Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Istutusaika alkaa!

Kaikki on valmista kylvöpuuhiin

Maaliskuun 1. päivänä alkaa maaliskuun ensimmäinen istutusaika eli alenevan (ratatasossaan laskevan) kuun jakso, joka jatkuu 13. päivään asti. Seuraava istutusaika alkaa kuun lopussa, 29. päivänä. Istutusaika on erityisen suosiollinen ajanjakso kylvö- ja istutustöitä ajatellen. Nyt on siis hyvä ajatus kylvää esikasvatusta varten, leikata ja istuttaa ruohovartisia pistokkaita sekä istuttaa uudelleen ruukkukasveja.

Tähän aikaan keväästä sormia syyhyttää jo ja tekee mieli ryhtyä kylvöhommiin. Joidenkin pitkän kasvukauden vaativien kasvien osalta onkin aika aloittaa esikasvatus – ja joidenkin kohdalla on jopa liian myöhäistä. Silti varoituksen sana on paikallaan: kannattaa tarkkaan miettiä, kuinka laajamittaiseen esikasvatukseen on tilaa ja sopivat olosuhteet.

Basilikan siemeniä ei peitetä

Basilikan siemeniä ei peitetä

Ensimmäiset kylvöt on helppo tehdä pieniin purkkeihin, mutta jos kasvit pitää ennen ulos istuttamista vielä koulia kukin omaan purkkiinsa ja jatkaa esikasvatusta useita viikkoja, voi olla että kuukauden parin päästä tilaa ei enää olekaan tarpeeksi. Huonoissa olosuhteissa taimet kasvavat honteloiksi ja heikoiksi eivätkä ne pärjää ulkona. Esikasvatus kannattaa vain, jos siten saa terveitä ja reippaita taimia ulos istutettavaksi kun säät sen sallivat. Monien viljelykasvien kohdalla se aika koittaa vasta kesäkuussa!

Erinäisistä aiempina vuosina tapahtuneista vahingoista viisastuneina olemme omaksuneet periaatteen, että vain sellaiset kasvit esikasvatetaan, joiden osalta se on Suomen oloissa välttämätöntä. Kaikki mikä pärjää suoraan avomaalle kylvettynä, kylvetään avomaalle. Näin esikasvatusruljanssi pysyy joten kuten hallinnassa.

Basilikan siemenet muuttuvat vaaleiksi kostuttuaan

Basilikan siemenet muuttuvat vaaleiksi kostuttuaan

Toinen tärkeä periaate on oikea esikasvatusaika: mietimme tarkkaan, kuinka pitkän esikasvatuksen kukin kasvi yhtäältä vaatii ja toisaalta sietää. Tässäkin on paljon eroja: hidaskasvuisten osalta esikasvatus täytyy aloittaa aikaisin, kun taas nopeakasvuiset kasvit täytyy päästä istuttamaan jo muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Näistä seikoista on tietoja siemenpusseissa ja –luetteloissa, jotka kannattaakin tavata tarkkaan.

Maaliskuun ensimmäisenä istutusaikana aiomme kylvää esikasvatusta varten purjosipulia, mukulaselleriä, latva-artisokkaa ja hitaasti kasvavia tomaattilajikkeita (pensastomaatit; runkotomaattien aika koittaa myöhemmin). Lisäksi kylvämme hidaskasvuisia yrttejä kuten timjamia, salviaa, laventelia, basilikaa ja kreikkalaista oreganoa. Lautaselle ja ruukkuun voisi kylvää vihanneskrassia kevättalven lehtivihreäksi. Talvehtineet pelargonit on tarkoitus leikata ja istuttaa uudelleen. Leikatuista varsista otetaan pistokkaita.

