Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Heinäkuun lopun istutusaika

Oman maan mansikka

Kuun ratataso alenee taas heinäkuun 16. päivästä lukien: alkaa istutusaika. Voimakkaan juurtumisimpulssin vuoksi seuraavat kaksi viikkoa ovat suotuisia kasvien istuttamista ja kylvämistä ajatellen. Kyllä loppukesälläkin on kasvimaalla vielä istutettavaa ja kylvettävää, koristetarhasta puhumattakaan!

Keskikesällä voi vielä kylvää syysvihanneksia myöhäistä satoa varten. Itse asiassa monet vihannekset kasvavat loppukesällä paremmin kuin keväällä ja alkukesällä. Erityisesti ns. lyhyen päivän kasvit kuten vuonankaali kärsivät Pohjolan valoisista alkukesän öistä. Joidenkin kasvien tuholaiset ovat aktiivisemmillaan alkukesästä, joten myöhempi kylvö voi olla tapa välttää tuholaisvahinkoja. Tämä koskee esimerkiksi kaalien sukuun kuuluvia kasveja.

Ylipäänsä heinäkuussa voi vielä kylvää nopeasti satoa tuottavia vihanneksia, koska sopivaa kasvukautta pitäisi olla tiedossa vielä vähintään kahdeksi kuukaudeksi, ellei pitempäänkin. Loppukesästä ei yleensä ole ongelmaa myöskään kuivuudesta, joten ainakin kosteista oloista pitävien kasvien viljelyn pitäisi olla mahdollista. Retiisiä, retikkaa, vihanneskrassia, rukolaa, pinaattia, mangoldia, kirveliä, aikaisia porkkanoita ja punajuuria voi vielä kylvää. Jos viileät säät jatkuvat, myös salaatti itää (sehän ei siedä liian lämmintä säätä itämisaikana).

Nyt on syytä olla ankara, jos jokin keväällä kylvetty ei kerta kaikkiaan onnistu: pois vaan ja tilaisuus jollekin toiselle kasville! Tilaa myöhäisille kylvöille saa myös korjaamalla sellaisten kasvien sadon ajoissa, jotka eivät enää kasva kokoa, esimerkiksi sipulit. Niiden säilyvyyttä ei ollenkaan paranna, että antaa jo tuleentuneiden sipuleiden viipyä penkissä. Sipulien korjaamiselle on suotuisa hetki juuripäivinä, kunhan vain sää suosii eikä ole liian kosteaa.

Kasvimaa kukoistaa

Kasvimaa kukoistaa

Kesäkukista esimerkiksi kehäkukkia voi vielä kylvää tuomaan väriä myös syksyiselle kasvimaalle. Kaksi- ja monivuotisten kukkien kylvämiselle tämä on loistoaikaa, kylväytyväthän useat kukat luonnossakin juuri näihin aikoihin!

Jos on kylvänyt syysvihanneksia esikasvatettavaksi edellisellä istutuskaudella, pikkutaimien pitäisi olla valmiita istutettaviksi ulos kasvimaalle heinäkuun loppupuolella. Meillä on esikasvatettu lehtikaalia ja paksoita juhannuksesta asti. Nyt on myös sopiva aika siirtää esikasvatettuja monivuotisia kasveja kuten tarhasuolaheinää ”lastentarhapalstalta” lopullisille sijoilleen.

Vaikka istutusaikojen välistä jaksoa kutsutaan joskus sadonkorjuuajaksi, se ei ole suotuisa kaikelle sadonkorjuulle. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi kuivattaviksi tarkoitetut yrtit ja vihannekset sekä juurekset; ylipäänsä kaikki sato joka voi kärsiä liiasta kosteudesta säilytyksen aikana. Näiden kasvien sadonkorjuuaika on nyt, alenevan kuun kaudella, kun kasvit eivät ole yhtä meheviä. Nyt onkin sopiva hetki kerätä kuivatettavat yrtit puutarhasta ja luonnosta, kunhan vain saadaan muutamia poutapäiviä, tai ainakin poutaisia aamupäiviä…

Korjattaessa satoa suoraan pöytään ei tarvitse miettiä kuun kautta: varhaisvihanneksia korjataan syötäväksi sitä mukaa kuin ne kehittyvät! Uuden sadon perunoita, herneitä, mansikoita, härkäpapua, retikkaa, salaattia ja pikkujuureksia saa jo kantaa keittiöön harva se päivä. Viileä kesä on sen sijaan hidastanut kesäkurpitsan, kurkun ja tomaatin kehittymistä joten niiden satoa saa vielä odottaa, ainakin meidän kasvimaalla. Niitä pitää nyt hoivailla ja lannoittaa, ja toivoa parasta…

