Kesäkuisen yrttitarhan komistus on väinönputki, joka on venynyt täyteen mittaansa ja kukkii isoin pallomaisin sarjakukin. Aromikkaasta väinönputkesta käytetään näin alkukesällä varsia ja lehtiä, myöhemmin myös siemeniä ja etenkin juuria.
Kotimainen kauppayrtti
Väinönputki (Angelica archangelica) on ainoa hyötykasvi, joka on peräisin napapiirin pohjoispuolelta. Se kasvaa meillä Suomessakin luonnonvaraisena Lapin kosteissa ja rehevissä puronvarsissa. Kasvi on ollut lappalaisille tärkeä vitamiinilähde etenkin keväällä ja alkukesällä kun muusta tuoreesta ravinnosta on pulaa.
Keskiajalla munkit veivät kasvin Keski-Eurooppaan, jossa sen juurta käytettiin rohtona isoruton torjunnassa. Latinalainen sukunimi Angelica tulee enkeliä tarkoittavasta sanasta ja lajinimi archangelica tarkoittaa arkkienkeliä. Nimi viittaa arkkienkeliin, jonka kerrotaan ilmoittaneen munkeille väinönputken hyödyistä ruttoa vastaan. Sittemmin munkit ovat käyttäneet väinönputkea erityisesti perinteisten yrttilikööriensä maustamiseen. Myös Lapissa reissannut Carl von Linné arvosti väinönputkea virkistävänä ja hienonmakuisena villiyrttinä. Lönnrot antoi kasville sen nykyisin käytettävän suomenkielisen nimen Väinämöisen kunniaksi.
Putkien sukua
Väinönputki kuuluu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae) ja se muistuttaa karhunputkea (Angelica sylvestris). Jos putkikasvit eivät ole tuttuja, väinönputken voi varsinkin nuorena sekoittaa muihinkin sukulaisiinsa, joista osa on tappavan myrkyllisiä. Väinönputkea on kuitenkin turha etsiskellä luonnosta ainakin täällä eteläisessä Suomessa.
Kuten muutkin jättikokoiset putkikasvit, väinönputkikin voi aiheuttaa herkkäihoisille ihoärsytystä etenkin auringonvalossa. Se ei kuitenkaan leviä samalla tavalla viljelykarkulaiseksi kuin kammoksuttu jättiputki, vaikka myös väinönputki lisääntyykin helposti siementämällä kun olosuhteet ovat sopivat.
Väinönputken viljely
Väinönputken saa helpoiten puutarhaansa hankkimalla ostotaimen. Siemenlisäys on hankalampaa, koska siemenet eivät kestä säilytystä kuivassa. Ne tarvitsevat myös kylmäkäsittelyn ja itävät valossa. Mutta kun on yhden kasvin saanut, jatkossa väinönputken lisääminen on helppoa kun jättää sen kasvin itsensä hoidettavaksi: siementaimia ilmestyy tasaiseen tahtiin.
Väinönputki pitää kosteasta kasvupaikasta ja sen voi hyvin istuttaa kasvimaan varjoisammalle puolelle tai vaikkapa kukkapenkin taustakasviksi. Väinönputki on komea kukkiessaan toisena tai kolmantena kesänään, mutta kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Se jää siis lyhytikäiseksi hankinnaksi ellei anna kasvin lisääntyä siementämällä. Jos kukkavarren katkaisee heti sen ilmestyttyä, väinönputken elinaikaa voi saada pidennettyä. Hyvä idea on antaa yhden kasvin tuottaa siemeniä, kun taas muut käytetään ennen kukintaa. Etenkin jos haluaa käyttää väinönputken juuren, täytyy jatkuvuus varmistaa siementaimilla, koska juuri pitää kaivaa käyttöön ennen kukintaa.
Väinönputki on iso kasvi joten sen viljely vaatii tilaa, ainakin saman verran kuin raparperi. Väinönputki ei siis ole pienen puutarhan kasvi.
Väinönputken käyttö
Lääkinnällisessä käytössä väinönputken juuri on tärkein osa kasvia, siitä tehdään erityisesti uutetta. Myös kuivattuja siemeniä käytetään esimerkiksi teen valmistukseen. Väinönputki lievittää kramppeja ja edistää ruoansulatusta.
Kulinaarisessa käytössä nuoret varret ja lehdet sekä kukat ja tuoreet siemenet ovat käyttökelpoisia. Tuoreen väinönputken maku on parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, samoihin aikoihin kuin on raparperin sesonki. Niitä voikin käyttää yhdessä, sillä väinönputken maku on karvas ja kaipaa seurakseen happamuutta. Ja sitähän on raparperissa. Toki myös makeutus on paikallaan, jotta väinönputki ylipäänsä on nieltävissä! Mutta juuri karvauden vuoksi väinönputkea käytetäänkin yrttilikööreissä ja katkeroissa.
Meillä väinönputki oli pitkään ”keräilykappale” yrttitarhassa, mutta sittemmin olemme yrittäneet opetella myös sen käyttöä ruoanlaitossa. Käytämme sitä paitsi yrttimausteena myös juomissa: kesällä on kiva valmistaa raikkaita yrttipohjaisia jano- ja ruokajuomia oman puutarhan antimista. Jos kiinnostaa, seuraa ruokablogiamme!
Mukavan iloiset sivut teillä. Mieltäni kiinnostavia aiheita!!!
Kiitos kivasta palautteesta Tuula! Hyvää kasvukauden jatkoa!
Mitä väinönputken kukinnoista voi valmistaa ruoaksi?
Hei Riitta, väinönputken nuoria kukkia voi käyttää samaan tapaan mausteena kuin lehtiä ja varsiakin. Reseptikokoelmastamme löytyy mm. raparperi-väinönputkihillon ja -pikkelsin reseptit (→). Joskus olemme miettineet, että väinönputken kukintoja voisi ehkä uppopaistaa ohueen friteeraustaikinaan upotettuina samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa valmistetaan kesäisiä herkkuja mustaseljan aromikkaista kukinnoista. Emme ole kuitenkaan sitä kokeilleet; ehkä ensi kesänä!
Mistä saa väinönputken taimen tai siemeniä suurehkoon puutarhaan Helsingin lähiöalueella?
Hei Marja-Liisa, siemeniä myy ainakin Hyötykasviyhdistys (→).
Taimia saa varmemmin keväällä (esim. Annalan taimitorilta tai Kotipuutarha versoo ‑tapahtumasta toukokuussa). Tai tietysti joltain toiselta väinönputken harrastajalta, valitettavasti meillä ei ole juuri nyt taimia tarjota…