Suunnitelma on seuraavanlainen:

  • Kukkivia kasveja koskevat työt yritämme ajoittaa kuun ensimmäiseen viikonloppuun (2.3. klo 16 – 3.3. klo 10 ja 4.3. klo 4–19) tai 12. päivään klo 18 asti. Silloin on siis pelargonien vuoro. Myös laventelia ja latva-artisokkaa kasvatetaan kukinnon vuoksi, joten samat ajankohdat sopivat myös niille.
  • Hedelmien vuoksi kasvatettaville kasveille suosiollisia aikoja ovat 3.3. klo 11 lähtien, 6.3. klo 9 – 8.3. klo 19 sekä 12.3. klo 19 – 13.3. klo 13. Tomaatit kylvetään silloin.
  • Juurikasvien kannalta suotuisia ajankohtia ovat 2.3. klo 15 asti sekä 9.3. ja 11.3. klo 22 asti. Mukulaselleri lasketaan juurikasviksi, vaikka mukula kasvaakin osittain maan pinnalla.
  • Lehtikasveille suotuisia ovat 5.3. sekä 13.3. klo 14–19. Silloin on siis sopiva aika kylvää muut yrtit ja purjosipuli.
Ruukut asetetaan lämpimään paikkaan, esim. lattialämmityksen päälle

Ruukut asetetaan lämpimään paikkaan, esim. lattialämmityksen päälle

Tälle jaksolle näyttää olevan tyypillistä se, että lehtikasveille suotuisia ajankohtia on vähänlaisesti ja ne sattuvat arkipäiville. Täytyy siis suunnitella työt tarkkaan, koska lehtikasveja on eniten kylvettävänä.

Seuraamalla tätä istutusaikaa koskevia postauksia selviää, miten suunnitelma toteutui käytännössä…

Vastakaikua

    Helena · Maaliskuun 22. päivänä 2012 klo 16.57

    Kyllä viljelykalenterin mukainen rytmi tuntuu pitävän paikkansa. Viime vuonna ainakin, kun sen hoksasin netistä kasvimaan avuksi. Sadonkkorjuita myöten tein useimmille lajeille ohjeiden ajoittamat työt ja kerrankin sato oli sekä komeaa että maukasta. Eipä kiusanneet taudit & tuholaisetkaan juuri ollenkaan, kun suoritin vielä ohjeiden mukaista kumppanuuskasviviljelyä. Siitä olisikin mielenkiintoista saada lisää lajeja listaan, sillä vuosi vuodelta Suomeen tulee uusia lajeja siemenistä lisättäväksi; sekä ravintokasveja kuin koristelajeja. Muurahaiset ovat jääneet ainoaksi riesaksi, jotka näyttää pitävän loitolla vain samettikukka, mutta ei muista olekaan sitten tietoa. Tämä kaikki on mielestäni luonnon kunnioitusta ja kuuntelua, sekä valtavan mielenkiintoista ja hyödyttävää.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Pistokkaita pelargoneista

Pelargoni ’Appleblossom Rosebud’

Tänään oli kuukalenterin mukaan kukkapäivä kello 20 asti. Siispä päätimme, että kevät saa koittaa pelargoneille. Otimme talvehtineista pelakuista pistokkaita ja istutimme ne pieniin ruukkuihin ja potteihin.

Pelakuut talvehtivat

Pelakuut talvehtivat

Pelargonimme viettävät talven kuistilla, joka on puolilämmin tila. Se ei ole aivan optimaalinen paikka talvehtimista ajatellen, koska lämpötila on hieman liian korkea. Pelargonit viihtyvät talvella 5-12 asteen lämpötilassa, mutta kuistillamme lämpötila on yleensä noin 15 asteen paikkeilla. Jostain olen lukenut, että liian lämpimässä talvehtineet pelargonit eivät kuki. Joskus meidän pelargonien kukinta on ollut heikkoa, joten olisiko syy talvehtimislämpötilassa. Toisaalta kuvittelisi, että ainakaan pistokkaat eivät ”muistaisi” emokasvin talvehtimisesta mitään, saati sitten vetäisi siitä johtopäätöksiä? Toivotaan ainakin niin.

Meillä on pieni kokoelma etenkin ystäviltä saatuja lajikkeita, joiden nimet ovat matkan varrella unohtuneet. Vain yhden tiedän varmasti ja se on Appleblossom Rosebud. Muut kulkevat sellaisilla nimillä kuin Pinkki valkoreunainen, Valkoinen ripsureunainen ja Vaaleanpunainen. Vyöhykepelargonilajikkeiden (ns. Zonal-pelargonit) lisäksi meillä on yksi tuoksupelargoni ja yksi enkelipelargoni.

