Kuun ratataso alenee taas heinäkuun 16. päivästä lukien: alkaa istutusaika. Voimakkaan juurtumisimpulssin vuoksi seuraavat kaksi viikkoa ovat suotuisia kasvien istuttamista ja kylvämistä ajatellen. Kyllä loppukesälläkin on kasvimaalla vielä istutettavaa ja kylvettävää, koristetarhasta puhumattakaan!
Keskikesällä voi vielä kylvää syysvihanneksia myöhäistä satoa varten. Itse asiassa monet vihannekset kasvavat loppukesällä paremmin kuin keväällä ja alkukesällä. Erityisesti ns. lyhyen päivän kasvit kuten vuonankaali kärsivät Pohjolan valoisista alkukesän öistä. Joidenkin kasvien tuholaiset ovat aktiivisemmillaan alkukesästä, joten myöhempi kylvö voi olla tapa välttää tuholaisvahinkoja. Tämä koskee esimerkiksi kaalien sukuun kuuluvia kasveja.
Ylipäänsä heinäkuussa voi vielä kylvää nopeasti satoa tuottavia vihanneksia, koska sopivaa kasvukautta pitäisi olla tiedossa vielä vähintään kahdeksi kuukaudeksi, ellei pitempäänkin. Loppukesästä ei yleensä ole ongelmaa myöskään kuivuudesta, joten ainakin kosteista oloista pitävien kasvien viljelyn pitäisi olla mahdollista. Retiisiä, retikkaa, vihanneskrassia, rukolaa, pinaattia, mangoldia, kirveliä, aikaisia porkkanoita ja punajuuria voi vielä kylvää. Jos viileät säät jatkuvat, myös salaatti itää (sehän ei siedä liian lämmintä säätä itämisaikana).
Nyt on syytä olla ankara, jos jokin keväällä kylvetty ei kerta kaikkiaan onnistu: pois vaan ja tilaisuus jollekin toiselle kasville! Tilaa myöhäisille kylvöille saa myös korjaamalla sellaisten kasvien sadon ajoissa, jotka eivät enää kasva kokoa, esimerkiksi sipulit. Niiden säilyvyyttä ei ollenkaan paranna, että antaa jo tuleentuneiden sipuleiden viipyä penkissä. Sipulien korjaamiselle on suotuisa hetki juuripäivinä, kunhan vain sää suosii eikä ole liian kosteaa.
Kasvimaa kukoistaa
Kesäkukista esimerkiksi kehäkukkia voi vielä kylvää tuomaan väriä myös syksyiselle kasvimaalle. Kaksi- ja monivuotisten kukkien kylvämiselle tämä on loistoaikaa, kylväytyväthän useat kukat luonnossakin juuri näihin aikoihin!
Jos on kylvänyt syysvihanneksia esikasvatettavaksi edellisellä istutuskaudella, pikkutaimien pitäisi olla valmiita istutettaviksi ulos kasvimaalle heinäkuun loppupuolella. Meillä on esikasvatettu lehtikaalia ja paksoita juhannuksesta asti. Nyt on myös sopiva aika siirtää esikasvatettuja monivuotisia kasveja kuten tarhasuolaheinää ”lastentarhapalstalta” lopullisille sijoilleen.
Vaikka istutusaikojen välistä jaksoa kutsutaan joskus sadonkorjuuajaksi, se ei ole suotuisa kaikelle sadonkorjuulle. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi kuivattaviksi tarkoitetut yrtit ja vihannekset sekä juurekset; ylipäänsä kaikki sato joka voi kärsiä liiasta kosteudesta säilytyksen aikana. Näiden kasvien sadonkorjuuaika on nyt, alenevan kuun kaudella, kun kasvit eivät ole yhtä meheviä. Nyt onkin sopiva hetki kerätä kuivatettavat yrtit puutarhasta ja luonnosta, kunhan vain saadaan muutamia poutapäiviä, tai ainakin poutaisia aamupäiviä…
Korjattaessa satoa suoraan pöytään ei tarvitse miettiä kuun kautta: varhaisvihanneksia korjataan syötäväksi sitä mukaa kuin ne kehittyvät! Uuden sadon perunoita, herneitä, mansikoita, härkäpapua, retikkaa, salaattia ja pikkujuureksia saa jo kantaa keittiöön harva se päivä. Viileä kesä on sen sijaan hidastanut kesäkurpitsan, kurkun ja tomaatin kehittymistä joten niiden satoa saa vielä odottaa, ainakin meidän kasvimaalla. Niitä pitää nyt hoivailla ja lannoittaa, ja toivoa parasta…
Istutuskauden suunnitelma on seuraava:
- hedelmäpäiviä ovat 21.–23.7. kello 13 asti.
- kukkapäivinä 18.7. ja 27.7. aiomme kylvää kehäkukkaa sekä kaksi- ja monivuotisia kukkia kuten lemmikkiä ja varjoliljaa.
- lehtipäiviä ovat 19.7. ja 20.7. kello 14–22 sekä 25.7. kello 14–20. Silloin on lehti- ja palmukaalin sekä paksoin istuttamisen aika. Lisäksi ajattelimme kylvää vuonankaalia ja pinaattia, jos vain tilaa löytyy.
- juuripäivinä 16.–17.7. kello 19 asti sekä 26.7. kello 20 asti korjaamme salottisipulia ja valkosipulia sekä harvennamme porkkanaa, palsternakkaa ja punajuurta. Jos kasvimaalla on tilaa, kylvämme vielä naurista ja retikkaa syksyksi.
Miten voiko perunaa istuttaa vielä?
Jaa-a, voihan sitä yrittää, ainakin jos istuttaa jotain varhaisperunalajiketta; ne voisivat ehtiä tuottaa satoakin. Ongelma voi olla, että siemenperunat ovat kasvattaneet jo niin pitkät idut että ne vahingoittuvat istuttaessa. Toinen ongelma myöhäisessä istuttamisessa saattaa olla, että loppukesällä perunamaalle iskee usein perunarutto; jos taimet ovat tuolloin vasta nuoria niin saattaa olla etteivät ne ehdi lainkaan tuottaa satoa ennen kuin joutuvat ruton nitistämiksi. Mutta mikä estää kokeilemasta, jos haluaa riskeistä huolimatta yrittää! Jos kesä jatkuu tämän kaltaisena niin perunaruttoepidemiakin saattaa jäädä, sehän vaivaa erityisesti kuumina ja kosteina kesinä…