Nämä kymmenen kasvia löytyvät kasvimaaltamme joka kesä, koska ne ovat niin kiitollisia kasvatettavia – helppoja, herkullisia ja satoisia.
Kasvimaalla tulee vuosittain kokeiltua eksoottisiakin uutuuksia, mutta viljelysten perustan muodostavat takuuvarmat suosikit: kasvikset ja yrtit joiden kasvattamisessa ei voi mennä pahasti pieleen vaikka säät eivät suosisikaan. Idioottivarmaksi ei ehkä voi mitään viljelykasvia kutsua, mutta nämä kymmenen ovat meidän suosikkimme silloin kun haluamme veikata onnistumisen puolesta…
Palsternakka
Palsternakkaa White Gem
Palsternakan viljely on vaivatonta, paljon helpompaa kuin esimerkiksi sukulaisensa porkkanan kasvattaminen. Vaikka usein sanotaankin että ne kärsivät samoista tuholaisista, meidän kokemuksemme mukaan palsternakka on hyvin terve kasvi kun taas porkkanan juuret ovat milloin karvaisia, milloin mustanraidallisia tuholaisten tehtyä temppujaan. Palsternakka on porkkanaa huomattavasti rotevampi kasvi, joten se vaatii kasvimaalla enemmän tilaa erityisesti loppukesästä. Palsternakka tarvitsee myös koko kasvukauden kehittyäkseen täyteen mittaansa.Palsternakka kylvetään yleensä aikaisin keväällä, mutta voi sitä kylvää myös myöhäissyksyllä, juuri talventulon alla. Palsternakka on herkullisen makea juures paahdettuna, mutta raakana sitä ei voi nauttia. Merkittävin moka jonka voi tehdä palsternakan viljelyssä on harvennuksen laiminlyöminen, jolloin juurten koko jää vaatimattomaksi. Lisäksi meidän kokemuksemme on että siemenet vanhenevat nopeasti ja menettävä itävyytensä muutamassa vuodessa. Niitä kannattaa siis hankkia vain kulloinkin tarvittava määrä esimerkiksi yhdessä ystävien kanssa.
Hyönteisen toukka Atico salaatilla
Salaatti
Erilaisia salaattilajikkeita on valtava määrä. Kaikkein helpoimpia kasvatettavia ovat lehtisalaatit, jotka eivät muodosta kerää, vaan joita korjataan muutama lehti kerrallaan pitkin kasvukautta. Keräsalaatit ovat hieman vaativampia mutta eivät nekään mitenkään ylivoimaisia. Etanat ja kotilot pitävät salaateista, samoin kuin rusakot ja kanit sekä perhosten toukat, joten salaatista joutuu kilpailemaan puutarhan villieläinten kanssa. Salaatit kylvetään aikaisin toukokuussa ja ne viihtyvät kosteassa ja viileässäkin säässä. Kesäkuumalla salaatit vaativat kastelua ja saattavat joka tapauksessa lakata kasvamasta. Salaatinviljely saattaakin mennä pieleen lähinnä kahdesta syystä: jos on kovin kuivaa ja kuumaa eikä kastelusta huolehdita, salaatti muuttuu maultaan kitkeräksi; jos taas on kovin kosteaa, etanat tekevät rynnäkön!
Punajuuri
Punajuuria Ägyptische plattrunde
Punajuuri on niin helppo ja herkullinen juures että on suorastaan hölmöä olla sitä kasvattamatta! Se kylvetään kun maa on jo hieman lämmennyt, toukokuun puolenvälin tienoilla. Kovin kylmässä punajuuri saattaa ryhtyä kukkimaan joten keväällä kannattaa odottaa hieman ennen kylvämistä. Punajuuren taimet täytyy muistaa harventaa, koska siemenpussissa on itse asiassa punajuurikkaan hedelmiä joissa on monta siementä samassa paketissa. Tämän vuoksi taimia tuppaa kehittymään useita aivan vieri viereen eivätkä juuret pääse kehittymään suuriksi ilman harvennusta. Mutta ei hätää: harvennettujen taimien naatit voi syödä salaatin seassa! Punajuuri kehittyy varsin nopeasti: jo elokuussa päästään nauttimaan muhkeista mehukkaista juurikkaista. Punajuuren viljelyssä pitää vain huolehtia siitä, että kasvualusta ei ole liian ravinteikas – muuten juurikkaista kehittyy liian nitraattipitoisia. Liika nitraatinsaanti on terveydelle haitallista.