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargonien pistokaslisäystä

Pelargoneja on todella helppo lisätä pistokkaista. Pistokkaiksi leikataan veitsellä latvaverson pätkiä siten, että lehdetöntä vartta on noin viisi senttimetriä. Pari kolme hyvin kehittynyttä lehteä pitäisi jäädä pistokkaaseen. Leikkuupinnan voi antaa kuivahtaa jonkin aikaa ennen kuin painaa pistokkaat multaan. Istutusastiaksi riittää kullekin pistokkaalle halkaisijaltaan noin 6-senttinen ruukku tai turvepotti, joka on täytetty taimimullalla ja kasteltu kevyesti ennen pistokkaan työntämistä tukevasti noin 2-3 sentin syvyyteen. Huoneenlämpö on sopiva juurtumislämpötila. Pistokkaita pitää suojata paahteelta, mutta muuten paikan sopii olla valoisa. Multa pidetään kosteana mutta ei märkänä. Noin kolmessa, neljässä viikossa taimi alkaa kasvaa: pistokas on juurtunut.

Pelargonien pistokkaita

Pelargonien pistokkaita

Samalla kun otimme pistokkaita leikkasimme emokasvit matalahkoiksi, jotta niistä kasvaisi tuuheita – talven aikana moni oli kasvattanut pitkiä honteloita oksia, joista olivat lehdetkin enimmäkseen putoilleet. Jätin niiden uudelleen istuttamisen kuitenkin seuraavaan kukkapäivään, jotta käsittely ei olisi liian rajua yhdellä kertaa.

Jos meillä olisi paremmat olosuhteet pelargonien talvehtimiseen, saattaisimme toden teolla hurahtaa niiden keräilyyn. Erilaisia lajikkeita on sadoittain, ja kiinnostavimpia ovat tietenkin vanhat perinnelajikkeet. Hyötykasviyhdistyksellä on Annalan Orangeriassa iso kokoelma perinteisiä suomalaisia pelakuulajikkeita, joista myydään pistokkaita ainakin vuotuisella taimitorilla toukokuussa. Sinne kannattaa pelargonifanin suunnata uusia lajikkeita metsästämään! Myös perniöläinen Pukin Puutarha on erikoistunut wanhoihin pelakuihin.

Luettavaa

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Huhtikuun 8. päivänä 2012 klo 20.45

    Pääsiäissunnuntaina oli taas kukkapäivä ja istutimme uudestaan joitakin pelargonin emokasveista. Kaikki pistokkaat ovat pärjänneet hienosti, joidenkin juuret jo työntyvät ulos ruukun reiästä. Mutta ehkä niiden uudelleenistutus voi vielä odottaa seuraavaan istutuskauteen, alkaa olla pula tilasta. Ulkona jatkuu takatalvi, joten kaikkien kasvien täytyy mahtua sisätiloihin!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Hedelmä-, kukka- ja lehtipäivien kylvöpuuhia

Multa kastellaan hyvin ennen kylvöä

Kuukalenterin mukaan lauantaina 3.3. oli hedelmäpäivä, sunnuntaina 4.3. kukkapäivä ja maanantaina 5.3. lehtipäivä. Se tarkoitti kylvöpuuhia: tomaatin, latva-artisokan, purjosipulin ja koko joukon erilaisia yrttejä siemenet päätyivät multaan.

Ruukussa talon seinustalla kasvaa joka vuosi valikoima erilaisia tomaatteja. Kokeilemme mielellämme uusia erikoisia lajikkeita, tällä kertaa kylvimme kirsikkatomaattia Tigerette Cherry, keltaraidallista Fuzzy Wuzzy-tomaattia sekä hassua vihreää tomaattia Green Sausage.

Olemme kasvattaneet menestyksellä tavallista tähkälaventelia (Lavandula angustifolia) puutarhassa jo monen vuoden ajan. Laventeli selvästi viihtyy rinteen laihassa moreenimaassa. Viime kesänä istutimme laventelia Hidcote Blue myös reunuskasviksi yhteen keittiöpuutarhan kohopenkeistä. Saa nähdä talvehtiiko se siellä yhtä hyvin, koska puutarhan alavammalla alueella jankko on tuhtia savea. Toki kohopenkissä maata on parannettu, joten toivon sen edesauttavan laventelin viihtymistä. Laventeli on ihana kasvi joten kylvimme sitä taas lisää, kyllä sille paikka löytyy!

