Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Satokauden kynnyksellä

Lempisalaatti 'Little Gem'

Uuden kuu-kauden alkaessa puutarhatöissä pääpaino on vihdoin siirtynyt istutuksista ja kylvöistä sadonkorjuuseen.

Uusi jakso kasvukaudessa koittaa taas tänä iltana, kun alkaa ratatasossaan laskevan kuun kausi – istutusaika. Alhaisimmillaan kuun rata on 7.8. minkä jälkeen kuu alkaa taas piirtää korkeampaa ja korkeampaa kaarta taivaalle. Tätä nousevan kuun kautta kutsutaan joskus myös sadonkorjuuajaksi, vaikka aivan kaikelle sadolle se ei ole suotuisinta aikaa: esimerkiksi juurikasvit olisi hyvä korjata jo ns. istutusajalla, onhan istutusajalle ominaista voimakas juurtumisimpulssi. Siispä juuret ovat silloin mehevimmillään. Saman logiikan mukaan kuivatettava sato, esimerkiksi yrtit ja siemenet, kannattaa korjata istutusajalla, sillä silloin maanpäälliset osat kasvia ovat jo valmiiksi kuivemmat kuin ”ei-istutusajalla”.

Heinä–elokuussa vihannesten satoa korjataan yleensä tuorekäyttöä varten, jolloin sopiville korjuuajoille ei tarvitse uhrata ajatusta. Joidenkin vihannesten osalta ollaan kuitenkin jo niin pitkällä, että on varastoitavan sadon korjuuaika. Varsinkin monet sipulikasvit tuleentuvat jo heinä-elokuussa eikä niitä kannata enää jättää liian pitkäksi aikaa maahan lojumaan sen jälkeen; ne voivat pahimmassa tapauksessa ryhtyä itämään uudelleen. Tavallinen kepasipuli korjataan, kun sen naatit ovat laonneet ja valkosipuli puolestaan sitten, kun sen naateissa ei ole enää vihreää kuin suunnilleen neljäs- tai kolmasosa.

Valkosipulit on nostettu maasta

Valkosipulit on nostettu maasta

Sipulit siirretään ensin kuivahtamaan naatteineen päivineen sateelta suojattuun paikkaan ulkosalla esimerkiksi löyhiksi nipuiksi sidottuina. Sen jälkeen olisi hyvä jos ne voisi siirtää lämpimään tilaan lopullista kuivumista varten. Kun naatit ovat täysin kuivat, ne voi nyhtää pois ja siirtää sipulit varastoon. Talvivalkosipulin jäykät varret on pakko leikata, mutta parasta on jättää niihin noin kymmenen senttiä ”tappia” jäljelle. Näin käsiteltyinä valkosipulit kestävät seuraavaan kesään asti; meillä syötiin viimeiset edellisen sadon valkosipulinkynnet vasta pari viikkoa sitten!

Tavallisesti tähän aikaan päästään jo säilömään kurkkujakin talven varalle, mutta alkukesän viileät säät viivästyttivät kurkun kehitystä niin, että pääsatoa saadaan ainakin meillä vielä odotella. Sama koskee myös kesäkurpitsaa: ensimmäisiä hedelmiä on päästy maistelemaan vasta nyt, kun heinäkuun helteet ovat saaneet kasvit tokenemaan. Yleensä kesäkurpitsa on ensimmäisiä ilonaiheita kasvimaalla.

Tänä vuonna sen sijaan viileän sään suosijat ovat tarjonneet ensimmäiset maistiaiset: salaatit, lehtikaalit ja salaattifenkoli eivät ole kärsineet koleasta alkukesästä. Itse asiassa salaattifenkoli saattaa panna nokkiinsa sään äkillisestä muutoksesta lämpimämpään: tyvimukulat näyttävät paikoin merkkejä kukkavarren kehittymisestä. Silloin salaattifenkoli täytyy heti korjata, jotta mukula ei ehdi täysin hävitä. Parasta siis pitää salaattifenkoleita silmällä!

Kaalimaa kukoistaa

Kaalimaa kukoistaa

Myös omia perunoita on päästy maistelemaan ja mukulat ovat olleet priimakunnossa. Nyt on perunanlehtiin ilmestynyt ensimmäisiä laikkuja, jotka kielivät perunaruton leviämisestä – saa nähdä kuinka kauan perunoiden kehitys pääsee jatkumaan. Täytyy toivoa että alkavalla istutuskaudella ei vielä tarvitsisi ryhtyä perunan sadonkorjuuseen, vaan kasvit sinnittelisivät seuraavaan istutusaikaa asti. Olemme ruiskuttaneet perunoita peltokortteesta tehdyllä liuoksella, jonka pitäisi tepsiä sienitauteihin kuten perunaruttoon, tai ainakin viivästyttää taudin leviämistä.