Istutuskauden suunnitelma on seuraava:

  • hedelmäpäiviä ovat 21.–23.7. kello 13 asti.
  • kukkapäivinä 18.7. ja 27.7. aiomme kylvää kehäkukkaa sekä kaksi- ja monivuotisia kukkia kuten lemmikkiä ja varjoliljaa.
  • lehtipäiviä ovat 19.7. ja 20.7. kello 14–22 sekä 25.7. kello 14–20. Silloin on lehti- ja palmukaalin sekä paksoin istuttamisen aika. Lisäksi ajattelimme kylvää vuonankaalia ja pinaattia, jos vain tilaa löytyy.
  • juuripäivinä 16.–17.7. kello 19 asti sekä 26.7. kello 20 asti korjaamme salottisipulia ja valkosipulia sekä harvennamme porkkanaa, palsternakkaa ja punajuurta. Jos kasvimaalla on tilaa, kylvämme vielä naurista ja retikkaa syksyksi.

Vastakaikua

    Arja · Heinäkuun 8. päivänä 2017 klo 10.24

    Miten voiko perunaa istuttaa vielä?

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Heinäkuun 8. päivänä 2017 klo 13.22

      Jaa-a, voihan sitä yrittää, ainakin jos istuttaa jotain varhaisperunalajiketta; ne voisivat ehtiä tuottaa satoakin. Ongelma voi olla, että siemenperunat ovat kasvattaneet jo niin pitkät idut että ne vahingoittuvat istuttaessa. Toinen ongelma myöhäisessä istuttamisessa saattaa olla, että loppukesällä perunamaalle iskee usein perunarutto; jos taimet ovat tuolloin vasta nuoria niin saattaa olla etteivät ne ehdi lainkaan tuottaa satoa ennen kuin joutuvat ruton nitistämiksi. Mutta mikä estää kokeilemasta, jos haluaa riskeistä huolimatta yrittää! Jos kesä jatkuu tämän kaltaisena niin perunaruttoepidemiakin saattaa jäädä, sehän vaivaa erityisesti kuumina ja kosteina kesinä…

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Yrttien sadonkorjuuaika

Kehäkukkasatoa

Naistenviikolla on perinnetiedon ja tilastojenkin vastaisesti ollut päivisin poutaista ja kaunista, ainakin meidän kulmilla. Kun kuukin on sopivasti asettunut alenevalle radalle, aika on ollut mitä parhain yrttien keruulle niin puutarhasta kuin luonnostakin!

Lauantai ja sunnuntai olivat hedelmäpäiviä eli toiseksi parhaita heti kukkapäivien jälkeen yrttien sadonkorjuuta ajatellen. Istutusajan kukkapäiviä on vielä tulossa ensi viikolla, mutta koska emme ole juuri nyt lomalla ja sääkin suosi viikonloppuna, päätimme omistaa pyhänseudun yrttien korjuuseen.

Laventelia nipuissa

Laventelia nipuissa

Korjuuolosuhteet

Nyrkkisääntö on että ainakin mausteena, lääkinnällisesti tai tuoksujen vuoksi käytettävät yrtit korjataan poutasäällä ja mieluiten ennen puolta päivää. Silloin ovat aromit parhaimmillaan. Toki lajikohtaisia eroja on, joten jos haluaisi maksimoida eteeristen öljyjen ja aromiaineiden määrän keräämissään yrteissä, pitäisi tutustua tarkemmin kunkin kasvilajin ominaisuuksiin.

Useimmat kukat korjataan kukinnan alkuvaiheessa, esimerkiksi kehäkukat. Mutta laventelin paras korjuuhetki riippuu käyttötarkoituksesta. Jos kerää laventelia koristeeksi tai ruoanlaittoon, paras hetki on mielestämme juuri ennen kuin teriöt tähkässä aukeavat. Teriöt putoavat joka tapauksessa kuivatessa pois, joten täydessä kukassa kerätyt laventelit ovat kuivuttuaan vähän suttuisia. Aromia on joka tapauksessa yllin kyllin vaikka kukat olisi korjattu vähän aikaisemmin! Myös lehtiyrtit on parasta kerätä viimeistään juuri ennen kukinnan alkamista. Monien yrttien osalta tuo hetki on käsillä näin heinäkuussa.

