Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Syksy alkaa kasvimaalla

Pihlajanmarjoja

Kypsyvät pihlajanmarjat kertovat syksyn saapumisesta. Elokuun toiseksi viimeisestä päivästä lukien kuun rata alenee ja koittaa istutusaika.

Syksyn lähestymisen tuntee jo nahoissaan etenkin iltaisin ja aamuisin: ilma on kosteaa ja viileää poutasäästä huolimatta, koska kastetta on runsaasti. Elokuun loppupuolen öinä on ollut jopa hallanvaara monilla alueilla. Meillä tosin meren läheisyys suojelee kylmältä. Muuttolinnuista aikaisimmat ovat jo lähteneet etelään, muut kerääntyvät pikkuhiljaa parviksi lähteäkseen sitten yhdessä sopivien tuulten mukana.

Elokuun lopussa alkava alenevan kuun kausi on erityisesti juuresten sadonkorjuun aikaa. Jos haluaa juuresten ja mukuloiden säilyvän varastossa pitkään mehevinä, perinnetiedon mukaan ne on hyvä korjata kuun ollessa maa-elementin hallitsemissa tähtimerkeissä eli ns. juuripäivinä. Sellainen ajankohta on esimerkiksi syyskuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna.

Valkosipulin itusilmut kehittyvät

Valkosipulin itusilmut kehittyvät

Tulevalla istutusajalla on myös hyvä aika aloittaa sipulikasvien istuttaminen. Valkosipulin itusilmut voi panna maahan, jos kasvimaalta löytyy sopiva kolkka. Maa kannattaa muokata syvältä ja lisätä siihen ravinteikasta kompostia, koska valkosipuli kasvaa muhkeaksi vain ravinteikkaassa maassa.

Istutusaika on hyvä ajankohta myös sellaisten siementen kylvämiselle, joiden kylvöohjeiden mukaan syyskylvö on suositeltava. Monet perennat eli monivuotiset kasvit, esimerkiksi yrtit, vaativat ns. kylmäkäsittelyn ennen kuin siemenet itävät. Helpoimmin se onnistuu luonnollista tietä eli antamalla talven huolehtia asiasta!

Syksy on myös hyvää aikaa istuttaa taimia, sillä kevät on niin kiireistä aikaa että mitään minkä voi tehdä syksyllä ei kannata lykätä kevääseen… Nyt on juuri sopiva ajankohta muokata ja valmistella uusia istutusalueita ja tehdä perusistutukset. Meidän tarkoituksena on uusia mustaherukkapensaat ja siihen hommaan tuleva istutusaika sopii mainiosti: pensaat ehtivät ennen talven tuloa vielä juurtuakin. Tulevalla istutusajalla voi myös siirtää esimerkiksi perennoja ja havukasveja, sillä syksyn kosteudessa niillä on hyvät edellytykset juurtumiseen. Lehtipuiden ja ‑pensaiden siirtäminen kannattaa sen sijaan jättää myöhemmäksi. Hyvä aika koittaa kun ne ovat siirtyneet lepotilaan eli lehdet ovat kellastuneet.

Maustefenkolin siemenet alkavat kehittyä

Maustefenkolin siemenet alkavat kehittyä

Istutusaika päättyy syyskuun 12. päivänä ja kuun rata alkaa taas nousta korkeammalle. Silloin alkaa muiden kuin maanalaista satoa tuottavien kasvien paras sadonkorjuuaika ainakin jos tarkoitus on saada hyvin säilyvää satoa. Ylenevän kuun kauden kaksi ensimmäistä viikonloppua näyttävät sopivan mainiosti hedelmäkasvien korjuuseen. Meillä on tarkoituksena saada siemensatoa pavuista ja maustefenkolista, joten tähtäämme noihin päiviin jos siemenet ovat siihen mennessä kypsyneet korjuuvalmiiksi.