Kovia kokeneet papummekin ovat helteiden myötä päässeet kehityksessä eteenpäin ja nyt rusakoiden hyökkäyksiltä selviytyneet kasvit kukkivat kauniisti. Rusakot ovat käyneet palstalla useampaankin otteeseen, joten papusadosta ei tule kummoista tänä vuonna. Tajusimme liian myöhään, että viljelysuunnitelmamme on ollut erilainen kuin aikaisemmin siinä mielessä, että edellisinä vuosina herneille asetetut tuet olivat toimineet myös eräänlaisena aitana. Ilmeisesti se oli melko tehokkaasti pitänyt puput poissa, koska ne eivät mielellään mene paikkoihin joista ei pääse nopeasti karkuun. Täytyy muistaa tämä ensi keväänä!

Papuja vaihtelevalla menestyksellä

Papuja vaihtelevalla menestyksellä

Papupenkkiin muodostuneeseen tyhjään tilaan aiomme kylvää vuonankaalia alkavalla istutusajalla syksyistä satoa varten. Ainakin aikaisempina vuosina olemme saaneet mainion sadon kylvämällä vuonankaalia juuri heinäkuussa. Vuonankaalia on voinut korjata talven tuloon asti ja viimeiset salaattiruusukkeet on saatu lautaselle seuraavana keväänä!

Tämän istutusajan voi käyttää hyväkseen myös istuttamalla monivuotisia yrttejä ja vihanneksia, jotta aikaisin keväälläkin on syötävää. Ehkä kasvimaalla on vapautunut jokin nurkka, johon voi tehdä penkin muun muassa suolaheinälle, ruohosipulille, lipstikalle, raparperille, pillisipulille, rakuunalle, kiinansipulille ja pinaattihierakalle?

Alkava kuu-kausi jakautuu hedelmänmuodostuksen mukaan seuraavasti:

  • istutusajan aluksi on kukkapäiviä 24.–26.7. kello 13 asti – tosin kylvö- ja korjuukalenterin mukaan Merkurius aiheuttaa häiriöitä, joiden vuoksi 26.7. on näistä suotuisin päivä. Myöhemmin kukkapäiviä on istutusajalla 1.8. kello 13 asti sekä 4.8. lukuun ottamatta kello 11 ja 16 välistä aikaa. Esimerkiksi kuivatettavia kukkivia yrttejä kannattaa korjata tuolloin. Kerääminen kannattaa ajoittaa puolenpäivän aikoihin, jotta aamun kosteus on ehtinyt haihtua, mutta aromiaineet ovat yhä tallella. ”Ei-istutusajalla” kukkapäiviä ovat 11.–12.8.
  • lehtipäiviä on istutusajalla vähänlaisesti: 26.7. kello 14 – 27.7. sekä 5.–6.8. Vuonankaalin kylväminen sekä monivuotisten lehtivihannesten ja -yrttien istuttaminen on hyvä ajoittaa noille päiville. Myös kuivatettavia lehtiyrttejä voi kerätä jos sää vain sallii eli on pouta. Sadonkorjuuajan lehtipäiviä ovat 7.8. kello 14 asti ja 8.8. kello 14 lähtien sekä 13.–15.8. kello 18 asti. Esimerkiksi pakastettavia lehtivihanneksia, kuten vaikkapa lehtikaalia, sopii korjata silloin.
  • hedelmäkasveille suotuisia päiviä on istutusajalla seuraavasti: 28.–30.7. Istutusajan jälkeen 7.8. kello 15 jälkeen – 8.8. kello 13 asti sekä 9.8. kello 7–14 ja 15.8. kello 19 – 17.8. kello 13 sopivat hedelmäkasvien sadonkorjuuseen. Saa nähdä ovatko kesäomenat jo kypsiä silloin?
  • juurikasvien kannalta otollisia sadonkorjuuaikoja on istutusajalla 31.7. ja 3.8. kello 14–24. Juurikasvit kuten sipuli, valkosipuli ja peruna kannattaa korjata aamulla, sillä ravinto- ja aromiaineet kerääntyvät juuristoon yön aikana. Istutusajan jälkeen suotuisia päiviä juurikasvien kannalta ovat 9.8. kello 15 lähtien sekä 17.8. kello 14 – 19.8.

Kasvimaa helteen kourissa

Kesäkukkien loistoa kasvimaalla

Mennyt kausi on koetellut palstaviljelijää: kuuma ja kuiva sää on aiheuttanut yllätyksiä ja sotkenut suunnitelmia. Onneksi myös positiivisella tavalla!