Vanhanajan kirvelikeitto
Kirveli
Maustekirveli on nopeasti itävä ja kehittyvä raikas yrtti, joka sopii kaikenlaisiin kesäisiin kasvisruokiin, esimerkiksi uuden perunan yrtiksi tillin sijasta. Maussa on lakritsin ja aniksen aromeja, jotka sopivat myös muna- ja kermaruokien mausteeksi sekä kalan kanssa. Kirveli myös kylväytyy helposti joten kun kerran sitä kylvää, saa kirvelisatoa seuraavinakin vuosina. Se taitaakin olla ainoa ”riski” kirvelin viljelyssä! Kirveliä kannattaa kylvää useaan otteeseen kevään ja alkukesän aikana jatkuvan sadonkorjuun varmistamiseksi. Kun kirvelin korjaa leikkaamalla kasvin matalaksi se kehittää uudet lehdet, joten aina ei tarvita edes uusintakylvöjä.
Peruna
Siemenperunaa
Perunan on tietyssä mielessä ehkäpä kaikkein helpoin viljelykasvi. Perunasta saa satoa vaikkapa heinäkasassa kasvatettuna! Kasvimaalla parhaan sadon saa, kun muistaa istuttaa siemenperunat tarpeeksi syvään, noin kymmenen senttimetrin syvyyteen, ja jättää mukuloille riittävästi tilaa kehittyä. Taimiväli saa olla noin kolmekymmentä senttimetriä ja riviväli puoli metriä. Silloin riittää tilaa myös multaamiselle, mikä omalta osaltaan lisää sadon määrää. Ainoa varsinainen riski ovat kasvitaudit: peruna on altis perunarutolle, perunaruvelle ja joukolle muita perunoihin erikoistuneita vitsauksia. Niiden välttämiseksi kannattaa valita tarkastettuja siemenperunoita. Sadon jouduttamiseksi mukuloita idätetään jonkin aikaa valossa ennen istuttamista maahan toukokuun loppupuolella.
Lehtikaali Dwarf Green Curled
Lehtikaali
Kaalit eivät ole erityisen helppojen kasvien maineessa, niillä on sen verran paljon tuholaisia ja kasvatusaikakin on yleensä pitkä. Poikkeuksen muodostaa lehtikaali: se kestää paremmin ympäristön hyökkäyksiä eikä tarvitse samanlaista huolenpitoa kuin herkkähipiäisemmät sukulaisensa. Lehtikaalikin tosin maistuu villieläimille: meillä on tavattu lehtikaalimaalta mm. hirven sorkanjäljet ja puoliksi rouskitut kaalipehkot, puhumattakaan etanoiden jättämistä rei’istä kaalinlehtiin! Lehtikaalin voi lyhyesti esikasvattaa huhti-toukokuussa tai kylvää kasvimaalle suoraan touko-kesäkuussa.
Kesäkurpitsa
Kesäkurpitsan taimi maitopurkissa
Kesäkurpitsa on vaivattomuudessaan ja herkullisuudessaan rakastettava kasvi – se olisi ehkä valintamme jos pitäisi valita vain yksi suosikki viljelykasvien joukossa! Tosin kesäkurpitsa vaatii tilaa tuottaakseen kunnon sadon ja siitähän on kasvimaalla kroonisesti puute. Kannattaa kuitenkin varata kesäkurpitsalle oma lämmin nurkkauksensa palstalta niin se palkitsee keskikesästä syksyyn asti jatkuvalla syötöllä kehittyvillä hedelmillä. Ainoa riski on sateinen kesä: silloin kesäkurpitsan kukkien pölyttyminen vaikeutuu eivätkä hedelmät kehity kunnolla. Jos pölyttyminen on mennyt pieleen niin kurpitsa ei kasva kokoa vaan hedelmä mätänee kärjestä lähtien. Sadesäällä voi yrittää suojata kasvia liialta märkyydeltä ja hoitaa kukkien pölytyksen itse esimerkiksi siveltimellä.
