Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Heinäkuun istutusaika

Mangoldi kasvaa

Lauantaina 6. päivä heinäkuuta alkaa alenevan kuun kausi, joka vaihtuu ylenevän kuun kaudeksi kaksi viikkoa myöhemmin. Ajankohtaiset puutarhatyöt vaihtelevat myöhäisistä kylvöistä sadonkorjuuseen.

Heinäkuun kylvöjä

Voisi luulla että tähän aikaan vuodesta ei kasvimaalla ole enää mitään kylvettävää, mutta se ei pidä paikkaansa. Heinäkuu on mainio ajankohta kylvää niin sanottuja lyhyen päivän kasveja, jotka kasvavat mieluummin kun kesäyöt alkavat taas olla pimenemään päin. Muun muassa vuonankaalin paras kylvöaika on kokemuksemme mukaan käsillä juuri nyt. Myös monet aasialaiset vihanneskasvit menestyvät parhaiten keskikesällä kylvettyinä – ilmeisesti niitä piinaavat tuholaiset vaivaavat vähemmän loppukesästä. Lisäksi voi kylvää muitakin vihanneksia, joiden sato ehtii kypsyä noin kahdessa kuukaudessa. Siemenpussista voi tarkistaa kasvuajan pituuden. Varhaisiksi jalostetut lajikkeet kasvavat satovalmiiksi tavanomaista lyhyemmässä ajassa joten niitä voi hyödyntää myös myöhäisissä kylvöissä.

Edellä mainittujen vihannesten lisäksi kaksivuotisten kukkien ja yrttien kylvämiselle heinäkuun istutusaika soveltuu paremmin kuin hyvin: tähän aikaa ne kylväytyvät luonnossakin.

Keskikesän kylvöjen suurin este lienee useimmiten se, että kasvimaalla ei kerta kaikkiaan ole enää tilaa. Viimeistään nyt kannattaa siis ryhtyä syömään varhaista satoa! Meillä on jo popsittu pinaatit ja retiisit sekä ensimmäiset rivit rukolaa, vihanneskrassia ja lehtisalaattia, joten niiden tilalle voi kylvää jotain uutta. Kohta pääsemme maistelemaan uutta perunasatoa ja sekin tekee tilaa palstalle. Salaattifenkolia pitää pitää silmällä jotta sato saadaan korjattua ennen kuin se ryhtyy kasvattamaan kukkavartta.

Tässä vaiheessa kannattaa myös katsoa kriittisellä silmällä niitä rivejä, joissa itäminen on ollut heikkoa. Jos jokin kevään kylvöistä on epäonnistunut niin vielä on aikaa kokeilla jotain uutta! Harvoja ja epätasaisesti itäneitä kasvustoja voi järjestellä uudelleen esimerkiksi koulimalla taimia lähemmäs toisiaan, jolloin osa rivistä vapautuu uusille kylvöille. Tämä sopii luonnollisestikin vain sellaisille kasveille, jotka eivät pane uudelleenistuttamista pahakseen. Esimerkiksi juuresten kohdalla tällainen ei onnistu koska kouliminen häiritsee juuren kehitystä.

Laventelin sadonkorjuu

Laventelin sadonkorjuu

Monivuotisten yrttien sadonkorjuuaika

Heinäkuun istutusaika on parasta yrttien sadonkorjuusesonkia: monet luonnonyrtit ja varsinkin monivuotiset viljellyt yrtit ovat nyt korjuukypsässä vaiheessa. Istutusaika sopii erityisesti sellaisten yrttien sadonkorjuuseen, jotka on tarkoitus kuivata.

Kasvukausi on edistynyt ennätysvauhtia, joten moni kasvi kukkii nyt etuajassa. Parhaillaan kosteikoissa kukkii jo mesiangervo, jota voi kuivata monenlaiseen hyötykäyttöön kotona ja keittiössä. Kuivilta pientareilta kerätään siankärsämöä ja pietaryrttiä. Olemme tänä kesänä kokeilleet erilaisia yrttihaudukkeita kasvinsuojelussa, muun muassa perunaruton ehkäisyä ajatellen. Kerromme tuloksista myöhemmin, jos keinot osoittautuvat hyödyllisiksi… Puutarhassa laventeli ja mäkimeirami aloittelevat kukintaa joten aromikkain ajankohta niiden ja monien muiden sadonkorjuulle alkaa kohta olla käsillä. Kirjoittelimme yrttien korjuusta tarkemmin viime vuoden heinäkuussa.