Tällä kertaa hankimme tähkälaventelin lisäksi myös tupsulaventelin (Lavandula stoechas Purple Ribbon) siemeniä. Sehän on paljon arempi laji, jota meillä käytetään lähinnä kesäkukkana. Siemenpussissa sanotaan että tämäkin laventeli voisi talvehtia suotuisassa paikassa, mutta noinkohan se pätee täällä meillä? Täytyy kokeilla.

Impulssiostoksena puutarhaliikkeestä tarttui mukaan pussi lyyrasalvian (Salvia lyrata Purple Volcano) siemeniä. Se on kuulemma punertavalehtinen monivuotinen salvia, jolla on violetit kukat. Kukkapenkki kaipaa täydennystä siinä kohdin, mihin tehtiin kaivanto sadevesiviemärin johtamiseksi kadun puolelle, joten ajattelimme kasvattaa myös joitakin perennoja siemenestä.

Latva-artisokkaa olemme viljelleet jo kahtena edellisenä vuonna mutta aika huonolla menestyksellä. Nyt menivät multaan viimeiset Venetsiasta muutama vuosi sitten ostetut siemenet. Jos tällä kertaa emme saa kunnon satoa niin latva-artisokka saa meidän osalta mennä historiaan epäonnistumisena, josta otettiin opiksi…

Latva-artisokan kylväminen

Latva-artisokan kylväminen

Purjosipulin kylvimme tyhjään öljypurkkiin, koska siinä sen juuret saavat kasvaa pitkiksi esikasvatuksen aikana. Sivusuunnassa purjo tarvitsee vähän tilaa, joten kapea mutta syvä astia on omiaan esikasvatusastiana.

Ryytisalvia ei ole aivan yhtä monipuolinen keittiössä kuin lempiyrttimme timjami, mutta se on hyvin koristeellinen kasvi. Istutamme ryytisalviaa myös kukkapenkkeihin tuomaan harmaan säväyksen voimakkaiden värien rinnalle.

Basilikaa olemme kylväneet jo helmikuussa, mutta sitä menee paljon. Lajike nimeltä Aton on suosikkimme, koska se on terve ja kasvaa rehevästi. Vihanneskrassia kylvimme ”pikavihreäksi” eli leikattavaksi suoraan kylvöastiasta voileivän tai salaatin päälle. Yhden ruukun kylvimme kuitenkin isolehtistä vihanneskrassia (Lepidium sativum Grossblättrige) varhaiseksi salaatiksi.

Tänä keväänä kokeilemme kylvösten päällä ensimmäistä kertaa vermikuliittia. Aiemmin on pitkän esikasvatuksen aikana mullan pintaan saattanut ilmestyä levää tai muuta epämiellyttävää. Ehkä vermikuliitti ehkäisee sellaisen. Nyt ruukut lämmittelevät kodinhoitohuoneen lattialla, jossa siemenet yleensä itävät nopeasti lattialämmityksen vuoksi. Useimmat kasvit tarvitsevat itämisvaiheessa ”alalämpöä”. Kun siemenet ovat itäneet, ruukut siirretään valoisampaan ja viileämpään tilaan. Keittiön ikkunalaudalla on lisävalona kasvilamppu, kun taas kuistilla on paljon luonnonvaloa ja ainakin öisin hieman huoneenlämpöä viileämpää. Jonkin aikaa tila riittää esikasvatettaville taimille, mutta jossain vaiheessa alkaa tulla tungosta… Toivottavasti silloin ovat ilmat jo lämmenneet!