Pensaspapu Maxi kukkii
Tarhapapu
Tarhapapuihin lasketaan pensas- ja salkopavut eli Phaseolus vulgaris ‑lajiin kuuluvat papulajikkeet. Ne ovat paitsi helppoja, herkullisia ja äärettömän satoisia myös hyödyllisiä muutoinkin kuin ravintona. Pavut keräävät juurinystyröihinsä ilmasta typpeä, joten ne lisäävät ravinteita kasvualustaansa. Sen vuoksi niitä käytetäänkin ns. viherlannoituskasveina eli huoltamassa maata ennen vaativampien vihannesten viljelyä. Pavut ovat haavoittuvimmillaan kasvukautensa alussa: niitä ei saa kylvää liian kylmään maahan, muuten siemenet mätänevät. Siemenet ja pikkutaimet ovat myös lintujen ja rusakoiden herkkua, joten jos huonosti käy ne saattavat joutua parempiin suihin heti elinkaarensa alkutaipaleella. Kannattaa siis kylvää pavut vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa ja suojata kylvös harsolla kunnes taimet ovat kehittyneet kymmenen viidentoista senttimetrin korkuisiksi. Sen jälkeen pavut yleensä pärjäävät omillaan!
Korianteri
Tilli ja korianteri
Korianteri on kirvelin tavoin yrteistä helpoimpia kasvatettavia. Mitään ihmeellisiä kommervenkkeja ei tarvita hyvän sadon saamiseksi. Korianterin lehtien mausta voi olla montaa eri mieltä, mutta kun siihen tottuu löytää käyttöä vaikka minkälaisista ruuista. Kokeile korianterinlehtiä esimerkiksi raa’an kesäkurpitsan kanssa salaatissa – nam! Jos lehtiä ei ehdi käyttää hyväkseen niin korianterin voi antaa kehittää siemeniä, jotka voi sitten kerätä talven varalle. Korianterinsiemenet ovat huippuhyvä mauste paitsi ruoanlaitossa myös säilönnässä.
Valkosipulia istuttamassa
Valkosipuli
Helpompaa viljeltävää kuin valkosipuli on vaikea kuvitella. Meillä on tapana tökätä kynnet tai istukassipulit maahan syksyllä ennen talventuloa. Valkosipuli itää keväällä ensimmäisten joukossa ja jo heinä-elokuussa voi korjata muhkean sadon, jos vain kasvualusta on kyllin ravinteikas ja kosteutta pidättävä. Parilta rivimetriltä saa helposti koko talven valkosipulit ja jos antaa muutaman kukan kehittyä itusilmuiksi asti voi viljellä omia istukassipuleita. Ainoa riski valkosipulin viljelyssä lienee se, että jos sipuleita ei korjaa ajoissa silloin kun lehdet ovat kellastumassa vaan jättää ne maahan liian pitkäksi aikaa, muodostuneet kynnet alkavat itää. Silloin niiden säilyvyys heikkenee eikä sato säily hyvänä läpi talven.
Mitkä ovat sinun suosikkisi?
Hyvä luettelo, joka antoi ideoita. Syksyllä voisin hankkia valkosipulin kynsiä, niin niitä voisi laittaa maahan talveksi. Luettelonne ulkopuolelta olen huomannut kiitollisiksi kasveiksi maa-artisokan, härkäpavun ja mangoldin.
Totta, kaikki nuo kolme ovat myös vaivattomia kasvatettavia. Setä Sininen protestoikin sitä että hänen suosikkinsa mangoldi ei ole luettelossa… Lisäksi jätin pois kaikki monivuotiset kasvit jotka vasta vaivattomia ovatkin! Tavallaan maa-artisokkakin kuuluu niihin, koska mukulat säilyvät vaikka niitä ei korjattaisikaan ja jatkavat elämää seuraavana vuonna.
