Kesä on tullut kasvimaalle | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kesä on tullut kasvimaalle

Ruohosipuli ja lipstikka yrttimaalla

Poikkeuksellisen lämmin kevät edistyi kuin pikakelauksella ja kääntyi kesäksi ennätysvarhain.

Kuukausi sitten ihastelimme vapuksi koittanutta lämpöaaltoa ja sitä, miten kevät puhkesi lopullisesti kukkaan. Tuolloin emme voineet kuvitellakaan, että lämpimät säät tulivat pysyäkseen koko toukokuun ajan! Niin kuitenkin kävi; ilmatieteen laitos määrittelee termisen kesän alkaneen täällä etelärannikolla jo vappupäivänä.

Meidän fenologisen puutarhakalenterimme mukaan sydänkevät taittui alkukesäksi toukokuun puolenvälin jälkeen, jolloin syreeni avasi kukkansa. Tänä vuonna kevään edistyminen on ollut sen verran vauhdikasta, että ”mellan hägg och syren” – tuo maaginen aika tuomen ja syreenin kukinnan välissä – oli juuri niin ohitsekiitävä hetki kuin vanha sanonta antaa ymmärtää. Yhtä vauhdikkaasti on alkukesä kääntymässä keskikesäksi: juhannusruusujen ja kurjenpolvien kukinta on alkamassa…

Omenapuun kukintaa 2016

Omenapuun kukintaa 2016

Kevään hienoin ilmiö on ollut omenapuiden fantastinen kukinta: samanlaista kukkaloistoa ei ole koettu miesmuistiin! Sadosta saattaa tulla ennätyshyvä jos pölytys on onnistunut ja osa raakileista karsiutuu jättäen jäljelle jääville hyvät mahdollisuudet kehittyä isoiksi ja mehukkaiksi hedelmiksi. Jos luonto ei hoida tehtävää niin kannattaa itse harventaa hedelmänalkuja kesän aikana.

Epäonnea, ja onnea onnettomuudessa

Ilonaiheiden lisäksi kevääseen on liittynyt myös pettymyksiä: viimeistään toukokuun aikana kävi selväksi, että kaikki puutarhan kasvit eivät ole selvinneet menneestä talvesta vaurioitta. Siitäkin huolimatta, että talvi oli verrattain lyhyt. Jotain sellaista talvessa kuitenkin oli, joka sai monet aiemmin hyvin pärjänneet monivuotiset kasvit kärsimään. Ehdimme jo miettiä olemmeko yliarvioineet taitomme puutarhanhoidossa, mutta sitten luimme jostakin, että samasta ongelmasta ovat kärsineet myös taimitarhat ja julkiset puutarhat. Istutuksiin on tullut aukkopaikkoja sinne tänne.

Osa vahingoista on sattunut kasveille, joiden osaa odottaakin olevan tavallista herkempiä. Muun muassa osa laventeleistamme on kuollut ja monet ruusutkin ovat paleltuneet maata myöten. Viime kesänä uuteen muuripenkkiin istutetuista pensaista karhuvatukka ja buddleja ovat kuolleet. Mutta myös tavallisesti kestävinä pidettyjä lajeja on joutunut talven uhriksi etenkin jos ne oli istutettu viime kesänä. Muuripenkin reunalle avoimelle paikalle istutetut ajuruohot, mirrinmintut ja maksaruohot ovat kärsineet, kun taas puiden siimeksessä vahinkoja ei ole tullut. Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että pienilmastolla on ollut merkittävä vaikutus talvivaurioiden syntymiseen. Dramaattisin vaurio meidän puutarhassa on ollut se, että aiemmin niin rehevä ja laajalle syreenipensaikon aluskasviksi levinnyt pikkutalvio on kuollut monen neliömetrin alalta!

Talvi on tehnyt aukon istutukseen

Talvi on tehnyt aukon istutukseen

Nuo talvivauriot ovat siinä mielessä merkillinen ilmiö, että ainakaan meillä tammikuinen pakkasjakso ei ollut erityisen ankara. Toki se iski silloin kun lunta ei vielä ollut juurikaan kasvien suojana, mutta onhan sellaista koettu ennenkin ilman vastaavia vahinkoja. Mutta jotain hyötyäkin pakkasista lienee ollut: etanoita ja kotiloita on näkynyt aikaisempaa vähemmän tänä keväänä. Edes toukokuun lopun helteiset ukkoskuurot eivät saaneet etanoita ja kotiloita ulos piiloistaan niin kuin yleensä käy, joten toivoa sopii, että nekin ovat saaneet talvella ”takkiinsa”!

Kitkemistä, kastelua, karsimista

Kuun kierto on taas siinä vaiheessa, että ensi viikolla alkaa alenevan kuun kausi eli istutusaika. Lämpimien säiden ansiosta kasvimaalla saattoi tehdä lähes kaikki istutus- ja kylvötyöt jo toukokuun istutusajalla, joten kysymys kuuluu, mikä on ohjelmassa näin kesäkuussa. Osviittaa antaa sen muistaminen, että istutusajalla kasvien juurtumisimpulssin pitäisi olla suuri eivätkä ne panosta maanpäälliseen kasvuun yhtä voimakkaasti kuin ylenevän kuun kaudella. Tämän vuoksi istuttamisen lisäksi kaikenlaiset muutkin toimenpiteet häiritsevät kasvua vähemmän istutusajalla tehtyinä.