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Maaliskuun 10. päivänä 2012 klo 21.50

    Tomaatit, basilika ja vihanneskrassi itivät vauhdilla ja ne siirrettiin kodinhoitohuoneesta valoisampiin tiloihin jo naistenpäivänä 8.3. Myös laventeli itää jo mutta hajanaisesti. Siirtelemme sitä yöksi lämpimään ja päiväksi valoisaan jotta itäminen jatkuisi, mutta jo itäneet taimet eivät venähtäisi liian honteloiksi.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    Puutarhan Väki · Huhtikuun 8. päivänä 2012 klo 20.36

    Salviat eivät ole itäneet vielä pääsiäisenäkään, vaikka niiden itämisajan pitäisi olla 1–3 viikkoa. Olemmeko tappaneet ne kuivuuteen, märkyyteen vai liian korkeaan itämislämpötilaan? Emme taida koskaan saada tietää… Onneksi kaikki muut kasvit ovat itäneet ja pärjänneet mainiosti tähän asti!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Mukulasellerin kylväminen

Mukulasellerin kylvös on valmis

Tänään 9.3. on kylvökalenterin mukaan juuripäivä. Ainoa viljelysuunnitelmamme mukainen juurikasvi, jonka kylväminen on nyt ajankohtaista, on mukulaselleri. Tämä on ensimmäinen kerta kun viljelemme mukulaselleriä, joten asiaan piti paneutua hieman tavallista perusteellisemmin.

Myös seuraava, maaliskuun lopussa alkava istutuskausi olisi ilmeisesti sopiva mukulasellerin kannalta. Siemenpussin mukaan taimettumisaika on 8-10 viikkoa ja ulosistutus on ajankohtaista, kun maan lämpö on yli 13 astetta. Jos laskeskelee, että palstallamme tämä voisi toteutua varmasti toukokuun loppupuolelle mennessä, esim. viikolla 12, niin 8 viikkoa osuisi maalis-huhtikuun vaihteeseen. Toisaalta keväästä on veikattu lämmintä – ehkäpä istuttaminen on tänä vuonna mahdollista jo aikaisemmin? Koska mukulasellerin kasvatusaika on pitkä (kylvöstä korjuuseen kestää 5-7 kuukautta) niin päätimme aloittaa ajoissa.

Mukulasellerin siemenet ovat tosi pieniä eikä niitä peitetä, koska siemenet itävät valossa. Uskalsimme kuitenkin ripotella pinnalle ohuelti vermikuliittia, koska vermikuliittipussissa sanotaan, että sitä voi käyttää myös valossa itävien siementen ollessa kyseessä. Laitoimme istutusastian pohjalle ravinteikasta mustaa multaa ja päälle taimimultaa. Näin itäminen tapahtuu taimimullassa, mutta taimet saavat varttuessaan vähän enemmän ravinteita, jos ne ovat kauan samassa astiassa. Vaikea sanoa, kuinka kauan taimet tulevat viettämään tässä astiassa. Mutta jos ne kehittyvät niin hitaasti kuin kasvatusaika antaa ymmärtää, voipi olla että taimia ei tarvitse koulia esikasvatuksen aikana, vaan ne siirretään ensimmäistä kertaa vasta ulos istutettaessa.

Hedelmärasia kylvöastiana

Hedelmärasia kylvöastiana

Valitsimme kylvöastiaksi muovisen hedelmien pakkausrasian, johon siemenet hajakylvettiin. Hedelmärasiat ovat mainioita tähän tarkoitukseen. Kylvö tehdään reiälliseen astiaan, jonka pohjalle voi viritellä kerroksen talouspaperia, jotta multa ei huuhdoutu pois veden mukana. Reiätöntä rasiaa voi käyttää alusastiana kylvöastian alla ja rasian kannen avulla koko pakkauksesta saa pienoiskasvihuoneen! Tällä kerralla ei löytynyt sopivaa kantta, joten kylvöksen päälle levitimme muovikelmun, johon pistelimme reikiä hammastikulla.

Siemenpussin ohjeiden mukaan mukulaselleriä on kasvatettava vähintään 18 asteessa, jotta vältytään ennenaikaiselta kukinnalta. Laitoimme istutusastian kodinhoitohuoneen lattialle, jossa on lattialämmitys. Siellä kylvös saa hyvän alun.

Istutusajan saldo

Kylvökset alkavat itää

Maaliskuun ensimmäinen istutusaika päättyi eilen tiistaina 13.3. Viimeisenä päivänä, jonka iltapäivä oli erityisesti lehtikasveille suotuisa, kylvimme kreikkalaista oreganoa. On aika katsoa, miten istutuskauden suunnitelmat onnistuivat ja ryhtyä miettimään seuraavan istutusajan puuhia.