Hyvä lista – kuten kaikki sivuillanne. 🙂 Palsternakan viljely on jäänyt itselleni vieraaksi. Käyttökin on jäänyt kasviskeittoihin.Pitänee ryhdistäytyä. Oletteko kokeilleet sen esikasvatusta? Ajattelin laittaa toukokuun alussa maitotölkkeihin koeyksilöitä…
Kiitos Tuija palautteesta! Reseptikirjasta löytyy muutama palsternakkaohje jos olet kiinnostunut kokeilemaan. Emme ole esikasvattaneet palsternakkaa vaan olemme tosiaan kylväneet syksyllä kun olemme halunneet mahdollisimman aikaista satoa. Juuresten esikasvattaminen ja uudelleenistuttaminen on vähän kinkkistä, samoin kuin kaikkien sellaiten kasvien uudelleenistuttaminen, joilla on vahva pääjuuri. Sen kehitys kärsii helposti. Tänä keväänä kylvimme maustefenkolia esikasvatusta varten taimimullalla täytettyihin vessapaperirullan hylsyihin, jotta saisimme niitä esikasvatettua muutaman kuukauden ennen ulos istuttamista ja siten pidennettyä kasvukautta. Fenkolinsiemenet kun eivät ole koskaan ehtineet kypsiksi saakka. Mutta saa nähdä mitä taimet tykkäävät uudelleen istuttamisesta, fenkoli näet kuuluu samaan pitkäjuuristen kasvien sukuun kuin palsternakka, porkkana ja moni muu. Jo nyt kun kasveilla on vasta sirkkalehdet, juuret ovat kasvaneet ulos hylsyistä! Ehkä olisikin pitänyt käyttää talouspaperirullan hylsyjä…
Neljä vuotta keskustelun aloittamisen jälkeen kompastuin löytöretkelläni mainioon blogiisi ja palsternakkaan. Täytyy ihan kommentoida, sillä se on mielestäni loistava liemikasvis. Ensimmäinen kiitos tuli arkisesta siskonmakkarakeitosta, josta ystävät alkoivat onkia sitä jotain, joka niin hyvältä maistuu. Se jokin oli palsternakka, joka antoi makeutta ja makua ja maistui tuoreelta. Arvostan kovasti tuoreista kasviksista tehtyjä ruokia, siksi niin liha-, makkara-, kala- ja kasviskeitot aloitan kasvisten kuorimisella.
Kiva kuulla että palsternakalla on muitakin faneja! Huomasithan, että blogissa on myös kuukauden kasvi ‑artikkeli palsternakasta (Olemme kasvimaalla → Kasvio).
Miksi palsternakkaa ei saisi käyttää raakana?
Mainitsin asian koska vertailin palsternakkaa porkkanaan. Siinä mielessä ne ovat erilaisia että palsternakka ei sovellu raakaruoaksi, koska se sisältää aineita, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion jos niitä ei kypsennetä. Kerroimme asiasta enemmän kun palsternakka oli kuukauden kasvinamme viime syksynä (ks. Olemme kasvimaalla → Kasvio → ”Kuukauden kasvi: palsternakka”). Monet muutkin juurekset pitää kypsentää ennen nauttimista, esim. mukulaselleri, punajuuri, mustajuuri ja juuripersilja. Sen sijaan lanttua, naurista, retiisiä ja retikkaa voi syödä myös raakana.
Kiitokset palstastanne! Olen vasta kolmisen vuotta harjoitellut hyötykasvien viljelyä osin onnistuen, osin epäonnistuen. Listanne muodostuu suurimmaksi osaksi niistä hyötykasveista, jotka ovat onnistuneesti tuottaneet satoa omallakin palstalla. Paitsi tarhapapu. Lapsi rakastaa pitkiä vihreitä papuja, joita saa liian harvoin lähikaupoistamme, lähituotettuina. Siksi haluaisin vihdoinkin onnistua viljelemään niitä itsekin. Mitä lajikkeita suosittelette? Entä salko- vai pensaspapu? Mitä vaatimuksia maaperälle?
