoituspalstalla, johon tyhjensimme keväällä kompostin – ja sen mukana ilmeisesti valtavan määrän rikkaruohonsiemeniä! Nyt rikkaruohot on suurimmaksi osaksi kitketty, toisin kuin palstanaapurimme kasvimaalla, joka on aivan vesiheinän peitossa. Veikkauksemme on, että keväällä jyrsimellä käännetty maa on tänä vuonna ollut erityisen herkkä rikkaruohoittumaan.
Kaikki perunalajikkeet ovat lähteneet komeaan kasvuun. Ne ovat hauskasti erinäköisiä jo lehvästöltäänkin, kaikkein erikoisimmalta näyttää ”maya-peruna”. Istutuskaudella multasimme perunantaimet.
Perunoita mullataan
Istutusaika päättyi juhannukseen ja sen jälkeiseen täysikuuhun. Kun kuu on alhaisen ratatason lisäksi myös perigeumissa eli kiertoratansa lähimpänä maata sijaitsevassa pisteessä (sunnuntaina kello 15), olemme saaneet nauttia hienosta kuutamosta! Matalalla ollessaan kuu näyttää suuremmalta joten puhutaan superkuusta.
Juhannuksesta teki mieleenpainuvan myös se, että kun muut nauttivat ensimmäiset varhaisperunat, meillä grillattiin edellisvuoden sadon viimeiset maa-artisokat! Niistä tulikin aivat mainioita – palataan reseptiin kuitenkin vasta joskun myöhemmin…
Anna kuulua