Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kuukalenteri puutarhanhoidossa

Kasvava kuu

Kuunkiertoon perustuvan viljelykalenterin noudattaminen edellyttää hieman paneutumista: kylvö-, istutus-, hoito- ja sadonkorjuusuunnitelmien teossa on otettava huomioon maantieteellisten olosuhteiden ja sään lisäksi myös istutusajat ja impulssit. Se ei kuitenkaan ole kovin hankalaa sen jälkeen kun on alkuun päässyt. Puutarhanhoidon rytmittäminen luonnonilmiöiden perusteella ja perinnetietoon tukeutuen tuntuu luontevalta niinkin luonnonläheisessä toiminnassa kuin puutarhanhoidossa, ja se tuo puutarhatöihin hyödyllistä järjestelmällisyyttä.

Kuun ja muiden taivaankappaleiden vaiheiden huomioon ottaminen viljelyssä kuulostaa varmaan monen mielestä täydelliseltä huuhaalta, tai ainakin vanhanaikaiselta taikauskolta. Eikä tieteellistä tutkimustietoa olekaan siitä, että kuu vaikuttaisi välittömästi kasvien kasvuun. Mutta se on havaittu, että kuu vaikuttaa tavalla tai toisella useiden maan päällä elävien eliöiden biologisiin rytmeihin. Vaikutus voi perustua esimerkiksi kuunvaloon, taikka kuun aiheuttamiin muutoksiin maapallon magneettikentässä. Vuorovesi-ilmiö on tuttu, mutta siitä ei tietääkseni ole kiistatonta tieteellistä näyttöä, että kuu vaikuttaisi myös muuten maapallon ”vesitalouteen”.

Maata viljeleville esi-isillemme kuu oli tärkeä ajanlaskun väline. Kalenteria tarvittiin vuodenaikojen vaihtelun ennustamiseen, jotta osattiin arvioida sopivat kylvöajat. Vuosi on luonnollinen ajanlaskun jakso, mutta maanviljelyn kannalta kovin pitkä. Toisaalta vuorokausi, toinen selkeä ajan mittayksikkö, on liian lyhyt. Kuunkierto sen sijaan on varsin sopiva jakso luonnon kiertokulun seuraamiseen. Eikä se ole hassumpi mitta nykyäänkään, onhan kalenterimme sittemmin erkaantunut aika lailla täydellisesti luonnon ilmiöistä.

Täysikuu

Utuinen täysikuu syystalvisella taivaalla

Saksalaisen demeter-viljelijän Maria Thunin jo 50 vuoden ajan laatima kylvö- ja korjuukalenteri on tunnetuimpia oppaita kuun kierron huomioon ottamisesta puutarhanhoidossa. Sitä julkaisee Suomessa Rihu ry. Kalenteri esittää kuun kiertoon perustuvat istutusajat eli päivät, jolloin kannattaa ryhtyä kasvien kehitykseen eniten vaikuttaviin toimenpiteisiin kuten kylvämiseen ja istuttamiseen, ja milloin taas on sadonkorjuun aika.

Sadonkorjuuajan ja istutusajan määrittely tapahtuu sen mukaan, miten kuun rata taivaalla asettuu. Kuu ei nouse joka päivä yhtä korkealle taivaalla. Jokaiseen kuunkiertoon sisältyy jakso, jonka aikana kuu piirtää päivittäin yhä korkeamman kaaren taivaalle. Sen jälkeen kun kuun radan lakipiste on noussut korkeimmilleen, se alkaa taas laskea kunnes saavuttaa alimman tasonsa ja alkaa uudelleen nousta. Puhutaan ylenevästä tai ratatasossaan nousevasta kuusta sekä alenevasta tai ratatasossaan laskevasta kuusta. Ilmiö liittyy kuun liikkeeseen tähtitaivaan suhteen täältä maasta katsottuna (ns. sideerinen kuukausi). Kyse ei siis ole samasta asiasta kuin kasvava tai vähenevä kuu! Nämä käsitteet viittaavat kuun vaiheisiin eli ns. synodiseen kuukauteen (esimerkiksi uudesta kuusta täysikuuhun ja taas kohti uuttakuuta).

Ylenevän kuun aika on sadonkorjuuaikaa, silloin uskotaan kasvinesteiden nousun olevan voimakkaampaa, jolloin sato on tuoretta ja mehukasta. Alenevan kuun aika on suotuisaa kasvien juurtumiselle ja ne kotiutuvat hyvin uusille sijoilleen – on siis istutusaika. Myös esim. leikkaukset on hyvä tehdä istutusaikana, koska kasvinesteiden nousu on vähäistä. Samasta syystä kuivatettavat yrtit kerätään istutusaikana eikä sadonkorjuuaikana, jolloin puolestaan sadosta tulee mehevä.

Lisäksi Thunin kylvö- ja korjuukalenterissa osoitetaan otollisimmat ajat toimia sen mukaan, mihin kasvinosaan halutaan vaikuttaa: hedelmien, kukkien, lehtien vai juurten muodostumiseen.Vaikutukset eri kasvinosiin perustuvat kuun sijaintiin radallaan maan ympäri eli siihen, minkä eläinradan merkin kohdalla kuu kulloinkin sijaitsee. Kuun ajatellaan välittävän muutaman päivän jaksoissa erilaisia impulsseja, jotka vaikuttavat hedelmien, kukkien, lehtien tai juurten kehitykseen. Thun ottaa huomioon planeettojenkin liikkeet. Sekä sadonkorjuuaikaan että istutusaikaan sisältyy siis myös omat ajanjaksonsa, joihin toimenpiteet kannattaa keskittää niiden kohteesta riippuen: hedelmäkasvien sadonkorjuu sekä kylväminen ja istuttaminen hedelmäpäivinä, kukkakasvien kukkapäivinä ja niin edelleen.

Perinnetietoa liittyy myös kuun eri vaiheisiin uudesta kuusta täysikuuhun ja takaisin. Jos kuunkierron huomioon ottaminen puutarhanhoidossa kiinnostaa, mutta pidät sitä liian työläänä, niin seuraa blogiamme säännöllisesti. Tarkoituksemme on kirjata muun muassa kalenteriin perustuvat kylvö-, esikasvatus- ja istutussuunnitelmamme ja kertoa etukäteen mitkä toimenpiteet ovat kulloinkin ajankohtaisia.

Luettavaa:

  • Maria Thun ja Matthias K. Thun: Kylvö- ja korjuukalenteri (julkaistaan vuosittain), Rihu ry.
  • Johanna Paungger ja Thomas Poppe: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa, Yläkuu kustannus 2008, Tampere
  • Kjell Arman: Viljelemme biodynaamisesti, Tammi 1979, Helsinki
  • Peter Berg: Der Mondgärtner, Franckh-Kosmos 2011, Stuttgart

Vastakaikua

              Anna kuulua

              Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

              Connect with Facebook