Sellaistahan se on meilläkin, joka kesä on onnistumisia ja pettymyksiä. Ikävä että papujen kasvatus ei ole onnistunut sillä lapsellasi on todella hyvä maku! Kuten tuossa artikkelissa kirjoitimme, meillä ongelmat ovat liittyneet kasvatuksen alkuvaiheeseen silloin kun niitä on ilmennyt. Jos kylvön jälkeen on kovin koleaa ja maa pääsee jäähtymään, siemenet voivat mädäntyä eikä itämisestä tule mitään. Siksi kannattaa tosiaan odottaa kunnes maa ja säät ovat lämmenneet ja varautua peittämään kylvös hallaharsolla jos tulee kylmiä öitä. Harso suojaa siemeniä ja pikkutaimia myös linnuilta ja rusakoilta joten pidämme sen kylvöksen päällä niin kauan kuin taimet ovat nuoria ja huokuttelevia. Meillä on hyviä kokemuksia pensaspavuista Maxi ja Purple Teepee (joita myy esim. Hyötykasviyhdistys) sekä salkopavusta Cosse Violet (jota saa mm. Exotic Gardenilta). Tässä setissä on se hyvä puoli että pavut kypsyvät vaiheittain, mainitussa järjestyksessä joten kaikki sato ei valmistu samaan aikaan. Meillä pavut kasvavat mainiosti tuhdissa savimaassa, joten kovin vaateliaita ne eivät ole. Ihanteellinen kasvualusta olisi kaiketi kevyt ja ilmava, runsashumuksinen maa, koska sellainen pysyy hyvin lämpimänä. Pavut ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, joten ymmärrettävästi ne kaipaavat lämpöä ja aurinkoa. Hyvää viljelyonnea tälle vuodelle Tiina!
Kaikki valkosipulit pärjäävät maassa talven yli, mutta olemassa erikseen talvivalkosipuleita, jotka on tarkoitettu istutettavaksi jo sykysllä. Ne ovat suurempia kuin tavalliset valkosipulit ja kuori punertava. Minun kokemukseni mukaan ne säilyvät huonommin, mutta vika voi olla siinä, että nosta ne liian myöhään.
Yleensä maahan jää aina kokonaisiakin valkosipuleita, jotka alkavat kasvaa keväällä. Käytän niiden versoja kuin ruohosipulia ja hyviä ovat!
Valkosipulin lisäksi suosikkejani ovat tavalliset kelta- ja punasipulit ja purjot – kaikki helppoja – varsinkin jos ostaa purjot taimina torilta.
Mekin olemme silloin tällöin yrittäneet hankkia talvivalkosipulin kynsiä, mutta ilmeisesti olemme olleet väärään aikaan liikkeellä. Nyt meillä viljellään valkosipulia joka on alun perin ostettu Tallinnan torilta. Eräällä vanhalla mummolla oli niin upeat pulskat valkosipulit että ajattelimme kokeilla saisimmeko mekin kasvatettua samanlaisia – jos lajike viihtyy Tallinnassa niin miksei myös Helsingissä?! Ja hienosti ne ovat kasvaneet ja myös säilyneet.
Istutin keväällä valkosipulin kynnet ämpäreihin. Nyt ”satoa” poimiessa huommasin että löysin reilun peukalonpään kokoisia ”pikkupalloja” vaan en varsinaisia valkosipuleita joissa kynnet olisivat toisissaan kiinni. Voin nähtävästi käyttää nämä ruuan laitossa?