Papujen korjaamista kuivaamista varten emme ole aiemmin kokeilleet ja hieman askarruttaa milloin mahtaa olla oikea hetki. Savea ja papuja ‑blogissa on kirjoitus härkäpavun korjaamisesta kuivattamista varten, mutta emme ole löytäneet vastaavia ohjeita koskien pensas- ja salkopapuja. Netistä löytyneet ulkomaiset ohjeet eivät välttämättä sovellu Suomeen koska kasvukautemme on lyhyempi ja syksy usein kosteaa aikaa, joten papuja tuskin voi jättää kuivumaan ulos kasvimaalle niin kuin useissa lähteissä suositellaan. Mätäneminen taitaisi olla todennäköisempi kohtalo…

Myöskään maustefenkolin siementen keräämisestä meillä ei ole aikaisempaa kokemusta, emme edes tiedä tarkalleen miltä kukinto näyttää kun siemen on kypsä. Ei auta muu kuin tarkkailla tilannetta valmiina toimimaan viimeistään kun siemenet alkavat rapista maahan!

Istutusaika eli alenevan kuun kausi jakaantuu seuraavasti:

  • Hedelmäpäiviä ovat 1.9. kello 15 asti ja 3.9. kello 15 lähtien – 5.9. Silloin on sopiva aika mustaherukkapensaiden ja muiden marjapensaiden sekä hedelmäpuiden istuttamista ajatellen. Myöhemmin syksyllä ei kannatakaan istuttaa ainakaan arkoja lajikkeita.
  • Kukkakasvien kuten kukkivien yrttien syyskylvöille, sekä sipulikukkien istuttamiselle suotuisia päiviä ovat etenkin 31.8. sekä 10.9.
  • Lehtipäiviä ovat 2.9.–3.9. kello 14 asti sekä 11.9.–12.9. kello 19 asti. Silloin voi hoitaa esimerkiksi lehtiyrttien ja muiden lehtiperennojen syyskylvöt.
  • Juurikasvien istuttamista ja sadonkorjuuta ajatellen suotuisia aikoja ovat 6.9.–8.9. kello 18 asti sekä 9.9. kello 16 asti. Nostamme silloin loput perunat ja istutamme valkosipulin itusilmut.

Istutusajan jälkeisellä nousevan kuun kaudella hedelmäkasvien korjuuseen sopivat erityisesti 13.9. kello 10–14 sekä 22.9. ennen kello 12 sekä 23.9. kello 20 asti. Papujen ja maustefenkolien siemenille nuo olisivat suotuisia aikoja. Lehtikasvien kuten esimerkiksi kaalien korjuuseen suotuisia päiviä ovat 19.9.–21.9.

Alkusyksy palstalla ja puutarhassa

Maa-artisokka kukkii

Lämpimät säät ovat lykänneet osaa sadonkorjuusta, mutta ikuisuuksiin ei tämäkään kesä jatkunut. Ruskasyksy on alkanut.

Loppukesä venyi tänä vuonna pitkäksi, kun lämpimät säät jatkuivat syyskuun puoleenväliin saakka. Päivien lyheneminen näkyy kuitenkin jo luonnossa: ruska hiipii jo maisemaan ja viileät yöt ovat pitäneet kosteudesta huolta vaikka sadetta ei ole paljon saatukaan. Nyt on tyylilaji muuttumassa: viileät tuulet ja sateiset päivät kertovat syksyn jo tulleen.

Perunankorjuu

Perunankorjuu

Menneellä istutusajalla riitti kuitenkin lämpimiä päiviä. Yhtenä suloisena sunnuntaipäivänä, kun kuu oli juuresten korjuulle otollisissa merkeissä, korjasimme loput perunat. Maassa oli vielä suurin osa lajikkeista Mayan Twilight ja Asparges. Elokuussa riemuitsimme jo siitä, että tänä vuonna perunarutosta ei ole ollut vaivaa. Sadonkorjuun yhteydessä löytyi kuitenkin pari kasvia, joiden mukulat olivat ruton saastuttamia. Mutta suurin osa sadosta oli kuitenkin puhdasta, vaikka peruna sai kasvaa niin kauan kuin jaksoi. Useimpina kesinähän sitä joutuu jo kesken kautta leikkaaman ruton vaivaamat lehdet ja varret alas mukuloiden suojaamiseksi taudilta.