Mäkimeirami

Mäkimeirami

Jos sen sijaan yrtistä käytetään juuret on vielä syytä odotella. Juurisato korjataan tavallisesti kasvukauden lopulla, joten sadonkorjuu ei vielä ole ajankohtaista. Paras aika juurten keräämiseen on aamulla, koska aromiaineet ovat silloin vielä kasvien juurissa. Luonnollisesti myös siemensadon kerääminen on ajankohtaista vasta hieman myöhemmin, kun kukinta on ohi ja siemenet kypsyneet.

Yrttien säilöminen

Useimmiten yrtit joko kuivataan tai pakastetaan. Meillä kuivataan suurin osa kerätyistä yrteistä. Keittiössä on kaksikin kuivaustelinettä sekä seinällä pitkä bambukeppi, joihin niputettuja yrttejä voi ripustaa kuivumaan. Kukkien terälehtiä ja pieniä yrtinlehtiä kuivaamme bambusta tehdyssä itämaisessa korissa, joka on alunperin tarkoitettu höyryssä keittämistä varten. Se sopii kuitenkin mainiosti myös kuivattamiseen, koska yrtit ovat pimeässä mutta ilmavassa tilassa kun korin laittaa esimerkiksi ritilän päälle. Jos tila ei muuten riitä, yrttejä levitellään sanomalehdelle jääkaappipakastimen päälle tai saunan lauteille. Siellä niitä täytyy silloin tällöin käydä pöyhimässä jotteivät ne ehdi homehtua.

Kuivaaminen onnistuisi myös uunissa matalalla lämmöllä mutta tuntuu jotenkin energiantuhlaukselta käyttää sähköä tällaiseen tarkoitukseen. Oikean kuivurin ostamista olemme kyllä harkinneet.

Laventelia, mäkimeiramia, marunoita, kehäkukkaa

Menneenä viikonloppuna korjasimme erityisesti laventelia, koska sen kukinta on juuri alkamassa. Osa teriöistä olikin jo auennut. Kukkivia tähkiä keräsimme maljakkoon ihailtaviksi, mutta osa jätettiin kukkimaan. Kuivatettavaksi keräsimme erityisesti sellaisia laventelinoksia, joiden teriöt eivät vielä olleet auenneet mutta verhiöt olivat jo värittyneet aivan sinisiksi. Niistä tehtiin pienehköjä nippuja ja ripustettiin keittiöön kuivumaan. Laventelit ovat ihania jo pelkästään koristeena, mutta laventelille on myös paljon hyötykäyttöä. Perinteiseen tapaan laventelista voi valmistaa tuoksupusseja liinavaatekaappeja raikastamaan. Kuivatuilla kukilla voi hajustaa kylpyveden. Meillä käytetään lehtien lisäksi myös laventelin kukintoja ruoanlaitossa – ne sopivat erityisesti leivontaan sekä hillojen mausteeksi.

Kehäkukka

Kehäkukka

Mäkimeirami ei ole erityisen aromikas yrtti, joten kuivatamme sitä lähinnä koristeeksi. Meillä kasvaa on yksi puska erityisen kaunista mäkimeiramia, jonka kukinnon verhiöt ovat loistavan tummanpunaiset. Nekin on hyvä poimia ennen kuin kaikki teriöt ovat auenneet, koska silloin tumma väri on intensiivisempi. Väri säilyy mainiosti myös kuivatuissa kukissa.

Marunakasvit kuten koiruoho ja sen sukulaiset tuovat yrttivalikoimaan vaihtelua koristeellisen harmaalla värillään. Niitäkin keräämme koristeeksi, mutta kun vanhat yrtit on aika siirtää syrjään uusien tieltä, marunoista voi tehdä ruiskutetta kasvinsuojeluun. Suomalaisen luonnonmukaisen viljelyn grand old ladyn Ulla Lehtosen ohjeen mukaan koiruohon lehtien päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, jätetään tunniksi tekeytymään, lisätään hieman mäntysuopaa, sekoitetaan ja siivilöidään. Tätä ainetta käytetään kirvoja ja muita pehmeäihoisia tuholaisia vastaan.

Kehäkukkaa kasvaa meillä joka vuosi kumppanuuskasvina kasvimaalla. Keräämme myös sen kukkia kuivatettavaksi. Terälehtiä voi käyttää ruoanlaitossa ja leivonnassa tuomassa raikasta väriä. Kehäkukkavoide on monen herkkäihoisen pelastus, joten sitä kannattaa opetella tekemään itse, jos kärsii esimerkiksi atopiasta.