Hyvää elokuuta toivottaen kaikille: heli
Hei Heli, outo juttu! Meidän kokemuksen mukaan itusilmuja istutettaessa seurauksena on ensimmäisenä kesänä pikkusipuleita, joissa ei ole erillisiä kynsiä. Mutta kynsistä yleensä kasvaa ”kynnellisiä” sipuleita. Tosin olemme jostain lukeneet, että jos istuttaa valkosipulin keskimmäisiä pieniä kynsiä niin niistä kasvaisi ”kynnettömiä” sipuleita. Ehkä sama koskee pieniä kynsiä yleensäkin. Istuttamiseen kannattaa siis käyttää mahdollisimman muhkeita ulommaisia kynsiä sipulista. Mutta käsittääksemme valkosipuli on lähes kokonaisuudessaan syötävä joten voit huoletta käyttää pikkusipulit ruoanlaitossa. Vain kova varsi ja juuret eivät houkuttele maistamaan…
Johan kuulostaa helpolta. 🙁 En ilmeisesti ole kovinkaan hyvä kotipuutarhuri. Olen kai onnistunut sörssimään kehumanne helpon valkusipulin kasvatuksen useamman kerran. Olen useamman kerran tökkinyt syksyllä multaan sekä normaalin ”ruokavalkosipulin” kynsiä että kaupasta juuri kasvatukseen tarkoitettuja kynsiä. Koskaan ei ole tullut satoa paria satunnaista vartta lukuunottamatta. 🙁 Millainen maa ja kastelu olisi valkospulille hyvä?
Korianteria olen myös koittanut kasvattaa huonolla menestyksellä pienessä kasvihuonekaapissani istuttamalla kaupasta ostamani yrtin uudelleen isompaan ruukkuun sekä siemenestä. Ei satoa. 🙁 Jotenkin on ollut sellinen olo, että lämpö ei riitä??
Valkosipuli pitää ravinteikkaasta maasta ja sen pitää myös saada riittävästi vettä, jotta kynnet paisuvat isoiksi. Olisikohan maa ollut liian laihaa ja kuivaa kun kasvatus ei ole onnistunut? Istukaskynsien pitää myös olla kyllin isoja ja muhkeita jotta kasvi saa hyvän alun kehitykselleen. Artikkelissamme ”Kuukauden kasvi: valkosipuli” viime syksyltä on tarkempaa tietoa valkosipulista. Itse istutamme valkosipulin kasvimaan parhaaseen palstaan, johon lisätään lannoitetta jo syksyllä. Keväällä ja kesällä lisätään kompostia tai ruohosilppua katteeksi. Kastellaan jos on kovin kuivaa, mielellään ravinteikkaalla nokkoskäytteellä silloin tällöin.
Korianteri puolestaan on aika iso ja roteva kasvi, joten se ei välttämättä sovi parhaiten ruukkukasvatukseen, tai ainakin ruukussa pitäisi olla paljon multatilaa. Parhaiten se on meilläkin kasvanut avomaalla. Kaupan yrtit on kasvatettu ravinnevedessä, joten niiden juuristo ei aina ole niin hyvässä kunnossa että ne pärjäisivät mullassa. Kyllä mekin silloin tällöin istutamme kauppayrtin ruukkuun, mutta aina ei kasvatus onnistu.
Parempaa onnea alkavalla kasvukaudella!
Minulla on kasvamassa pensaspapua kasvilavassa. Nyt siihen on alkanut tulla kukkia. Olen epätietoinen pölytyksestä, pitääkö hyönteisten päästä kukkiin? Olen laittanut suojan taimien päälle kylmän ja liian sateisen sään takia.
Samaa asiaa olen pohtinut kurpitsojen kanssa. Pitäisikö yrittää itse siirtää siitepölyä emikukkaan, hyönteisiä (kimalaisia) ei juuri näy. Pari kurpitsan alkua on jo pilaantunut.
Kiitos vastauksesta!
Hei Mirjami, ainakin kurpitsat hyötyvät ehdottomasti siitä, että hyönteiset hoitavat pölytyksen. Joskus kun säät ovat olleet niin huonot, että pölyttäjiä ei ole näkynyt, olemme pölyttäneet itse, mutta tulos ei ole ollut kovin hyvä. Pölyttäjät hoitavat homman paljon paremmin! Siksi kannattaa viljellä lähistöllä myös hyviä mesikasveja pölyttäjiä houkuttelemaan. Onneksi säät ovat nyt paranemaan päin, voit jättää suojat pois. Meidän kokemuksen mukaan pavut eivät ole yhtä herkkiä viileälle kuin kurpitsat. Viljelyonnea!