Kasvimaalla on tänä kasvukautena koettu epäonnistumisia, mutta myös ilon aiheita.
Jalkapallon MM-ottelut Brasiliassa ovat tuottaneet viihdykettä koko planeetan väelle – paikoin dramaattisissakin kisoissa on nähty niin katkeria tappioita kuin makeita voittojakin. Sama pätee kasvimaan alkukauteen: säät ovat vaihdelleet helteistä koleitakin koleampiin kausiin ja puutarhuri on seurannut menoa huolestuneena. Onneksi puutarhassa pätevät samat neuvot kuin muussakin taloudessa: kun kaikkia munia ei pane samaan koriin, niin on tappiot eivät ole totaalisia, vaan päästään nauttimaan myös onnistumisista!
Pavuntaimet toipuvat
Yleensä suosikkejamme ovat pensas- ja salkopavut, joista saimme viime vuonna huippusadon. Tänä vuonna papujen alkutaival on toistaiseksi ollut todella kivinen. Itäminen tapahtui hyvin, mutta ilmeisesti poistimme harson taimien päältä liian aikaisin, koska ne joutuivat välittömästi rusakoiden hyökkäyksen kohteeksi. Noin kolmasosa taimista naposteltiin lehdettömiksi muutamana kesäkuun yönä… Kun sen jälkeen koitti kosteita ja koleita viikkoja, niin yllättävän nopeasti papujen versoihin ilmestyi myös valkoista hometta, joka yleensä vaivaa niitä vasta satokautena elokuussa. Osaltaan siihen vaikutti, että olimme liian laiskoja rikkaruohojen kitkemisessä, jolloin kasvustoista tuli tiheitä eikä kosteus päässyt haihtumaan. Vaikutti jo siltä että sato on pitkälti menetetty!
Poistimme kaikki heikot ja homeen tartuttamat taimet ja ruiskutimme jäljelle jääneet Setä Sinisen tekemällä peltokorteliuoksella, jonka pitäisi tepsiä nimenomaan hometauteihin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tämä käsittely yhdistettynä säiden muutokseen kuivemmiksi ja lämpimämmiksi saattoi pelastaa pavut: nyt jopa lyhyiksi järsityt taimet alkavat versoa uusia lehtiä. Ehkäpä katastrofista voisi olla jopa sellainen positiivinen seuraus, että saisimme satoa normaalia pitempään, kun sato valmistuisi porrastetusti. Kenties rusakoiden uhreiksi joutuneet taimet ehtivät vielä tehdä satoa sen jälkeen, kun onnekkaammat kasvit ovat jo antaneet kaikkensa? Se on mahdollista jos kasvukausi venyy syksystä mahdollisimman pitkäksi…
Onneksi on kuitenkin tullut istutettua myös kasveja, jotka suorastaan viihtyvät viileässä. Esimerkiksi kaalit, salaattifenkoli, pinaatti, salaatit ja juurekset ovat eteläisemmässä Euroopassa syys- tai talvivihanneksia. Ainakin meidän kasvimaalla nämä kasvit ovat kehittyneet aivan normaalisti, jopa kukoistaen. Lehtikaali on viihtynyt kaaliverkon alla ja nyt sen alimmat lehdet ovat valmiita korjattaviksi. Salaattifenkolin tyvi pullistuu lupaavasti ja salaatit ovat paljon maukkaampia kuin kuivina ja lämpiminä kesinä. Valkosipuli on kasvanut muhkeaksi ja alkaa olla aika leikata sen kiehkuraiset kukkavarret, jotta kynsien kehitys saa kaiken kasvuvoiman. Aina löytyy siis voittajia ja häviäjiä!
Lehtikaali viihtyy kaaliverkon alla
Salaattifenkoli pullistuu
Valkosipulin kiehkuraiset kukkavarret
Valitettavasti voittajia ovat olleet myös rikkaruohot – ainakin meidän kasvimaalla on ollut täysi työ kitkeä ei-toivottuja kasveja heikommin pärjäävien viljelykasvien riveistä. Muun muassa heinät pitävät kosteista säistä ja ne kypsyivätkin kukkimaan ennen kuin olimme odottaneet. Rikkaruohot ovat myös ehtineet juurtua harmittavan tehokkaasti – kitkeminen on sen jälkeen todella hankalaa! Kunnes kurpitsat ja muut pääsevät kunnolla vauhtiin, täytyy kuitenkin jaksaa jatkaa kitkemistä.
Uusintakylvöjäkin on tullut harrastettua: korianteria ja muita nopeasti kehittyviä yrttejä on kylvetty muutaman viikon välein. Tämä kesä tuottaakin kasviskokille haasteita, kun täytyy kehitellä sopivia reseptejä juuri niistä vihanneksista ja yrteistä, jotka kukoistavat tällaisena vaikeana kesänä. Seuraa blogia ja katso mitä keksimme tämän vuoden kesäkeittiöön!
Anna kuulua