Kasvimaalla kauden tärkeimpiä töitä on rikkaruohojen kitkeminen, ovathan lämpimät säät saaneet rikkakasvitkin riehaantumaan hurjaan kasvuun. Kun rikkaruohot korjaa jo kauden alussa, viljelykasvit saavat kilpailussa elintilasta ja ravinteista yliotteen ja pärjäävät myöhemmin paremmin taistelussa villien kumppaneidensa kanssa. Samalla voi myös harventaa liian tiheitä kylvöksiä. Rikkaruohoja kitkiessä ja harventaessa on kuitenkin vaarana, että tulee samalla irrotettua myös viljelykasvien taimia maasta, joten juurtumisimpulssi auttaa niitä asettumaan uudelleen aloilleen. Uudelleen juurtumisen kannalta myös kastelu on tärkeää.

Kasvimaa kesäkuun alussa

Kasvimaa kesäkuun alussa

Toukokuussa oli hellepäiviä jopa kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Meidän seuduilla ei satanut juuri lainkaan ennen kesäkuun aloittaneita runsaita ukkoskuuroja, joten puutarhassa ja palstalla on ollut kuivaa siitä huolimatta, että huhtikuu oli sateinen. Kylvösten kastelussa on siis ollut puuhaa kasvimaalla ja sama meno jatkuu, jos kausi etenee yhtä kesäisissä merkeissä kuin tähän asti. Tosin nyt on koleampi kausi menossa ja jopa hallaöitä tiedossa.

Kuitenkin pitkän ajan ns. vuodenaikaisennusteen mukaan kesäkuukausina eli kesäkuusta elokuuhun 2016 Suomi kuuluisi alueeseen, jossa jakson keskilämpötila on ½–1 astetta tavanomaista korkeampi. Ilmatieteen laitoksen meteorologin mukaan ennusteessa on viitteitä siitä, että ”maamme pohjoispuolelle pyrkii ajoittain muodostumaan korkeapaineen alue, kun taas Länsi-Eurooppaan pyrkii muodostumaan matalapaine. Tämä suosisi tilannetta, jossa lämmintä ilmaa pääsee virtaamaan ajoittain idästä maahamme”. Toivotaan parasta!

Alkava istutusaika sopii myös pensasaidan hoitoleikkaukselle. Meillä on tapana leikata orapihlaja-aita viimeistään juhannuksen alla, jotta uusi kasvu ei ehtisi puutua ennen leikkaamista. Silloin leikkuujätteen käsittely on helpompaa. Tänä kesänä ei kannata odottaa niin pitkään, sillä myös orapihlajan kehitys on ollut vauhdikasta: nuoret oksat ovat jo puutumassa.

Orapihlaja kaipaa leikkaamista

Orapihlaja kaipaa leikkaamista

Puutarhassa ohjelmassa on myös istutuspuuhia, kun talven nitistämiä kasveja korvataan uusilla. Siinä mielessä kyse oli tavallaan ”luovasta tuhosta”: talvivauriot tekivät tilaa uusille ajatuksille ja kasvivalinnoille. Myös kasvimaalla kannattaa katsastaa, miten kevään kylvökset ovat pärjänneet ja tehdä uusintakylvöjä epäonnistuneiden tilalle.

Kesäkuun istutusaika näyttää seuraavanlaiselta:

  • kukkakasvien kannalta suotuisia aikoja on 7.6. illalla, 15.6. kello 6–18 sekä 16.6. kello 12 lähtien – 17.6. Kukkakasveina pidetään niitä, joita viljellään kukinnan vuoksi. Kukkapäivät ovat hedelmäkasveille toisiksi otollisin ajankohta, joten jos hedelmäpäivinä ei ole mahdollisuutta työskennellä kasvimaalla, niin kukkapäivät ovat hyvä vaihtoehto.
  • lehtipäiviä ovat 8.–9.6. kello 19 asti sekä 18.–20.6. kello 12 asti. Silloin kannattaa hoitaa kasveja, joita viljellään lehtisadon vuoksi tai muuten pidetään arvossa erityisesti lehtevyyden takia.
  • hedelmäkasveille otollisia aikoja on 10.–12.6. kello 14 asti. Hedelmäkasveja ovat hedelmäpuiden ja marjapensaiden lisäksi myös kurpitsat, kurkut, pavut, herneet sekä esimerkiksi siementen vuoksi kasvatettavat yrtit.
  • juuripäiviä ovat 12.–14.6. sekä 15.6. kello 19 alkaen 16.6. kello 11 asti. Peruna ja muut mukuloiden vuoksi kasvatettavat kasvit sekä juurekset kuuluvat luonnollisesti juurikasveihin.

Istutusajan jälkeen hedelmäkasveille otollisia aikoja on 20.6. kello 13 lähtien 22.6. kello 20 asti, iltapäivällä 26.6. sekä 29.6. kello 13 lähtien 30.6. kello 21 asti. Juuripäiviä on 23.–24.6. sekä 2.7. Kukkapäiviä on vain yksi eli 25.6. kun taas lehtikasveille otollisia aikoja on 26.6. kello 20 ja 29.6. kello 12 välisenä aikana.

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *