Olemme puutarhassa

Mennyt kausi on koetellut palstaviljelijää: kuuma ja kuiva sää on aiheuttanut yllätyksiä ja sotkenut suunnitelmia. Onneksi myös positiivisella tavalla!

Alkukesästä ihastelimme sitä, että koleasta säästä huolimatta muun muassa salaatit, lehtikaalit ja salaattifenkoli pärjäsivät hyvin, jopa kukoistivat. No, kun säät muuttuivatkin helteisiksi heinäkuun myötä varsinkin salaattifenkoli ja jotkut salaattilajikkeet yltyivät kehittämään kukkavartta, jolloin niiden laatu heikkeni huomattavasti. Kaikki salaattifenkolit piti korjata ja syödä saman tien. Salaatit ovat pärjänneet pidempään, mutta niiden maku on kärsinyt kuivuudesta: salaatti muuttuu hieman kitkeräksi jos se ei saa tarpeeksi vettä. Onneksi joidenkin lajikkeiden kukkavartta voi käyttää parsan tapaan – kannattaa kokeilla niiden keittämistä ennen kuin heittää kasvin kompostiin.

Lehtikaalit

Lehtikaali sen sijaan ei näytä sen kummemmin kärsineen helteestä; ehkä jokunen lehti on kuivunut ennen aikojaan, mutta muuten ne kasvavat mukavasti. Monien viileässä viihtyvien yrttien kuten kirvelin, tillin ja korianterin kausi on sen sijaan jäämässä lyhyeksi, kun nekin ovat helteen takia katsoneet parhaaksi kehittää siemenensä mahdollisimman pian. Persiljan kohdalla huomasimme iloksemme, että kukista on kumppanuuskasveina sellainenkin hyöty, että ne suojaavat varjostamalla kumppaneitaan liialliselta paahteelta. Tällä tavoin kasvimaalla itsestään levinnyt kehäkukka on pitänyt persiljarivimme hyvässä kunnossa helteestä huolimatta!

Kehäkukat varjostavat persiljaa

Helteisen ja kostean sään myötä riesaksi levisi myös perunarutto: heinäkuun loppuun mennessä koko perunamaa oli saanut tartunnan. Nyt perunan naatit ovat lähes kuolleet. Olemme kuitenkin jättäneet ne tuleentumaan kokonaan ja suunnittelemme perunoiden korjaamista jonakin seuraavan istutuskauden juuripäivänä. Siihen saakka mukulat saavat kypsyä maassa.

Valkosipuli sen sijaan on tuleentunut hitaammin kuin arvelimme, joten olemme tähän mennessä korjanneet vain itusilmuista kasvatetut sipulit, muut ovat jääneet vielä maahan. Seuraavalla istutusajalla on kyllä jo aika korjata isommatkin sipulit.

Alkukesästä pelkäsimme papusadon vuoksi, kun rusakot olivat käyneet toistuvasti harventamassa kasvustoja. Se oli aivan turhaa: pavut ovat viihtyneet heinäkuun helteissä niin mainiosti, että on vaikea uskoa niiden olevan samoja kasveja, jotka oli vasta muutamia viikkoja sitten järsitty matalaksi! Nyt on aikaisin pensaspapulajike Maxi täynnä palkoja ja hieman myöhäisempi Purple Teepee sekä salkopapu Cosse Violet seuraavat tiiviisti perässä. Tämä tietää hoppua keittiössä, kun palot pitäisi saada sopivan hoikkina kerättyä ja pakastettua talven varalle. Kun vielä härkäpapu ja kesäkurpitsakin viettävät parasta satokautta niin kiirettä pitää!

Pensaspapu ’Maxi’

Kuivuuden takia emme tehneet suunniteltuja täydennys- ja syyskylvöjä heinä–elokuun istutusajalla, eiväthän siemenet olisi itäneet rutikuivassa maassa! Kastelemalla ei mitenkään voi korvata sateen puutetta, ei vaikka palstalla ehtisi käydä aamuin illoin… Vuonankaalin kylväminen jäi siis seuraavalle istutusajalla – täytyy toivoa että syksystä tulee pitkä ja leuto jotta päästään vielä maistelemaan omaa vuonankaaliakin.

Puutarhan vuodenkierrossa eletään jo loppukesää: kesäomenat on pian jo syöty. Ne jäivät veden puutteessa pienemmiksi kuin normikesinä, mutta ovat sitäkin makeampia. Nyt on säätyyppi muuttumassa ja vihdoin on saatu hieman sadettakin. Jännityksellä odottelemme mitä vuosi vielä tuo tullessaan – onhan se ehtinyt jo heitellä äärimmäisyydestä toiseen ihan alusta alkaen!