Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Värien vuodenaika

Syksyn lehtiä silputaan

Syksyn hehkusta on saatu nauttia leudossa syyssäässä, mutta nyt ruska alkaa olla hiipumaan päin.

Kotipihamme vaahterat alkavat olla riisuuntuneita, vain muutama häikäisevän keltainen lehti loistaa harmaata taivasta vasten. Tammet sen sijaan pitävät tiukemmin kiinni ruskeanoransseista lehdistään; metsäpuutarhassa kasvava tammi usein pitkälle talveen asti.

Tänä vuonna ruska on ollut erityisen loistelias, vai tuntuuko se vain siltä? Jokainen syksy kuitenkin yllättää hienoudellaan – niin kuin myös pudonneiden lehtien määrällä! Oliko niitä tosiaan näin paljon myös viime vuonna, herää kysymys kun haravoi loppumattomalta tuntuvaa lehtikasaa…

Meillä on tapana haravoida ja kerätä lehdet puutarhamme nurmikkoalueelle, jossa sitten ajelemme niiden yli keräävällä ruoholeikkurilla. Näin saamme silputtua lehdet pienemmiksi ja kiikutettua ne saman tien kompostiin. Kompostori täyttyy vinhaa vauhtia, mutta onneksi sen sisältö myös painuu nopeasti. Seuraavaan viikonloppuun mennessä kompostoriin on taas syntynyt tilaa uudelle satsille. Illat alkavat olla jo niin hämäriä, että työpäivän jälkeen ei puutarhatöille ole aikaa.

Kun lehtisavotassa ollaan päästy niskan päälle, meillä on vielä istutus- ja kylvösuunnitelmia tälle vuodelle. Kirsikkapuiston niitty on tarkoitus kylvää myöhäissyksyllä. Tarkoituksena on vielä kerran hieman muokata maata ja levittää pinnalle hiekkaa, johon sitten niittykasvien siemenet kylvetään talvehtimaan. Kuukalenterin mukainen istutusaika onkin sopivasti alkamassa lokakuun 13. päivänä. Se jatkuu aina 27.10.2014 asti. Onneksi juuri viikonlopuiksi sattuu kukkapäiviä, joiden pitäisi sopia niittykasvien kylvämiselle erinomaisesti!

Lehtikaali lokakuussa

Lehtikaali lokakuussa

Kasvimaallekin voi vielä myöhäissyksyllä kylvää ja istuttaa yhtä sun toista. Kuten aiemmin on ollut puhetta, talvivalkosipulin kynnet pannaan maahan juurtumaan näihin aikoihin. Myös palsternakkaa ja pinaattia voi kylvää juuri ennen talven tuloa, jotta ne pääsevät itämään heti keväällä kun maa on lämmennyt sopivasti. Palsternakka hyötyy siitä, että kasvukaudesta tulee mahdollisimman pitkä, kun taas pinaatti viihtyy parhaiten aikaisin keväällä kun päivä on vielä lyhyt. Valoisan kesän aikana pinaatti ei kehitä hyvää lehtisatoa, vaan ryhtyy kukkimaan heti kun silmä välttää!

Vaikka kasvimaa näyttää jo aika lailla lohduttomalta – kaikkialla kuihtuneita lehtiä ja mustuneita varsia – niin onneksi maan mullasta nousee vielä satoakin! Maa-artisokan sato on parhaimmillaan, mutta osan voi jättää maahan jotta aikaisin keväälläkin on jotain tuoretta korjattavaa. Lehtikaalit kukoistavat korkeine tupsuineen ja persiljarivit ovat tuuheita kuin pensasaidat. Sikurisalaatti on nyt kehittänyt keränsä kypsiksi ja maku on muuttunut meheväksi.

Olemme saaneet satoa myös vuonankaalista, jota kylvettiin tänä vuonna tavallista myöhemmin kesän helteiden takia. Sen sijaan samoihin aikoihin kylvetty pinaatti ei ole kasvanut baby leaf ‑kokoa suuremmaksi, kun taas sitruunakorianteri on kymmensenttistä ja hyvin aromatikasta.

Ensimmäistä kertaa olemme päässeet maistamaan myös kilpisuolaheinää, jota on kokeeksi kasvatettu kasvimaan nurkalla. Kilpisuolaheinä on kotoista tarhasuolaheinää hennompi kasvi ja sen lehdet muhentuvat ruuanlaitossa aivan kuin itsestään, ilman soseuttamista. Sen vuoksi ranskalaiset suosivat sitä esimerkiksi kastikkeissa.

