Syksyn hehkusta on saatu nauttia leudossa syyssäässä, mutta nyt ruska alkaa olla hiipumaan päin.
Kotipihamme vaahterat alkavat olla riisuuntuneita, vain muutama häikäisevän keltainen lehti loistaa harmaata taivasta vasten. Tammet sen sijaan pitävät tiukemmin kiinni ruskeanoransseista lehdistään; metsäpuutarhassa kasvava tammi usein pitkälle talveen asti.
Tänä vuonna ruska on ollut erityisen loistelias, vai tuntuuko se vain siltä? Jokainen syksy kuitenkin yllättää hienoudellaan – niin kuin myös pudonneiden lehtien määrällä! Oliko niitä tosiaan näin paljon myös viime vuonna, herää kysymys kun haravoi loppumattomalta tuntuvaa lehtikasaa…
Meillä on tapana haravoida ja kerätä lehdet puutarhamme nurmikkoalueelle, jossa sitten ajelemme niiden yli keräävällä ruoholeikkurilla. Näin saamme silputtua lehdet pienemmiksi ja kiikutettua ne saman tien kompostiin. Kompostori täyttyy vinhaa vauhtia, mutta onneksi sen sisältö myös painuu nopeasti. Seuraavaan viikonloppuun mennessä kompostoriin on taas syntynyt tilaa uudelle satsille. Illat alkavat olla jo niin hämäriä, että työpäivän jälkeen ei puutarhatöille ole aikaa.
Kun lehtisavotassa ollaan päästy niskan päälle, meillä on vielä istutus- ja kylvösuunnitelmia tälle vuodelle. Kirsikkapuiston niitty on tarkoitus kylvää myöhäissyksyllä. Tarkoituksena on vielä kerran hieman muokata maata ja levittää pinnalle hiekkaa, johon sitten niittykasvien siemenet kylvetään talvehtimaan. Kuukalenterin mukainen istutusaika onkin sopivasti alkamassa lokakuun 13. päivänä. Se jatkuu aina 27.10.2014 asti. Onneksi juuri viikonlopuiksi sattuu kukkapäiviä, joiden pitäisi sopia niittykasvien kylvämiselle erinomaisesti!
Lehtikaali lokakuussa
Kasvimaallekin voi vielä myöhäissyksyllä kylvää ja istuttaa yhtä sun toista. Kuten aiemmin on ollut puhetta, talvivalkosipulin kynnet pannaan maahan juurtumaan näihin aikoihin. Myös palsternakkaa ja pinaattia voi kylvää juuri ennen talven tuloa, jotta ne pääsevät itämään heti keväällä kun maa on lämmennyt sopivasti. Palsternakka hyötyy siitä, että kasvukaudesta tulee mahdollisimman pitkä, kun taas pinaatti viihtyy parhaiten aikaisin keväällä kun päivä on vielä lyhyt. Valoisan kesän aikana pinaatti ei kehitä hyvää lehtisatoa, vaan ryhtyy kukkimaan heti kun silmä välttää!
Vaikka kasvimaa näyttää jo aika lailla lohduttomalta – kaikkialla kuihtuneita lehtiä ja mustuneita varsia – niin onneksi maan mullasta nousee vielä satoakin! Maa-artisokan sato on parhaimmillaan, mutta osan voi jättää maahan jotta aikaisin keväälläkin on jotain tuoretta korjattavaa. Lehtikaalit kukoistavat korkeine tupsuineen ja persiljarivit ovat tuuheita kuin pensasaidat. Sikurisalaatti on nyt kehittänyt keränsä kypsiksi ja maku on muuttunut meheväksi.
Olemme saaneet satoa myös vuonankaalista, jota kylvettiin tänä vuonna tavallista myöhemmin kesän helteiden takia. Sen sijaan samoihin aikoihin kylvetty pinaatti ei ole kasvanut baby leaf ‑kokoa suuremmaksi, kun taas sitruunakorianteri on kymmensenttistä ja hyvin aromatikasta.
Ensimmäistä kertaa olemme päässeet maistamaan myös kilpisuolaheinää, jota on kokeeksi kasvatettu kasvimaan nurkalla. Kilpisuolaheinä on kotoista tarhasuolaheinää hennompi kasvi ja sen lehdet muhentuvat ruuanlaitossa aivan kuin itsestään, ilman soseuttamista. Sen vuoksi ranskalaiset suosivat sitä esimerkiksi kastikkeissa.
Kilpisuolaheinäsatoa
Lokakuun istutusaika näyttää seuraavanlaiselta:
- istutusaika alkaa kukkapäivillä 14.–15.10. minkä lisäksi lauantaiaamupäivät 18. ja 25.10. ovat otollisia kukkakasvien kylvämiselle ja istuttamiselle.
- lehtikasveille kuten pinaatille suotuisia kylvöaikoja ovat 16.–17.10. ja 26.–27.10.
- hedelmäpäiviä on 18.10. kello 14 lähtien – 19.10.
- juurikasvien kylvämiselle ja sadonkorjuulle sopivat 22.–24.10. kello 18 asti. Palsternakan ja maa-artisokan lisäksi valkosipuli luetaan juurikasveihin.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan terminen kasvukausi päättyi eteläisessä Suomessa 14.10. joten sen jälkeen olikin sopiva aika myöhäiskylvöille – ei ollut enää suurta riskiä että siemenet itäisivät vielä ennen talvea!