Luettavaa

  • Ulla Lehtonen: Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa. Luomuviljelyn käsikirja kaikille kotipuutarhureille, WS Bookwell Oy, Porvoo 2004

Kasvimaa kukkeimmillaan

Pavut rehottavat viherlannoituspenkissä

Näin heinäkuun loppupuolella on kukoistus kasvimaalla täydellistä: rehevä kasvu täyttää rivivälit, yksi jos toinenkin kasvi kukkii ja moni alkaa jo olla raskaana hedelmistäkin. Toisaalta ränsistyminen ei ole vielä alkanut, kunhan keväiset pikavihannekset on tullut raivattua pois myöhemmin tuuheutuvien kasvisten tieltä.

Sateinen ja viileähkö kesä on suosinut erityisesti salaatteja ja muita lehtivihanneksia, joiden kasvu on ollut ennätyksellisen rehevää. Salaattia on nyt niin paljon, että sitä on hyvin riittänyt myös etanoiden ja kotiloiden suihin. Salaatit harvoin kärsivät muuten kosteudesta, mutta esimerkiksi mangoldissa on merkkejä jonkinlaisesta sienitaudista, sillä lehdissä on siellä täällä ruskeita laikkuja.

’Anuschka’-perunaa nostamassa

Anuschka-perunaa nostamassa

Myös herneet ja pavut ovat viihtyneet hyvin, samoin kuin marjat, jotka paisuivat ennätyssuuriksi kunnes sateet alkoivat verottaa laatua. Harmaahometta alkoi esiintyä yhä enemmän. Nyt jännitämme alkaako perunarutto levitä, kun säänkin ennustetaan lämpenevän. Meillä kasvaa kahta eri perunalajiketta, uutta Anuschkaa ja perinteistä Siikliä, joista ainakin jälkimmäinen on arka rutolle. Tähän asti perunanviljely on onnistunut mainiosti, todennäköisesti siinäkin on kostea sää ollut apuna. Peruna ei juuri kuki, mutta mukuloita syntyy ja ne ovat terveitä ja maukkaita.

Viileä alkukesä jarrutti lämpöä vaativien kasvien kehittymistä, mutta nyt ovat avomaantomaatti sekä kesä- ja talvikurpitsat kirineet lähes normaaliin kasvuvauhtiin. Sen sijaan kurkkusadosta ei taida tulla kummoinen, sen verran kituliaasti kurkut vieläkin kasvavat.

Salottisipulia korjataan

Salottisipulia korjataan

Menneen istutusajan aikana korjasimme salottisipulin ja valkosipulin sadon. Salottisipuli oli jo täysin laonnut ja valkosipulin varret kellastumassa. Salottisipulia meillä kasvatettiin kahta lajiketta, Red Sun ja Golden Gourmet. Erityisesti Golden Gourmet teki hyvän sadon, mutta se saattoi johtua aurinkoisemmasta kasvupaikasta. Kasvimaallamme on toinen reuna vähän varjoisa ja siitä ei sipuli tykkää. Sipulit nostettiin juuripäivänä varovasti talikolla ja levitettiin ulos kuivahtamaan. Noin viikon ulkona kuivaamisen jälkeen ne siirretään vintille kunnes ne ovat sopivan kuivia varastoitavaksi.

Sipulin tilalle istutimme esikasvatettua lehti- ja palmukaalia, paksoita ja sikurisalaattia. Kasvimaalle oli tullut myös tilaa kun varhaiset rukolat ynnä muut pikavihannekset oli syöty, joten pääsimme kylvämään naurista sekä lisää pinaattia ja vihanneskrassia. Ne ovat jo itäneetkin. Kokeilumielessä kylvimme myös maltsaa, jota emme koskaan ole oikein onnistuneet kasvattamaan. Katsotaan miten käy myöhäiselle kylvölle… Syötyjen salaattien tilalle kylvettiin vuonankaalia, lempisalaattiamme.

Satokausi on nyt todella alkanut: päivittäin satoa tulee jo enemmän kuin sitä ehtii käyttää. Pakastin on siis kovilla ja pata porisee hellalla. Kaikki mitä voidaan syödään kuitenkin tuoreena.

Valkosipulit on korjattu

Valkosipulit on korjattu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.