Kilpisuolaheinäsatoa

Kilpisuolaheinäsatoa

Lokakuun istutusaika näyttää seuraavanlaiselta:

  • istutusaika alkaa kukkapäivillä 14.–15.10. minkä lisäksi lauantaiaamupäivät 18. ja 25.10. ovat otollisia kukkakasvien kylvämiselle ja istuttamiselle.
  • lehtikasveille kuten pinaatille suotuisia kylvöaikoja ovat 16.–17.10. ja 26.–27.10.
  • hedelmäpäiviä on 18.10. kello 14 lähtien – 19.10.
  • juurikasvien kylvämiselle ja sadonkorjuulle sopivat 22.–24.10. kello 18 asti. Palsternakan ja maa-artisokan lisäksi valkosipuli luetaan juurikasveihin.

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Joulukuun 6. päivänä 2014 klo 10.21

    Ilmatieteenlaitoksen mukaan terminen kasvukausi päättyi eteläisessä Suomessa 14.10. joten sen jälkeen olikin sopiva aika myöhäiskylvöille – ei ollut enää suurta riskiä että siemenet itäisivät vielä ennen talvea!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Puutarhavuosi 2014

Kasvimaa elokuun alussa

Menneessä vuodessa riittää muisteltavaa, sen verran värikäs ja tapahtumarikas kausi on takana.

Vuotta 2014 leimasi säiden vaihtelevuus: vuoden aikana koettiin niin lämpö- kuin kylmyysennätyksiäkin. Maailmanlaajuisesti vuosi oli taas yksi lämpimimmistä mittaushistoriassa, mikä saakin epäilemään, että ilmastonmuutoksella on ollut tekemistä myös Suomen säiden tämänvuotisissa ääri-ilmiöissä.

Puutarhurille kausi oli hankala, mutta ei kuitenkaan mikään katovuosi. Monta kertaa tuli kuitenkin mieleen kuinka hyvä onkaan, ettei talven toimeentulo ole riippuvainen oman sadon onnistumisesta…

On säitä pidellyt

Meillä ei vuoden 2013 joulu ollut valkoinen, eikä uusi vuosi eikä vielä loppiainenkaan. Itse asiassa ilmastollisesti vuodenvaihteessa elettiin vielä syksyä, sillä terminen talvi alkoi vasta tammikuun 11. päivän tienoilla täällä Etelä-Suomessa!

Tammikuussa koettiin sitten muutama kipakan kylmä mutta lähes lumeton viikko ennen kuin helmikuussa sää taas lämpeni. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tämä lyhyt talvi ehti kuitenkin aiheuttaa kaikenlaisia vaurioita puutarhassa, kun lunta ei ollut kylliksi kasveja suojaamassa. Muun muassa mansikat ja monivuotiset yrtit kuten timjami kärsivät niin että sato jäi tänä vuonna hyvin vaatimattomaksi.

Kevättalvinen keittiöpuutarha

Kevättalvinen keittiöpuutarha

Helmi–maaliskuussa oli puolestaan niin leutoa, että Ilmatieteen laitos julisti kevään alkaneeksi niinkin aikaisin kuin 7.2. Puutarhapiireissä jo hehkuteltiin, että kaudesta tulee ennätyspitkä. Kevätsää osoittautui kuitenkin maineensa veroiseksi eli arvaamattomaksi ja oikukkaaksi. Leudon alun jälkeen maalis-huhtikuussa kelit muuttuivat taas hyisiksi, eikä esimerkiksi terminen kasvukausi kovin paljon tavanomaista aikaisemmin alkanut (14.4.). Myös terminen kesä koitti loppujen lopuksi suunnilleen samoihin aikoihin kuin yleensäkin eli toukokuun puolen välin tienoilla (19.5.).

Pitkä kevät näkyi kuitenkin luonnossa siten, että vihdoin vauhtiin päästyään se tuntui edistyvän ”pikakelauksella” – hiirenkorvat puhkesivat ja kukinta alkoi useimmilla kasveilla pari kolme viikkoa normivuotta aikaisemmin. Sama ilmiö jatkui läpi kasvukauden: aina oltiin jonkin verran tavanomaista aikataulua edellä.