Alkukesästä ihastelimme sitä, että koleasta säästä huolimatta muun muassa salaatit, lehtikaalit ja salaattifenkoli pärjäsivät hyvin, jopa kukoistivat. No, kun säät muuttuivatkin helteisiksi heinäkuun myötä varsinkin salaattifenkoli ja jotkut salaattilajikkeet yltyivät kehittämään kukkavartta, jolloin niiden laatu heikkeni huomattavasti. Kaikki salaattifenkolit piti korjata ja syödä saman tien. Salaatit ovat pärjänneet pidempään, mutta niiden maku on kärsinyt kuivuudesta: salaatti muuttuu hieman kitkeräksi jos se ei saa tarpeeksi vettä. Onneksi joidenkin lajikkeiden kukkavartta voi käyttää parsan tapaan – kannattaa kokeilla niiden keittämistä ennen kuin heittää kasvin kompostiin.

Lehtikaalit

Lehtikaalit

Lehtikaali sen sijaan ei näytä sen kummemmin kärsineen helteestä; ehkä jokunen lehti on kuivunut ennen aikojaan, mutta muuten ne kasvavat mukavasti. Monien viileässä viihtyvien yrttien kuten kirvelin, tillin ja korianterin kausi on sen sijaan jäämässä lyhyeksi, kun nekin ovat helteen takia katsoneet parhaaksi kehittää siemenensä mahdollisimman pian. Persiljan kohdalla huomasimme iloksemme, että kukista on kumppanuuskasveina sellainenkin hyöty, että ne suojaavat varjostamalla kumppaneitaan liialliselta paahteelta. Tällä tavoin kasvimaalla itsestään levinnyt kehäkukka on pitänyt persiljarivimme hyvässä kunnossa helteestä huolimatta!

Kehäkukat varjostavat persiljaa

Kehäkukat varjostavat persiljaa

Helteisen ja kostean sään myötä riesaksi levisi myös perunarutto: heinäkuun loppuun mennessä koko perunamaa oli saanut tartunnan. Nyt perunan naatit ovat lähes kuolleet. Olemme kuitenkin jättäneet ne tuleentumaan kokonaan ja suunnittelemme perunoiden korjaamista jonakin seuraavan istutuskauden juuripäivänä. Siihen saakka mukulat saavat kypsyä maassa.

Valkosipuli sen sijaan on tuleentunut hitaammin kuin arvelimme, joten olemme tähän mennessä korjanneet vain itusilmuista kasvatetut sipulit, muut ovat jääneet vielä maahan. Seuraavalla istutusajalla on kyllä jo aika korjata isommatkin sipulit.

Alkukesästä pelkäsimme papusadon vuoksi, kun rusakot olivat käyneet toistuvasti harventamassa kasvustoja. Se oli aivan turhaa: pavut ovat viihtyneet heinäkuun helteissä niin mainiosti, että on vaikea uskoa niiden olevan samoja kasveja, jotka oli vasta muutamia viikkoja sitten järsitty matalaksi! Nyt on aikaisin pensaspapulajike Maxi täynnä palkoja ja hieman myöhäisempi Purple Teepee sekä salkopapu Cosse Violet seuraavat tiiviisti perässä. Tämä tietää hoppua keittiössä, kun palot pitäisi saada sopivan hoikkina kerättyä ja pakastettua talven varalle. Kun vielä härkäpapu ja kesäkurpitsakin viettävät parasta satokautta niin kiirettä pitää!

Pensaspapu ’Maxi’

Pensaspapu ’Maxi’

Kuivuuden takia emme tehneet suunniteltuja täydennys- ja syyskylvöjä heinä–elokuun istutusajalla, eiväthän siemenet olisi itäneet rutikuivassa maassa! Kastelemalla ei mitenkään voi korvata sateen puutetta, ei vaikka palstalla ehtisi käydä aamuin illoin… Vuonankaalin kylväminen jäi siis seuraavalle istutusajalla – täytyy toivoa että syksystä tulee pitkä ja leuto jotta päästään vielä maistelemaan omaa vuonankaaliakin.

Puutarhan vuodenkierrossa eletään jo loppukesää: kesäomenat on pian jo syöty. Ne jäivät veden puutteessa pienemmiksi kuin normikesinä, mutta ovat sitäkin makeampia. Nyt on säätyyppi muuttumassa ja vihdoin on saatu hieman sadettakin. Jännityksellä odottelemme mitä vuosi vielä tuo tullessaan – onhan se ehtinyt jo heitellä äärimmäisyydestä toiseen ihan alusta alkaen!

Vastakaikua

    Tarja · Elokuun 14. päivänä 2014 klo 11.51

    Hei!
    Nyt vasta löysin upeat sivunne, tänne palaan jatkossakin varmasti. Suunnittelette kirsikkapuistoa, miten olette ajatellet hoitaa juurivesat? Oma puutarhani on vielä ilman luumu- ja kirsikkapuita, koska en ole saanut tietooni hyvää keinoa juurivesojen hillitsemiseen.
    Ja ruuaksi tänään nokkoslasagnen ohjetta muokaten lasagnea lamopinaatista ja mangoldista. Kiitos siis kovasti inspiraatioista!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.