Puutarhamessut lähestyvät, joten on korkea aika miettiä siemenostoksia; messuilta saattaa kerralla saada kaiken haluamansa.
Muutamia vuosia sitten kirjoitimme siitä, mitä kasveja kannattaa viljellä itse. Tila on yleensä kortilla, joten täytyy priorisoida ja miettiä, mitä kannattaa viljellä ja mitä ei. Priorisoinnissa voi käyttää kaikenlaisia kriteerejä; herkkusuina ajattelimme tänä keväänä tehdä viljelysuunnitelmat sillä yksinkertaisella perusteella, mitkä ovat meille tärkeimpiä viljelykasveja maun vuoksi.
Sesonkiherkut
Yksi hienoimpia asioita puutarhaviljelyssä on se, että voi syödä kulloisenkin sesongin mukaan, aina sitä mikä on herkullisimmillaan. Sillä tavoin vuodenkierto tulee osaksi jokapäiväistä elämää aivan konkreettisesti. Hetkessä elämistä parhaimmillaan!
Keväällä tarkkaillaan, milloin monivuotiset vihannekset ja yrtit ja myös luonnonvaraiset hyötykasvit kuten vuohenputki ovat kehittäneet sen verran pitkät versot, että niitä voi ryhtyä korjaamaan. Talven jälkeen on ihanaa maistella tuoreen kirpeitä aromeja vaikkapa kaivamalla maasta piparjuuren pätkä lohen kyytipojaksi taikka hyötämällä raparperia ensimmäiseen piirakkaan! Kevätsesongin kruunaavat ensimmäiset raikkaat nauriit ja retiisit sekä ihana karhunlaukka.
Alkukesällä runsasta satoa saa jo nopeimmin kehittyvistä yksivuotisista yrteistä kuten kirvelistä sekä tietysti monivuotisista yrteistä kuten ruohosipulista ja rakuunasta. Niitä kun silppuaa keittoon tai vaikkapa omatekoiseen tuorejuustoon niin kesän tietää tulleen!
Keskikesällä ovat vuorossa herkulliset primöörit eli varhaiskasvikset kuten uudet perunat sekä tuoreet härkäpavut ja herneet. Sen jälkeen satokausi pääseekin täyteen vauhtiin niin että puutarhurin ei tarvitse enää kaupassa käydä syödäkseen hyvin! Lopulta kauden taittuessa syksyksi herkutellaan vuonankaalilla ja kaivetaan taas piparjuuri maasta: sen tulisuus lämmittää mukavasti viilenevinä päivinä.
Hienot lajikkeet
Itse viljelemällä herkkusuu pääsee nauttimaan myös hienoista, usein harvinaisistakin lajikkeista, joita ei juuri kaupan hyllyillä näe. Vanhojen perinnelajikkeiden sekä uusien erikoislajikkeiden joukosta voi kokeilemalla löytää kestosuosikkeja viljelyyn.
Kauniit punaiset ja keltaiset porkkanat tuovat tervetullutta vaihtelua kun oranssi alkaa kyllästyttää. Niistä löytyy vaihtelua värin lisäksi myös maun puolesta ja kuten tiedetään, kasvisten eri väriaineet ovat myös terveellisiä.
Myös perunoiden siemenpankista nostetaan jalostukseen ja viljelyyn jatkuvasti vanhoja värikkäitä ja herkullisia perinnelajikkeita, joita kannattaa kokeilla.
Kesäkurpitsan monimuotoisuus on hätkähdyttävää ja lajikkeiden maku samoin kuin käyttöarvokin vaihtelee paljon, joten ennakkoluulottomuus on valttia, jos haluaa löytää uusia suosikkeja!
Yksi ehdottomista suosikeistamme ovat tarhapavut vihreinä palkoina. Niissäkin löytyy monimuotoisuutta niin värin, maun kuin sadon kypsymisen aikataulunkin mukaan.
Säilötyt herkut
Monet vihannekset jalostuvat säilömällä entistäkin herkullisemmiksi. Tätä blogia seuranneet tietävät, että yksi meidän suursuosikeistamme on krassikaprikset eli pensas- tai köynnöskrassin tuoreet siemenet etikkaliemeen säilöttyinä. Niillä saa ruokiin kivaa piristystä siinä missä aidoistakin kapriksista tai esimerkiksi oliiveista. Krasseja pitää siis joka vuosi istuttaa reunuskasviksi vaikkapa kurpitsamaalle.
Vaikka punajuurisäilykkeitä on kaupassa tarjolla yllin kyllin, vain itse tekemällä saa todella ainutlaatuista säilykepunajuurta. Meidän suosikkireseptimme on balsamicopunajuuret.
Chilin ystävän kannattaa ehdottomasti itse viljellä ainekset harissaan tai chilisäilykkeisiin. Vaikka ei pitäisikään voimakkaasti tulisesta ruuasta, kannattaa chiliä kuitenkin käyttää ruuanlaitossa, sillä pieninä annoksina se tuo sopivaa syvyyttä esimerkiksi tomaattiruokien makuun, tekemättä niistä kuitenkaan tulisia.
Yrttien ihanuutta
Olemme joskus miettineet mitä viljelisimme, jos meillä olisi käytössä vain pieni ala, esimerkiksi rivitalon piha. Vastaus on löytynyt helposti: silloin keskittyisimme yrtteihin.
Ilman yrttejä on vaikea kuvitella kasviskeittiötä, niin olennainen osa ne ovat kasvispainotteista ruuanlaittoa. Yrtit ovat herkullisia ja makumaailmassa löytyy mitä ihmeellisimpiä vivahteita! Käyttötapoja on paljon ruokayrteistä teeyrtteihin, unohtamatta koristeellisuutta sekä puutarhassa että kotona.
Tulevana kesänä pääsemmekin ”leikkimään rivitalopuutarhureita”, tai ehkä luostarin puutarhureita, kun vuorossa on remontista kuoriutuneen alaterassin istutusten viimeistely. Se on tarkoitus omistaa pelkästään yrteille!
Anna kuulua