Ukonilma lähestyy

Ukonilma lähestyy

Helteisen alun jälkeen kesän edistymisessä saatiin kuitenkin takapakkia: kesäkuu taisi olla koleimpia miesmuistiin – vielä juhannustulillakin paleltiin. Mutta sitten heinäkuu yllätti: alkoi hellekausi ja sitä riittikin pitkälle elokuuhun. Syksykin oli lauha, mutta lyhyet kylmät jaksot (”killeri-kylmät”) syys- ja lokakuussa lopettivat ensin kesän (22.9.) ja sitten termisen kasvukauden (14.10.).

Pitkään vaikutti kuitenkin siltä, että talvi tulisi samalla tavalla myöhässä kuin edellisenäkin vuonna; vielä Lucian päivänä valkea joulu tuntui kaukaiselta haaveelta. Mutta kuinkas sitten kävikään: paras joululahja tänä vuonna taisi olla se talven ihmemaa, joka syntyi yhdessä yössä muutama päivä ennen joulua! Siitä olemme saaneet nauttia aina näihin päiviin asti, mutta nyt on taas sää muuttumassa: Föhn-tuuli Norjan suunnalta pannee pisteen talvelle tällä kertaa…

Onnea ja epäonnea

Aikaisesta keväästä huolimatta kausi ei ollut viljelijälle helppo. Eniten harmia taisi aiheuttaa kesäkuinen kylmyys, joka sai monet lämpöä vaativista kasveista jurottamaan niin, että ne eivät enää päässeet kunnolla kasvusta kiinni heinäkuun helteissäkään. Muun muassa kurkun ja tomaatin sadosta tuli surkea; meillähän viljellään vain avomaalla. Myös punajuuret jäivät normaalia pienemmiksi kun kasvuun lähtö viivästyi.

Toisaalta myös helteet kurittivat niitä kasveja, jotka pitävät kosteudesta ja/tai tasaisemmasta lämpötilasta: salaatit ja salaattifenkoli muun muassa yltyivät kukkimaan ennen aikojaan, ja omenat ja marjat jäivät pienehköiksi.

  • Lehtikaali lokakuussa

    Lehtikaali lokakuussa

    Perunaa mullataan

    Perunaa mullataan

    Pensaspapu kukkii

    Pensaspapu kukkii

Onneksi sentään moni suosikki pärjäsi tänäkin vuonna – ei ihme että ne kuuluvat Top Ten ‑listallemme: lehtikaalisato oli ennätyksellinen, peruna tuotti hyvin, valkosipulit eivät koskaan ole olleet niin muhkeita kuin tänä vuonna ja papujakin saatiin kuivattavaksi asti, vaikka jossain vaiheessa pidimme jo satoa menetettynä. Rusakot näet napsivat kesäkuussa ison osan nuorista pavuntaimista. Onneksi ei sentään kaikki mennyt ja monet vahingoittuneistakin kasveista versoivat uudelleen. Varsinkin salkopavusta saimme loistosadon!

Kokeiluja kasvimaalla ja keittiössä

Meidän viljelykautta leimasi se, että päätimme käyttää loppuun mahdollisimman paljon varastoon kertyneistä siemenistä uusien ostamisen sijaan. Viljelysuunnitelma noudatteli siis totuttuja tapoja. Muutamia kokeilujakin tuli kuitenkin tehtyä, joista olemme vuoden aikana maininneet blogissa.

Mukulapähkämön juurimukuloita

Mukulapähkämön juurimukuloita

Kasvatimme muun muassa mukulapähkämöä, jonka siemenmukuloita olimme edellisenä vuonna onnistuneet saamaan käsiimme. Mukulapähkämö on hieman maa-artisokan kaltainen siinä mielessä, että sekin muodostaa juurimukuloita, jotka ovat maultaankin samankaltaisia kuin maa-artisokan mukulat. Kasvi itse on kuitenkin pienempi ja myös sato jää paljon maa-artisokkaa vaatimattomammaksi. Ihan mielenkiintoinen tuttavuus, mutta häviää maa-artisokalle satoisuudessa. Joten eipä taida maksaa vaivaa, varsinkin kun mukuloiden puhdistaminen on jopa maa-artisokkaa työläämpää …

Kokeilimme myös perinteiseksi mainittua tapaa viljellä perunaa ja härkäpapua kumppanuuskasveina samassa penkissä. Tämänkään kokeilun perusteella emme aio muuttaa tapojamme, vaan viljelemme jatkossakin härkäpavut omissa riveissään. Perunan seassa niiden tukeminen on vaikeaa eikä perunasta ole tueksi ainakaan niille korkeille härkäpapulajikkeille, joita meillä on tapana viljellä.

