Olemme puutarhassa

Pitkään jatkunut kuivuus on aiheuttanut puutarhurille harmaita hiuksia. Onni onnettomuudessa on, että vastoinkäymisistä voi oppia ja pärjätä jatkossa paremmin.

Tämän vuoden toukokuu on ollut ennätyslämmin: hellepäiviä on ollut enemmän kuin koskaan mittaushistoriassa. Parin edellisvuoden koleiden kesien jälkeen se on tietysti tuntunut hyvältä, mutta mitä pidemmäksi hellekausi on jatkunut, sitä selvemmiksi ovat käyneet kuumuuden haittapuolet. Kevään kylvöt ovat vaarassa, koska siemenet tarvitsevat kipeästi kosteutta itääkseen. Ahkerakaan kastelu ei mitenkään voi täysin korvata sateiden puutetta ja pinnallinen kastelu saattaa vain pahentaa tilannetta: kasveista kehittyy pintajuurisia ja silloin ne vasta ovatkin alttiita kuivuuden tappavalle vaikutukselle! Pitkään jatkunut kuivuus alkaa vahingoittaa myös monivuotisia kasveja, vaarassa ovat varsinkin hiljattain istutetut taimet.

Mitä kuivasta kaudesta sitten voi oppia?

Puutarhanhoito on harrastus, jossa mikään ei voi korvata omakohtaisen kokemuksen tuomaa tietoa: kirjoista ja muiden neuvoista on paljon apua, mutta loppujen lopuksi vain itse tekemällä oppii. Kannattaa siis omaksua se oppi, mikä tästäkin koettelemuksesta on saatavissa ja soveltaa sitä tulevaisuudessa ennalta ehkäisemään kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Puutarhaansa ja palstaansa voi tarkastella kriittisesti sen suhteen, missä ongelmat ovat pahimmat ja päätellä, mikä siihen on syynä.

Siimeksen siunauksellisuudesta

Onko kasvivalinta kenties epäonnistunut: täyteen auringonvaloon on istutettu puolivarjossa tai varjossa viihtyviä kasveja? Puiden ja pensaiden siimeksessä ei kuivuus välttämättä ole aiheuttanut mitään ongelmia. Esimerkiksi meidän metsäpuutarhassamme, joka on talon takana sijaitsevassa rinteessä, isojen puiden armeliaassa varjossa, on lähes viidakkomainen tunnelma kuumuudesta huolimatta! Karhunlaukka kukkii, saniaiset rehottavat ja laikkuköynnös kukoistaa vaahteran kyljessä.

Metsäpuutarha kukoistaa kuivuudesta huolimatta

Monet vierastavat isoja puita puutarhassa, koska ne kuulemma varjostavat liikaa. Mutta kannattaa muistaa, että puut myös suojaavat paahteelta, mikä tekee olon vähemmän tukalaksi niin kasveille kuin ihmisille ja eläimillekin. Vanhassa talossa asuvat osaavat arvostaa puiden varjoa! Ilmastonmuutostakin ajatellen ei ole ollenkaan hassumpi ajatus istuttaa pihaan myös muutama isoksi kasvava puu. Kasvimaallekaan ei tarvitse auringon porottaa koko päivän ajan; esimerkiksi pari tuntia varjossa puolen päivän aikaan antaa hengähdystauon viljelykasveillekin. Yleensä ”täysin aurinkoisena” pidetään paikkaa, joka saa viisi kuusi tuntia suoraa auringonvaloa kesäpäivänä.

Kate pelastaa

Entä onko kaikki keinot käytetty kuivuuden ehkäisemiseksi? Pelkkä kastelu ei riitä, jos kosteus saa vapaasti haihtua maasta auringon porottaessa. Maan kattaminen on kuivina kausina ehdottoman tärkeää! Meillä on oltu erityisen iloisia siitä, että nopeasti edistyneenä keväänä aika ei ole riittänyt istutusalueiden turhantarkkaan siivoamiseen: monin paikoin edellisvuotinen karike on saanut jäädä paikoilleen. Siitä esimerkkinä alla oleva jättipoimulehti, joka kasvaa edellisvuoden kuihtuneen kasvuston päällä. Karikkeesta on ollut valtavasti hyötyä kuivana kautena: kastelua ei ole lainkaan tarvittu noilla ”laiminlyödyillä” alueilla. Kannattaa antaa luonnon hoitaa, kun itse ei ehdi!

Jättipoimulehti pärjää kuivuudessa

Kasvimaalla katetta voi levittää esikasvatettujen kasvien ympärille heti istuttamisen yhteydessä. Nurmiheinän silppua ei ole ollut tarjolla, koska emme ole vielä kertaakaan leikanneet nurmikkoa kuivuuden takia – liian matalaksi leikattu nurmikkohan ”palaa” hetkessä, kun kuivuus kestää viikkokausia kuten tänä keväänä. Kompostimulta on siis ollut erityisen tervetullutta!

Perustavanlaatuiset ongelmat

Joskus epäonnistumisten syy on aivan ilmeinen: tietyllä paikalla saattaa olla vain ohut kasvualusta, joka ei pidätä kosteutta. Se tietysti johtaa ongelmiin kuivuuden sattuessa, varsinkin jos kasvivalinta on mennyt pieleen. Toisinaan ongelmat paljastavat piilossa olevia syitä: ehkäpä alla on iso kivi tai kallio, joten kasvualusta on tiedettyä ohuempi. Tai pohjamaa on tiivistynyt niin pahasti, että se ei päästä kosteutta nousemaan syvemmältä maasta. Tämä voi olla ongelma uusilla tonteilla, joissa on rakennusaikana päässyt pohjamaa tiivistymään. Silloin täytyy ryhtyä perusteellisempiin maanparannushommiin tai muuttaa istutussuunnitelmaa!

Savimaan kirous