Meillä oli suunnitelmassa pelargonien pistokkaiden istutus sekä pensastomaatin, latva-artisokan, purjosipulin, mukulasellerin ja hidaskasvuisten yrttien kylväminen esikasvatusta varten. Muutoin suunnitelmat toteutuivat ajatellulla tavalla, mutta timjami jäi kylvämättä. Olimme tehneet siemeninventarion hieman huolimattomasti, sillä vasta kylvöpäivänä huomasimme, että meillä ei enää olekaan timjamin siemeniä! No eipä hätää, ehtii sitä kylvää seuraavallakin istutuskaudella.

Kylvöt ovat onnistuneet odotusten mukaisesti ainakin toistaiseksi. Pensastomaatit, basilika ja vihanneskrassi itivät muutamassa päivässä ja ruukut nostettiin kodinhoitohuoneen lämmöstä valoon ja hieman viileämpiin oloihin. Myös laventeli on itänyt, tosin hieman epätasaisesti, mutta joka päivä mullasta nostaa päätään uusi taimi. Olemme kuljettaneet ruukkuja kodinhoitohuoneesta valoon päiväsajaksi ja yöksi takaisin lämpöön. Parin viime päivän aikana myös purjosipuli ja latva-artisokka ovat alkaneet itää, joten sama rumba alkaa pian niiden kanssa. Täytyy laittaa ruukut isolle tarjottimelle, jotta edestakaisin kuljettelu on vähemmän työlästä. Salvia ja mukulaselleri eivät näytä vielä minkäänlaisia itämisen merkkejä. Eikä tietysti kreikkalainen oreganokaan, koska se kylvettiin vasta eilen.

Pelargonien pistokkaiden istutus onnistui myös mainiosti: kaikki pistokkaat ovat tarmokkaan näköisiä ja jotkut ovat selvästi alkaneet kasvaa ja kehittää uusia lehtiä! Seuraavalla kaudella ne voi varmaan jo istuttaa isompiin ruukkuihin, samoin kuin leikatut emokasvit.

Seuraava istutuskausi alkaa torstaina 29.3. kello 5 aamulla ja päättyy pääsiäismaanantaina 9.4. kello 24. Silloin päivä on jo niin paljon pidempi, että esikasvatukselle on hyvät olosuhteet. Vallan hyvin ehtii aloittaa kylvöhommat silloinkin!

Muut istutusajat

Istutusaika 18.5.2018 alkaen

Valkeat yöt kasvimaalla ja puutarhassa

Valkeat yöt kasvimaalla ja puutarhassa

Tulevalla istutusajalla suotuisia kylvöaikoja on myöhään illalla ja varhain aamulla, jopa öisin!

Istutusaika 21.4.2018 alkaen

Kevättä pukkaa

Kevättä pukkaa

Nyt ovat hanget ja jää muisto vain. Niiden kohtaloksi koituivat pääsiäisen jälkeinen lämpöaalto ja huhtikuun alkupuolen sateet.

Istutusaika 25.3.2018 alkaen

Valon aika koittaa

Valon aika koittaa

Tähtitieteellisen kevään aloitus, kevätpäiväntasaus, on meille myös puutarhakauden avaus.

Istutusaika 5.12.2017 alkaen

Puutarhavuosi 2017

Puutarhavuosi 2017

Suomen valtio vietti satavuotisjuhlaa, mutta puutarhassa mennyt vuosi tuntui arjelta, joskus aika ankaraltakin.

Istutusaika 14.9.2017 alkaen

Koko maassa vaihtelevaa säätä

Koko maassa vaihtelevaa säätä

Syksyn sääennuste on tuttu tältä kasvukaudelta.

Istutusaika 18.8.2017 alkaen

Vihdoinkin sadonkorjuukausi!

Vihdoinkin sadonkorjuukausi!

Tänä kesänä on päästy täyteen vauhtiin sadonkorjuussa muutaman viikon verran tavanomaista myöhemmin.

