Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

”Mellan hägg och syren”

Tuomi kukkii

Helteet herättivät tuomen kukkaan: alkoi maaginen aika tuomen ja syreenin kukinnan välissä.

Sydänkevät ja alkukesä on meidän mielestämme vuoden suloisinta aikaa. Yksikin lämmin päivä taikka muutaman tunnin lempeä kevätsade saa luonnossa aikaan vallankumouksen: nurmikon laikut kasvavat umpeen kuin silmissä ja viimeinenkin paljas oksa puhkeaa hiirenkorville. Kukkivat puut ja pensaat täplittävät maiseman ja linnut mekastavat valoisassa yössä.

Mustarastas sydänkeväällä

Mustarastas sydänkeväällä

Ruotsissa tätä ihanaa aikaa kuvataan sanonnalla ”tuomen ja syreenin välissä”. Sen alkuperästä on kaikenlaisia teorioita; yhden mukaan suutareilla oli ennen vanhaan vuodessa yksi lyhyt loma ja se osui parahiksi juuri kevätkesään, tuomen kukinnasta syreenin kukintaan. Ehkä kyse on vain viehättävästä tarinasta, mutta se kuvaa hienosti vuoden hienointa aikaa!

Tänä vuonna tuo suloinen sesonki saattaa jäädä melko lyhyeksi; kevään edistyminen ”pikakelauksella” on jatkunut joten syreenin kukintaan ei välttämättä kulu kovin kauan. Aikaisimmat omenalajikkeet kukkivat jo ja syreeni kukkii usein osittain samaan aikaan kuin omena. Tuomen kukinnan herättivät tällä kertaa hellesäät, jotka yllättivät iloisesti koleamman ajanjakson jälkeen toukokuun puolessa välissä. Paikoin on rikottu toukokuun lämpöennätyksiäkin. Helteisiin liittyen saatiin myös sateita, joita ukkonen ryyditti – nekin ovat olleet poikkeuksellisen rajuja. Vielä ei ilmatieteen laitos ole julistanut termistä kesää alkaneeksi, mutta eiköhän se ole jo tapahtunut koko maassa?

Ukonilma lähestyy

Ukonilma lähestyy

Kasvimaalla näyttää vielä karulta, mutta onneksi monivuotiset kasvit ovat jo rehevöityneet: satoa on saatu raparperista, ruohosipuleista, lipstikasta, suolaheinästä, pinaattihierakastaja nokkosesta.

Pinaattihierakka sydänkeväällä

Pinaattihierakka sydänkeväällä

Toukokuun kylvöohjelma on ollut kiireinen, mutta kaiken minkä aioimme olemme myös onnistuneet kylvää ja istuttaa. Perunaa istutimme kahta lajiketta, Siikliä ja Linzer Delikatess:ia. Pariin riviin kylvimme pottujen väliin härkäpapua niin kuin usein neuvotaan. Hauska kokeilla miten vanha viljelytapa toimii! Loput härkäpavut kylvettiin entiseen tapaan omiin paririveihinsä. Punajuuri ja mangoldi olivat myös kylvövuorossa, samoin kuin salaatit ja monet yrtit.

Nyt pohdimme pitäisikö pensas- ja salkopavut kylvää hedelmäpäivänä jo ennen seuraavaa istutusaikaa – onhan maa lämmennyt sopivasti ja säiden suosiessa houkuttaisi hyötyä mahdollisimman pitkästä kasvukaudesta. Peitämme pavut joka tapauksessa aina harsolla, jotta siemenet eivät päädy lintujen suuhun, joten ne olisivat suojassa myös hallaöinä jos sellaisia sattuisi vielä tulemaan. Ensi viikon alkupuolella olisi pari sopivaa hedelmäpäivää…

Vastakaikua

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Connect with Facebook