Peruna ’Mayan Twilight’

Peruna ’Mayan Twilight’

Molemmat perunalajikkeet ovat meille ennestään tuntemattomia.Mayan Twilight on jännittävä uutuus, sillä se on eri perunalajia (Solanum phureja) kuin meille tutut perunalajikkeet, jotka ovat kasvitieteelliseltä nimeltään S. tuberosum. Mayan Twilight osoittautui hauskan punaläikikkääksi perunaksi, jolla on lämpimän keltainen malto. Mukulat ovat melko jauhoisia ja ne hajoavat helposti keitettäessä, koska keittoaika on paljon lyhyempi kuin tavallisemmilla lajikkeilla. Olemmekin valmistaneet Mayan Twilightin uunissa tai pannulla kypsentäen. Hyvää on ollut, maku ei juurikaan eroa muista perunoista.

Aspargesia pidetään herkkuperunana mutta meille se oli pieni pettymys. Sato ei ollut kovin kummoinen ja osa mukuloista jäi pieniksi vaikka kasvukausi oli niin pitkä. Ainakaan tämän kokemuksen perusteella Asparges taisi jäädäkin kokeiluksi.

Salkopapu ’Brienzer’

Salkopapu ’Brienzer’

Salkopavun Brienzer satokausi jatkuu yhä, se on osoittautunut paljon pidemmän kasvukauden vaativaksi kuin aikaisempi tuttavuutemme Cosse Violet. Mutta palot ovat hyvin herkullisia ja mureita, joten ainakin lämpiminä kesinä Brienzeriä kannattaa viljellä. Kun vain tietäisi etukäteen tuleeko kesästä lämmin…

Muut pavut ovat jo kasvaneet ohi tuorekäytön ja olemme keränneet tuleentuvia palkoja kuivatettavaksi. Ne on ripustettu vintille kuivumaan vanhoihin henkareihin. Kaikki palot eivät kuitenkaan ole vielä olleet valmiita kerättäviksi, joten osittain sato kypsyy vielä palstalla. Toivottavasti sateet eivät pilaa papuja ennen kuin saamme ne korjattua!

Myöskään maustefenkolin siemenet eivät vielä näytä siltä, että ne olisivat kypsiä kerättäviksi. Fenkoli kasvaa todella rehevästi ja tekee jatkuvalla syötöllä uusia kukkia. Olemme yrittäneet leikata uutta kasvua kukkien kehittymisen hillitsemiseksi jotta pidemmälle kehittyneet kukinnot ehtisivät kehittyä ja siemenet kypsyä.

Vuonankaalikylvöksiä eri kuukausilta

Vuonankaalikylvöksiä eri kuukausilta

Heinäkuussa kylvetystä vuonankaalista olemme saaneet jo satoa ja elokuunkin istutusajalla tehdyt kylvöt ovat itäneet ja kehittyneet hyvin. Näillä näkymin saamme hienon vuonankaalisadon tänä vuonna! Loppukesällä istutimme myös joitakin salaatintaimia, jotka nekin ovat kehittyneet hyvin.

Tomaatit ovat vihdoin alkaneet joukolla punertua; luulisi että näin lämpimänä kesänä niiden kehitys olisi ollut nopeampaa, mutta vasta muutaman viikon olemme voineet kerätä mainittavampia määriä tomaatteja. Mutta hedelmät ovat terveitä eivätkä halkeilekaan kovin helposti, joten kesä on selvästi ollut suotuisa tomaatillekin.

Avomaatomaatti ’Gardener’s Delight’

Avomaatomaatti ’Gardener’s Delight’

Kurkkujen ja kesäkurpitsojen sesonki alkaa olla ohi, viimeiset kehittyvät kesäkurpitsat ovat tyypillisesti huonosti pölyttyneitä eli ne alkavat helposti mädäntyä kukkakärjestä lähtien. Kurkkusato oli tänä kesänä ennätysmäinen, mutta nyt lehdet ovat härmän peitossa ja kasvit ryytyneet surullisen näköisiksi.

Mutta on palstalla vielä kukoistaviakin kasveja, varsinkin lehtikaalit rehottavat aina vain komeammin. Niin, ja maa-artisokka kukkii!