Istutusaika 22.7.2017 alkaen

Kasvukauden välitilinpäätös

Kasvukauden välitilinpäätös

Mollivoittoinen kesä on puolessavälissä; mitä on tehtävissä?

Istutusaika 24.6.2017 alkaen

Pikkukesästä isoonkesään

Pikkukesästä isoonkesään

Juhannuksesta alkaa myös uusi istutusaika; mitä silloin voi tehdä kasvimaalla ja puutarhassa?

Istutusaika 28.5.2017 alkaen

Kiirettä kasvimaalla

Kiirettä kasvimaalla

Alkavalla istutusajalla on tarkoitus viimeistellä kevään kylvöt ja istuttaa esikasvatetut taimet.

Istutusaika 30.4.2017 alkaen

Kevään ja talven taistelu

Kevään ja talven taistelu

Päästäänkö alkavalla istutusajalla kylvämään avomaalle?

Istutusaika 3.4.2017 alkaen

Aprillia, aprillia

Aprillia, aprillia

Huhtikuun on alkanut talvisissa merkeissä, mutta istutusajalle riittää puuhaa.

Istutusaika 7.3.2017 alkaen

Katse kevääseen päin!

Katse kevääseen päin!

Tulevan kauden suunnitelmissa on helppohoitoinen kasvimaa.

Istutusaika 21.10.2016 alkaen

Oravan päivästä adventtiin

Oravan päivästä adventtiin

Vanhan kansan vuotuisessa kalenterissa tunnettiin kaikenlaisia kummallisen kuuloisia merkkipäiviä.

Puutarhavuosi 2016

Puutarhavuosi 2016

Maailmanlaajuisesti mennyt vuosi on jatkanut viimeaikaista ikävää perinnettä, että jokainen vuosi rikkoo edellisen tekemän lämpöennätyksen. Suomessakin säät ovat olleet poikkeuksellisen vaihtelevia ja yllätyksellisiäkin.

Istutusaika 23.9.2016 alkaen

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Uusi kuun kausi alkoi lähes yhtä aikaa tähtitieteellisen syksyn kanssa.

Istutusaika 27.8.2016 alkaen

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Kasvimaalla on kaksijakoinen tunnelma: yhtäältä alkaa jo olla paljon tyhjää tilaa, kun aikainen sato on jo korjattu. Toisaalta siellä missä kasvukausi jatkuu vallitsee varsinainen viidakko.

Istutusaika 31.7.2016 alkaen

Oi ihana elokuu!

Oi ihana elokuu!

Satokausi on päässyt täyteen vauhtiin: nyt korjataan kevään työn tulokset.

Istutusaika 4.7.2016 alkaen

Kylvä superruokaa syksyksi

Kylvä superruokaa syksyksi

Heinäkuussa on aika kylvää lehtivihreitä, jotka suosivat lyhenevää päivää.

Istutusaika 6.6.2016 alkaen

Kesä on tullut kasvimaalle

Kesä on tullut kasvimaalle

Poikkeuksellisen lämmin kevät edistyi kuin pikakelauksella ja kääntyi kesäksi ennätysvarhain.

Istutusaika 10.5.2016 alkaen

Kevään ”resepti”

Kevään ”resepti”

Ensin runsaita sateita, sitten lämpöaalto!

Istutusaika 12.4.2016 alkaen

Milloin voi kylvää avomaalle?

Milloin voi kylvää avomaalle?

Kevät edistyy, ja kotipuutarhurin sormia syyhyttää: tekisi mieli jo siirtyä esikasvatuksesta suorakylvöihin.

Istutusaika 16.3.2016 alkaen

Kevättä kohti

Kevättä kohti

Muutokset luonnossa herättelevät miettimään tulevien kuukausien esikasvatus- ja kylvösuunnitelmia.

Leipurin lempiyrtit

Leipurin lempiyrtit

Leivän maustamiseen tarvittavia siemeniä ja mausteita voi ja kannattaakin kasvattaa itse.

Istutusaika 18.2.2016 alkaen

Karkausvuosi on juhlavuosi

Karkausvuosi on juhlavuosi

Aloitimme bloggaamisen karkauspäivänä tasan neljä vuotta sitten, joten nyt on syytä juhlaan!