Valkosipulit on korjattu

Valkosipulit on korjattu

Sipulit tuleentuvat

Kuukalenterin mukaista istutusaikojen välistä ajanjaksoa eli ylenevän kuun kautta kutsutaan josku sadonkorjuukaudeksi sen vuoksi, että perinnetiedon mukaan mehevin sato saadaan kun kuu on nousevalla radalla. Se ei kuitenkaan ole suotuisa jakso kaikelle sadonkorjuulle. Poikkeuksen muodostavat kuivattaviksi tarkoittujen kasvien lisäksi myös juurekset jotka voivat kärsiä liiasta kosteudesta säilytyksen aikana. Näiden kasvien sadonkorjuuaika on alenevan kuun kaudella, kun kasvit eivät ole yhtä meheviä.

Meidän leveyspiireillä sipulit alkavat kypsyä satovalmiiksi heinäkuussa: sipulien lehtien kellastuminen tai lakoaminen maata myöten on merkki kasvun lakkaamisesta. Sen jälkeen niitä ei pidä jättää liian pitkäksi aikaa enää maahan, muuten säilyvyys kärsii. Valkosipuli esimerkiksi alkaa herkästi itää uudelleen. Sipulien tuleentuminen eli kasvun loppuminen kannattaa korjuun jälkeen vielä varmistaa kuivattamalla niitä naatteineen muutaman viikon ajan lämpimässä, sateelta suojattuna ennen lopullista varastointia.

Sen sijaan korjattaessa satoa suoraan pöytään ei tarvitse miettiä kuun kautta: varhaisvihanneksia korjataan syötäväksi sitä mukaa kuin ne kehittyvät!

Kukoistuksen aika

Mutta tärkeintä tällä kaudella taitaa kuitenkin olla se että muistaa nauttia puutarhan ja palstan kauneudesta: aikana ennen pääsadonkorjuun alkamista viljelykset ovat rehevimmillään. Varsinkin tänä kesänä kun luontoa ja meitä sen mukana ovat hellineet niin lämpö ja auringonpaiste kuin kesäsateetkin. Kaikki kukkii ja kukoistaa, joskus melkeinpä pelottavan elinvoimaisesti! Kun alkukesällä pikkutaimet tuntuivat niin hennoilta että niitä ei millään raaskinut harventaa niin nyt ne ovat riehaantuneet kasvamaan todelliseksi viidakoksi…

Ruusukesä

Ruusukesä

Puutarhassa tämä on ollut todellinen ruusukesä: viime kesän kosteus ja leuto talvi ovat hellineet ruusupensaita niin että nyt ne näyttävät kaiken komeutensa hienolla kukinnalla! Kuihtuvien ruusujen terälehtiä voi kerätä lisättäväksi vaikkapa mansikkahilloon tai kuivattavaksi tuoksusekoituksiin.

Heinäkuun istutusaika jakaantuu seuraavasti:

  • hedelmäpäiviä ovat 11.–13.7. Hedelmäpäivät soveltuvat muun muassa siementen keräämiseen.
  • kukkakasveille suotuisia ajankohtia ovat 7. ja 8.7. sekä 17.–18.7. kello 15 asti. Silloin voi korjata kukkayrttejä ja kylvää kaksivuotisia kukkia.
  • lehtikasvit hyötyvät käsittelystä 9.–10.7 ja 18.7. kello 16 lähtien – 19.7. Kylvövuorossa ovat esimerkiksi vuonankaali ja aasialaiset lehtivihannekset. Lehtiyrttejä kerätään kuivattamista varten.
  • juurikasvien sesonki on 6.7. lisäksi etenkin 14.–16.7. Jos sipulien kasvu on jo lakannut ne voi korjata vaikkapa tuolloin.