Vastakaikua

    Tuija · Syyskuun 19. päivänä 2013 klo 20.23

    Ihana kesä on kasvimaalla (ja muuallakin) ollut. 😀 Ehtisittekö kertomaan tarkemmin tuosta papujen kuivaamisesta?! Kuulostaa mielenkiintoiselta! Tänä vuonna niitä on tullut niin paljon (kuten kaikkea muutakin), ettei syömällä ole perässä pysynyt. Pakastinkin pursuaa kohta liitoksistaan, vaikka sieniä pitäisi vielä saada sopimaan.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Papuja talven varalle

Pensaspapujen siemensatoa

Suomessa tarhapapuja kasvatetaan harvoin kuivatettavaksi talven varalle. Kasvukausi on yleensä liian lyhyt, mutta olisiko tämä vuosi poikkeus?

Pari päivää sitten kerroimme kokeilustamme korjata pensas- ja salkopavun siemeniä kuivatettavaksi myös syömistä varten. Aiemmin olemme keränneet siemeniä vain seuraavan vuoden istutuksia ajatellen jos niitä on sattunut kypsymään. Lämmin kesä on kuitenkin yllättänyt niin runsaalla sadolla, ettei ”syömällä ole perässä pysynyt” niin kuin Tuija tuolla keskustelun puolella asian ilmaisi. Siispä päätimme jo aikaisessa vaiheessa että kaikkien palkojen, joita ei ehditä korjata sopivan pieninä tuorekäyttöä tai pakastamista ajatellen, annetaan kasvaa kypsien siementen toivossa.

Tänä vuonna viljelemistämme tarhapavuista varhaisin eli pensaspapu Maxi on jo enimmäkseen tuleentunut eli muuttunut kellertävän ruskeaksi, joten sitä olemme keränneet paljon kuivatettavaksi. Muut lajikkeet ovat myöhäisempiä myös tuleentumisen ja siementen kypsymisen suhteen, joten ne ovat vielä kasvimaalla.

Meillä ei siis ole juurikaan kokemusta tarhapapujen viljelystä kuivattamista varten. Sen olemme huomanneet, että siemeniä ei kannata poistaa paloista siinä vaiheessa kun palko on vielä tuoreen vihreä. Silloin siemenet kuivuvat ilmeisesti liian nopeasti, koska ne muuttuvat tummiksi ja käppyräisiksi. Siementen täytyy siis antaa kuivua paloissaan. Helpointa tämä olisi tietysti jos palot voisi jättää kuivumaan palstalle. Näin neuvotaan muun muassa amerikkalaisissa ohjeissa: pavut jätetään kasvimaalle kunnes ne rapisevat paloissaan (”dry beans are harvested when they rattle in the pod”).

Suomessa tämä tuskin onnistuu: kasvukausi on niin lyhyt ja syksy niin sateinen että kuivumisen sijaan riskinä on mätäneminen. Nyt kun lämmin loppukesä on kääntynyt sateiseksi ruskasyksyksi meitä hirvittääkin mitä tapahtuu pavuille. Jatkavatko ne kypsymistä vain homehtuvatko kaikki tyynni? Märissä oloissa siemenet saattavat myös alkaa jo itää, minkä jälkeen niiden säilyvyys on mennyttä.

Huonoja papuja

Huonoja papuja

Jos sää olisi suotuisa, papujen kypsyttelyä ulkona palstalla voisi jatkaa ensimmäisiin hallaöihin asti. Pavut eivät siedä kylmää, joten jos haluaa säilyviä siemeniä niin ne on ehdottomasti korjattava ennen pakkasia! Mutta jos muutos sateiseen suuntaan säässä on pysyvä niin pitänee harkita papujen korjaamista jo ennen pakkasia, ja kuivata pavut sateelta suojattuna. Vaikea sanoa, onnistuisiko sellaisten palkojen kuivaaminen jotka ovat vielä aivan vihreitä mutta sitä saatetaan joutua kokeilemaan.

Mallia härkäpapujen käsittelystä

Suomalaisia ohjeita tarhapapujen kuivaamisesta emme ole löytäneet, mutta ehkä vastaavat periaatteet sopivat kuin härkäpapujen kohdalla. Maatiainen ry:llä on hyödyllinen artikkeli, jossa selostetaan perinteisiä härkäpavun viljely- ja sadonkorjuuohjeita.

