Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kevään ja talven taistelu

Sinivuokko kukkii

Tänä vuonna talven väistyminen kevään tieltä on ollut juuri niin dramaattista kuin keskiaikaisessa perinteessä. Conflictus veris et hiemis oli Kustaa Vilkunan mukaan etenkin aatelisten suosima vapun aikoihin esitetty spektaakkeli, jossa valittu ”maikreivi” kauniissa asussaan otteli takkuisen talven kanssa – ja voitti tietysti.

Voittaa se kevät tänäkin vuonna, siitä huolimatta että välillä on usko ollut loppua. Vaikka kevään lasketaan alkaneen meidän seuduilla jo maaliskuun alkupuolella, se ei pitkään tuntunut juurikaan edistyvän ainakaan lämpötilojen osalta. Pyhän Yrjön päivänä 23.4., eurooppalaisen perinteen mukaisena viljelykauden avauspäivänä, oli maa aamulla lumen peitossa täällä etelässäkin. Sääennustuksissa lupaillaan kylmää ja sateista vappua.

Kevään ja talven taistelu

Kevään ja talven taistelu

Auringon ote vahvistuu kuitenkin päivä päivältä kohti kesäpäivänseisausta kuljettaessa. Aamulla saattaa sataa lunta, mutta puoleenpäivään mennessä kaikki on sulanut. Pähkinäpensaan silmut paisuvat silmissä ja kevätkukat nostavat päätään – hieman ujostellen, mutta kuitenkin määrätietoisesti. Keskikevään tunnuskasvi sinivuokko kukkii; arasti, mutta kukkii kuitenkin. Monivuotisten vihannesten kuten suolaheinän ja pinaattihierakan kasvu on jo alkanut. Varsinkin väinönputki on niin terhakkaan näköinen, että tänä vuonna se varmaankin kukkii! Villivihanneksista vuohenputken ensimmäiset suppuiset lehdet ovat valmiita kerättäviksi ruuanlaittoon. Myös karhunlaukan satokausi lähestyy. Alla olevissa kuvissa näkyy noita aikaisia vihertäjiä.

Väinönputki keväällä

Väinönputki keväällä

Vappuna ollaan aurinkovuodessa suunnilleen puolivälissä kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen välillä, joten ei ihme, että vappuna on juhlittu kevättä maailman sivu. Tänä vuonna vappuaattona alkaa kuukalenterin mukainen istutusaika, joka kestää 14.5. asti. Toivoa siis sopii, että routa on vappuun mennessä sulanut ja maan muokkaaminen onnistuu, jotta päästään tekemään aikaiset kylvöt avomaalle.

Vappu vakan pellolle kantaa

Eteläsuomalaisen kansanperinteen mukaan ”vappu vakan pellolle kantaa, vappuna papu vaolle, viikon päästä viimeistäänkin”, joten vappua on täällä perinteisesti pidetty kylvökauden avauksena. Tuo ”papu” viitannee härkäpapuun, joka ovat palkokasveista kaikkein kestävimpiä eivätkä siemenet mätäne kylmäänkään maahan kylvettyinä. Kannattaakin tarkastaa, että valitsee aikaisiin kylvöihin vain viljelykasveja, joiden kasvatusohjeissa sanotaan ”kylvetään aikaisin keväällä” tai ”kylvetään kun maa on sulanut”.

Karhunlaukka puskee ylös sammaleesta

Karhunlaukka puskee ylös sammaleesta

Aikaisen kylvön etuna on se, että itäminen tapahtuu heti kun olosuhteet ovat sille otolliset. Silloin saadaan kasvulle aikaisin mahdollinen startti. Yleensä itämisen kannalta maan minimilämpötilana pidetään noin viittä astetta. Ei liene sattumaa, että termisen kasvukauden katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila lumen sulamisen jälkeen nousee yli viiden asteen.

Härkäpavun lisäksi muita aikaisin kylvettäviä viljelyskasveja ovat monet juurekset kuten porkkana, palsternakka, retiisi ja nauris. Lehtivihanneksista muun muassa pinaatti ja lehtisalaatti voidaan kylvää aikaisin. Yrteistä persilja suorastaan kaipaa aikaisen kevään oikukkaita säitä itääkseen eikä tillikään pane sitä pahakseen. Myös sipulit ovat kylmänkestäviä kasveja, joten istukassipulit voi panna maahan samoin kuin maa-artisokan mukulat.

Tarhasuolaheinä keväällä

Tarhasuolaheinä keväällä

Esikasvatusta varten voi tulevalla istutusajalla kylvää lyhyttä esikasvatusta vaativia kasveja, joiden istuttaminen ulos tulee ajankohtaiseksi, kun maa on lämmennyt eli seuraavalla istutuskaudella toukokuun 28. päivä alkaen. Esimerkiksi lehtikaali, kesä- ja talvikurpitsa, kurkku sekä ruusupapu hyötyvät siitä, että saavat itää ja aloittaa kehityksen suojatummissa oloissa. Meillä oli alun perin ajatuksena, että emme olisi lainkaan harrastaneet esikasvatusta tänä keväänä. Matkasuunnitelmamme ovat kuitenkin muuttuneet siten, että ehkä olemme sittenkin paikalla toukokuussa huolehtimassa pikkutaimista!

Toukokuun alun istutusaika jakaantuu seuraavasti

  • vappuaatto ja vappupäivä ovat kukkapäiviä, samoin kuin 10.5. ja 12.5. kello 15 jälkeen. Jos hedelmäkasveja ei ennätä kylvää hedelmäpäivinä, niin kukkapäivät ovat toiseksi paras vaihtoehto.
  • lehtikasveille suotuisia aikoja ovat 2.–3.5. kello 16 asti sekä 11.5. kello 11 jälkeen ja 13.5. Silloin kannattaa kylvää lehtikaali, salaatti ja pinaatti sekä persilja ja tilli.
  • hedelmäpäiviä ovat 3.5. kello 17 jälkeen sekä 4.5. kello 18 – 5.5. Kurpitsat, kurkut, pavut ja herneet ovat hedelmäkasveja.
  • juurikasvien kannalta otollisia ajankohtia ovat 6.–7.5. sekä 12.5. kello 12 asti. Juurekset sekä maa-artisokka ja sipuli lasketaan juurikasveiksi.

Vastakaikua

    Maija · Huhtikuun 30. päivänä 2017 klo 11.53

    Hei! Kiitos kiinnostavista sivuistanne. Törmäsin tänne, kun etsin kuunvaiheiden huomioonottamista kylvöissä. Kiitos noista päivämääristä. Haluaisitteko kertoa, mistä löydätte nuo lehti- ja kukkapäivät jne.?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Puutarhan Väki · Toukokuun 19. päivänä 2017 klo 20.29

    Terminen kasvukausi alkoi kuin alkoikin meidän seuduilla 1. toukokuuta. Hyvä Maikreivi!!!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.