Pensaskrassin siemeniä

Pensaskrassin siemeniä

Kauden onnistunein uusi kokeilu oli krassikaprikset eli pensaskrassin siementen säilöminen etikkaliemessä. Niitä olemme popsineet pitkin syksyä erityisesti salaateissa ja kalaruokien höysteenä. Krassin siemenistä tehdyt ”kaprikset” ovat paljon maukkaampia kuin aidot! Täytyykin muistaa varata krassille suurempi tila ensi kauden viljelysuunnitelmassa. Pensaskrassi sopii mainiosti esimerkiksi kesäkurpitsan kumppanuuskasviksi.

Puutarhan perustustöitä ja remonttihommia

Töiden hellitettyä kasvimaalla ehdimme syksyllä vielä paneutua muutamiin perustustöihin kotipuutarhassa. Rakensimme pätkän kivimuuria uuden varastorakennuksen ja terassin kupeeseen, kunnostimme polkuja, istutimme koristekirsikoita sekä kylvimme niittykasveja niiden aluskasvillisuudeksi.

Kirsikat on istutettu

Kirsikat on istutettu

Mutta koko vuoden suurin urakka liittyi autotallin muutostöihin, jotka edistyivätkin pääasiassa ihan mainiosti. Keväällä purettiin vanha betonilattia ja valettiin uusi kun viemäri- ja vesiputket oli asennettu. Ennen lomia nousivat myös uudet väliseinät ja kesän aikana kunnostettiin vanhoja seiniä. Remontin edistyminen tyssäsi kuitenkin siinä vaiheessa kun piti asentaa uusi ulko-ovi vanhan tilalle. Sitä onkin nyt odoteltu jo yli kolme kuukautta eikä vieläkään ole tiedossa, milloin valmistaja pystyy sen toimittamaan!

No jaa, milloinkas elämässä valmista tulisi, ja pitäähän seuraavallekin vuodelle olla siemen kylvettynä…

Toivomme kaikille lukijaystävillemme onnellista uutta vuotta 2015 – tavataan taas puutarhassa!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Vastakaikua

    savea ja papuja · Tammikuun 1. päivänä 2015 klo 11.37

    Teillä oli tarkka postaus vuoden kulusta. Sitä oli kiinnostava lukea ja muistella. Noita krassikapriksia pitääkin kokeilla!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Puutarhan Väki · Tammikuun 4. päivänä 2015 klo 11.33

    Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2014 oli myös Suomen mittaushistoriassa lämpimimmästä päästä.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Esa · Tammikuun 10. päivänä 2015 klo 11.19

    Samanlaisia kokemuksia härkäpavun ja perunan sekaviljelyn suhteen. Tosin meillä perunakin tuppaa lamoamaan loppukesällä, joten ehkä ei olisi huono idea kokeilla joskus narujen vetämistä rivien kummallekin puolelle…

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Tammikuun 10. päivänä 2015 klo 14.02

      Totta, jotkut perunalajikkeet tuppaavat herkästi lamoamaan, esimerkiksi Linzer Delikatess, jota olemme parina vuonna viljelleet Siiklin lisäksi. Taitaa olla tyypillistä niille lajikkeille, jotka eivät ole rotevakasvuisia vaan vähän heiveröisempiä. Toisaalta liika lannoitus saattaa innostaa perunan kasvamaan korkeutta niin paljon, että naatit kaatuvat helposti. Huolellinen multaaminen auttaa jonkin verran, muuta tukemista emme ole kokeilleet.

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    barbajovis · Tammikuun 23. päivänä 2015 klo 1.00

    Kiva postaus! Noita mukulapähkämöitä olen ostanut joskus Ranskassa torilta, kiva tietää, että niiden kasvattaminen onnistuu Suomessakin. Ja krassikapriksia piti minunkin tehdä, mutta lopulta se jäi… Harmi, sillä siemeniä olisi kyllä ollut, ja ne ”köyhän miehen kapriksethan” tosiaan ovat ihania!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.