Härkäpavut on aikoinaan korjattu leikkaamalla sirpillä varret poikki, sitomalla ne lyhteiksi ja nostamalla seipäille tuleentumaan ja kuivumaan. Pienen papumaan vähäiset lyhteet on nosteltu riu’ulle räystään alle auringonpaisteeseen kuivumaan. Papu kuivuu pari viikkoa, mikä jälkeen siemenet alkavat jo varista. Silloin lyhteet puidaan tai palot irrotetaan. Ennen vanhaan papulyhteitä kuivattiin vielä riihessä ja riihien hävittyä saunassa tai pannuhuoneessa matalassa lämpötilassa. Siemenet irtoavat kuivuneista paloista helposti ja nopeasti. Pavut ovat kylmistä lyhteistä puitaessa vielä tuoreen pehmeitä ja ne täytyy levittää muutamaksi päiväksi lämpimään paikkaan kuivumaan. Papu pysyy parempana, jos se säilytetään talvella kylmässä tilassa. Huoneenlämmössä se alkaa ruskettua sekä kuivuu liikaa ja kovettuu.

Kun tuota Maatiaisen härkäpapuartikkelia lukee rinnan amerikkalaisten tarhapapuohjeiden kanssa niin johtopäätös on, että myös tarhapapu on varminta korjata varsineen päivineen ja jättää kuivumaan sateelta suojattuna mutta viileässä tilassa. Kun palko alkaa olla niin kuiva että sen saa helposti avattua taittamalla, siemenet voi irrottaa paloista. Senkin jälkeen niitä lienee syytä jonkin aikaa vielä kuivatella lämpimässä ennen säilytykseen siirtämistä.

Pensaspavun kuivatusta henkarissa

Pensaspavun kuivatusta henkarissa

Me olemme ratkaisseet kuivatuksen siten, että pavunvarret on ripustettu nipuissa vanhoihin puuhenkareihin ja laitettu vintille kuivumaan. Ensimmäiset siemenet on jo eroteltu paloistaan ja ne näyttävät priimakuntoisilta! Ne ovat nyt huoneenlämmössä viimeisteltävänä ennen lopullista säilytystä.

Papu on papu on papu

Papujen nimitykset ovat hämääviä: kaupassa myydään valkoisia ja ruskeita papuja, voipapuja ja kidneypapuja, mustasilmä- ja adjukipapuja, mutta siemenkaupassa pensas-, salko- ja ruusupapuja. Onko näillä mitään tekemistä keskenään?

Pintopapuja

Pintopapuja

Suurin osa sekä kaupan olevista että siemeninä myytävistä pavuista kuuluu tarhapapuihin (Phaseolus vulgaris). Tarhapapuja ovat niin pensaspavut kuin salkopavutkin sekä useimmat kaupan pavuista: muun muassa valkoiset, ruskeat ja kidney-pavut. Ruusupavut sekä mung-, adsuki- ja mustasilmäpavut ovat muita papulajeja, minkä esimerkiksi ruusupapua viljellyt hyvin tietää: sen palko on aivan eri näköinen kuin pensas- ja salkopavuilla.

Vihreinä papuina nautittavaksi tarkoitetut tarhapavun lajikkeet eivät varmaan ole aivan samoja, joita ammattimaiset viljelijät kasvattavat kuivatettaviksi pavuiksi, mutta siitä huolimatta itse viljeltyjen papujen pitäisi olla aivat yhtä hyvää raaka-ainetta talvisiin papupatoihin kuin kaupan kuivien papujenkin. Siemenet ovat ehkä pienempiä, mutta viis siitä jos maku ja ravintoarvo ovat kohdallaan! Se nähdään ensi talvena kun omat pavut otetaan käyttöön keittiössä…

Vastakaikua

    Tuija · Syyskuun 21. päivänä 2013 klo 14.45

    Mahtavaa – KIITOS!!! Tätä kokeilemme! 😀 😀 😀

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
    savea ja papuja · Syyskuun 21. päivänä 2013 klo 20.03

    Todella informatiivinen postaus! Olen itsekin miettinyt tarhapavun kuivatusta. Lähinnä haluaisin itselle omat siemenpavut. Kuitenkin kiinnostavaa myöhemmin lukea, minkä makuista ruokaa pavuista saitte.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.