Maaliskuun 1. päivänä alkaa maaliskuun ensimmäinen istutusaika eli alenevan (ratatasossaan laskevan) kuun jakso, joka jatkuu 13. päivään asti. Seuraava istutusaika alkaa kuun lopussa, 29. päivänä. Istutusaika on erityisen suosiollinen ajanjakso kylvö- ja istutustöitä ajatellen. Nyt on siis hyvä ajatus kylvää esikasvatusta varten, leikata ja istuttaa ruohovartisia pistokkaita sekä istuttaa uudelleen ruukkukasveja.
Tähän aikaan keväästä sormia syyhyttää jo ja tekee mieli ryhtyä kylvöhommiin. Joidenkin pitkän kasvukauden vaativien kasvien osalta onkin aika aloittaa esikasvatus – ja joidenkin kohdalla on jopa liian myöhäistä. Silti varoituksen sana on paikallaan: kannattaa tarkkaan miettiä, kuinka laajamittaiseen esikasvatukseen on tilaa ja sopivat olosuhteet.
Basilikan siemeniä ei peitetä
Ensimmäiset kylvöt on helppo tehdä pieniin purkkeihin, mutta jos kasvit pitää ennen ulos istuttamista vielä koulia kukin omaan purkkiinsa ja jatkaa esikasvatusta useita viikkoja, voi olla että kuukauden parin päästä tilaa ei enää olekaan tarpeeksi. Huonoissa olosuhteissa taimet kasvavat honteloiksi ja heikoiksi eivätkä ne pärjää ulkona. Esikasvatus kannattaa vain, jos siten saa terveitä ja reippaita taimia ulos istutettavaksi kun säät sen sallivat. Monien viljelykasvien kohdalla se aika koittaa vasta kesäkuussa!
Erinäisistä aiempina vuosina tapahtuneista vahingoista viisastuneina olemme omaksuneet periaatteen, että vain sellaiset kasvit esikasvatetaan, joiden osalta se on Suomen oloissa välttämätöntä. Kaikki mikä pärjää suoraan avomaalle kylvettynä, kylvetään avomaalle. Näin esikasvatusruljanssi pysyy joten kuten hallinnassa.
Basilikan siemenet muuttuvat vaaleiksi kostuttuaan
Toinen tärkeä periaate on oikea esikasvatusaika: mietimme tarkkaan, kuinka pitkän esikasvatuksen kukin kasvi yhtäältä vaatii ja toisaalta sietää. Tässäkin on paljon eroja: hidaskasvuisten osalta esikasvatus täytyy aloittaa aikaisin, kun taas nopeakasvuiset kasvit täytyy päästä istuttamaan jo muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Näistä seikoista on tietoja siemenpusseissa ja –luetteloissa, jotka kannattaakin tavata tarkkaan.
Maaliskuun ensimmäisenä istutusaikana aiomme kylvää esikasvatusta varten purjosipulia, mukulaselleriä, latva-artisokkaa ja hitaasti kasvavia tomaattilajikkeita (pensastomaatit; runkotomaattien aika koittaa myöhemmin). Lisäksi kylvämme hidaskasvuisia yrttejä kuten timjamia, salviaa, laventelia, basilikaa ja kreikkalaista oreganoa. Lautaselle ja ruukkuun voisi kylvää vihanneskrassia kevättalven lehtivihreäksi. Talvehtineet pelargonit on tarkoitus leikata ja istuttaa uudelleen. Leikatuista varsista otetaan pistokkaita.
Suunnitelma on seuraavanlainen:
- Kukkivia kasveja koskevat työt yritämme ajoittaa kuun ensimmäiseen viikonloppuun (2.3. klo 16 – 3.3. klo 10 ja 4.3. klo 4–19) tai 12. päivään klo 18 asti. Silloin on siis pelargonien vuoro. Myös laventelia ja latva-artisokkaa kasvatetaan kukinnon vuoksi, joten samat ajankohdat sopivat myös niille.
- Hedelmien vuoksi kasvatettaville kasveille suosiollisia aikoja ovat 3.3. klo 11 lähtien, 6.3. klo 9 – 8.3. klo 19 sekä 12.3. klo 19 – 13.3. klo 13. Tomaatit kylvetään silloin.
- Juurikasvien kannalta suotuisia ajankohtia ovat 2.3. klo 15 asti sekä 9.3. ja 11.3. klo 22 asti. Mukulaselleri lasketaan juurikasviksi, vaikka mukula kasvaakin osittain maan pinnalla.
- Lehtikasveille suotuisia ovat 5.3. sekä 13.3. klo 14–19. Silloin on siis sopiva aika kylvää muut yrtit ja purjosipuli.
Ruukut asetetaan lämpimään paikkaan, esim. lattialämmityksen päälle
Tälle jaksolle näyttää olevan tyypillistä se, että lehtikasveille suotuisia ajankohtia on vähänlaisesti ja ne sattuvat arkipäiville. Täytyy siis suunnitella työt tarkkaan, koska lehtikasveja on eniten kylvettävänä.
Seuraamalla tätä istutusaikaa koskevia postauksia selviää, miten suunnitelma toteutui käytännössä…
Kyllä viljelykalenterin mukainen rytmi tuntuu pitävän paikkansa. Viime vuonna ainakin, kun sen hoksasin netistä kasvimaan avuksi. Sadonkkorjuita myöten tein useimmille lajeille ohjeiden ajoittamat työt ja kerrankin sato oli sekä komeaa että maukasta. Eipä kiusanneet taudit & tuholaisetkaan juuri ollenkaan, kun suoritin vielä ohjeiden mukaista kumppanuuskasviviljelyä. Siitä olisikin mielenkiintoista saada lisää lajeja listaan, sillä vuosi vuodelta Suomeen tulee uusia lajeja siemenistä lisättäväksi; sekä ravintokasveja kuin koristelajeja. Muurahaiset ovat jääneet ainoaksi riesaksi, jotka näyttää pitävän loitolla vain samettikukka, mutta ei muista olekaan sitten tietoa. Tämä kaikki on mielestäni luonnon kunnioitusta ja kuuntelua, sekä valtavan mielenkiintoista ja hyödyttävää.
Hauska kuulla että sinullakin on hyviä kokemuksia viljelykalenterin noudattamisesta! Teemme kumppanuuskasveista juttua myöhemmin keväällä, ennen kuin kylvö ja istuttaminen ulos on ajankohtaista. Mekin käytämme paljon erilaisia samettikukkia, joista on helppo myös kerätä siemeniä seuraavaksi kesäksi. Lisäksi ne risteytyvät ja tuottavat joka vuosi hieman erilaisia väriyhdistelmiä!