Keskikesä palstalla ja puutarhassa

Kaalimaa kukoistaa

Heinäkuussa satokausi on päässyt toden teolla vauhtiin. Kasvimaa kukoistaa ja tuottaa yllin kyllin tuoretta satoa.

Tänä vuonna ei ainakaan lomasäiden puolesta ole ollut valittamista: sää on ollut mukavan kesäinen ja usein on hellekin hellinyt. Puutarhuri on lomailijaa kriittisempi ja löytää valittamista varmaankin mistä tahansa säästä. Meillä on heinäkuussa ollut ongelmana kuivuus: sadevesisäiliökin on ehtinyt moneen kertaan tyhjentyä vaikka se tuntui niin valtavan tilavalta asennettaessa. Onneksi on silloin tällöin saatu jokunen reippaanlainen ukkoskuuro, joka on välillä täyttänyt säiliön. Vielä ei vihannestarhassa olekaan ilmennyt suurempia kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Jopa salaatit ovat säilyneet mehukkaina. Osasyy on varmasti siinä että ahneuksissamme olemme kylväneet ja istuttaneet kasvimaan täpötäyteen. Rehevä kasvu auttaa omalta osaltaan ylläpitämään kosteustasapainoa estämällä kosteuden haihtumista maasta. Kostealla säällä se on tietysti riski ja edistää homeitiöiden leviämistä mutta näin kuivalla säällä tiiviistä kasvustoista on hyötyä! Mutta toivotaan että sadettakin saadaan…

Avomaankurkku ’Vert Petit de Paris’

Avomaankurkku Vert Petit de Paris

Tasaisenlämpimän kesän hyödyt näkyvät sitäkin selvemmin: viljelykset ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun. Varsinkin lämpöä rakastavat kasvit kuten pavut, kurpitsat ja kurkut kiittävät kehittymällä nopeasti. Palstanaapurimme kertoi kauhunsekaisella ylpeydellä korjanneensa yhtenä päivänä 34 kurkkua! Meilläkin on ensimmäiset kurkkusäilykkeet saatu purkkeihin.

Pensaspavuista Maxi tuottaa jo hyvää satoa ja meillä on täysi työ ehtiä poimia palot sopivan hoikkina. Vihreät pavut ovat parhaimmillaan silloin kun siemenet eivät vielä ole kehittyneet. Olemme suosiolla päättäneet että annamme ylisuuriksi ehtineiden palkojen jäädä kasvamaan siemensatoa. Jos kasvukausi jatkuu näin suosiollisena ne ehtivät ehkä kasvaa täyteen mittaansa ja tuleentua, jolloin saamme myös kuivia papuja talven varalle.

Härkäpavut kylvimme tänä vuonna tavallista myöhemmin kylmän kevään vuoksi joten olemme päässeet nauttimaan vasta ensimmäiset maistiaiset lajikkeesta Con Amore. Tuoreet härkäpavut valkosipulin kera on muuten blogimme suosituin resepti. Härkäpavun sadosta näyttää tulevan ennätyssuuri joten ehkä saamme tänä vuonna härkäpapua tuorekäytön lisäksi pakastimeenkin!

Kurpitsojen alkutaipaleella meillä on ollut joitakin ongelmia. Ainoa jättikurpitsan taimemme (lajiketta Lumina) tuhoutui kun joku tai jokin tuhosi sen kasvupisteen heti kehityksen alkumetreillä. Vain sirkkalehdet jäivät jäljelle… Yksi talvikurpitsan Blue Ballet taimi nuupahti kesken rehevän kasvun selittämättömällä tavalla. Onneksi meillä on tapana kylvää kurpitsoja liiankin paljon joten jättikurpitsaa lukuunottamatta vielä on toivoa sadosta. Kurpitsalyhtyä varten pitää kyllä tänä vuonna hankkia kurpitsa muualta.

Kesäkurpitsasatoa

Kesäkurpitsasatoa

Kesäkurpitsat tuottavat satoa tasaiseen tahtiin, ainakaan vielä ei ylituotannosta ole ollut haittaa. Tällaisina lämpiminä kesinä koittaa kuitenkin se vääjäämättä se hetki jolloin kesäkurpitsaa pukkaa niin paljon että sen loppusijoitus aiheuttaa harmaita hiuksia. Työpaikalla kollegatkin taitavat jo jossain vaiheessa kyllästyä kesäkurpitsaan…

Salaattifenkoli on kehittynyt odotetulla tavalla: suuri osa taimista on ryhtynyt ennen aikojaan kehittämään kukkavartta jolloin ne on pitänyt pika pikaa korjata ja syödä. Muutama taimi näyttää kuitenkin muodostavan oikeaoppisesti turvonneen lehtitupen. Niitä pidetään nyt visusti silmällä kunnes ne nautitaan juhlavin menoin sopivan tilaisuuden tullen!

Salaattifenkoli ’Zefo Fino’

Salaattifenkoli Zefo Fino

Valkosipulia emme vielä ole korjanneet koska lehdet ovat kellastuneet hitaammin kuin oletimme. Kuivuuden vuoksi valkosipuleista taitaa tänä vuonna tulla hieman pienempiä kuin esimerkiksi viime vuonna. Samoin voi käydä juureksille sillä kastelulla ei valitettavasti voi täysin korvata sadetta. Luonto tekee sen niin paljon paremmin!

Toivottavasti onnistumme sentään pelastamaan keskikesän kylvöt kuten vuonankaalin kuivuudelta, sillä olisi niin kiva saada satoa myös myöhään syksyllä!

Vastakaikua

    Leena · Heinäkuun 29. päivänä 2013 klo 20.49

    Minulla on fenkolille käymässä samalla tavoin kuin teille, enkä oikeastaan tiedä, miten sitä käyttäisin. Olen viskellyt sosekeittojen sekaan ohkaisia varsia ja litteää tyveä. Mitä muuta niistä voisi tehdä? Ja aivan samoin täällä Savossakin kurkkua tulee hurjana, kerroinkin blogissani tämän päivän 31 kurkusta joista 30 jäi jatkokäsittelyyn. Teillä on tosi hyvä blogi!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Heinäkuun 29. päivänä 2013 klo 23.07

      Hei Leena, kiitos palautteesta!

      Kukkimaan ryhtyvän salaattifenkolin tyviosia voi käyttää samalla tavalla kuin kunnollisestikin käyttäytyvän fenkolin lehtituppea; ainut ero on se, että syötävää tulee paljon vähemmän. Lehtituppi ikään kuin laihtuu olemattomiin kasvin alkaessa tehdä kukkavartta… Tyviosaa voi suikaloida raakanakin salaattiin tai esimerkiksi vokata tai kuullottaa muiden vihannesten kanssa kasvishöystöksi. Kalakeitossa fenkoli on ihan ehdoton ainesosa! Kukkavartta ei mielellään syö koska se on kova ja puiseva eikä pehmene oikein keittämälläkään, mutta kukkavarren voi käyttää liemen valmistamisessa. Se tuo siihen voimakkaan fenkolinaromin. Varrenpalat poistetaan sitten liemestä ennen varsinaisen keiton valmistamista. Lehdet voi silputa valmiin keiton höysteeksi.

      Yksi lempireseptimme on kalakeitto Välimeren tyyliin, jossa tehdään ensin em. fenkolista, sipulista, porkkanasta, selleristä ja muista keittokasviksista ja ‑yrteistä valmistettu kasvisliemi. Sitten liemi siivilöidään ja valmistetaan siitä keitto käyttämällä sesongin herkkuja kasvimaalta: vihreitä papuja, kesäkurpitsaa, uusia perunoita. Keitto maustetaan parilla desillä tomaattimehua ja tilkalla appelsiinin mehua, minkä lisäksi keittoon voi lisätä vähän valkoviiniä. Lopuksi keitto höystetään runsailla kourallisilla yrttejä: fenkolinlehtien lisäksi basilikaa. Kala voi olla mitä vain, mutta jos haluaa olla uskollinen Välimeren tavoille niin käyttää kahta kalalajia, joista toinen on rasvaista (esim. lohi) ja toinen laihaa (esim. kuhaa). Nam!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.