Olemme puutarhassa

Koska kotipihamme on remontin ja ulkovaraston rakentamisen takia suurelta osalta sora-aavikkoa vielä tämän kesän ajan, päätimme hankkia pihalle kaksi viljelysäkkiä tilapäiseksi kasvimaaksi. Ostimme säkit Dodo ry:n kaupunkiviljely­keskuk­sesta Pasilan Kääntöpöydästä. Nyt ne pitäisi täyttää, mutta millä? (lue lisää…)

Juuri päättyneellä istutusajalla muokattiin maata, tehtiin ensimmäiset kylvöt avomaalle sekä jatkettiin esikasvatusta ja koulimista. Perunat pantiin itämään ja istukassipulit ja maa-artisokka istutettiin kasvimaalle. (lue lisää…)

Parahiksi Yrjön päivän (23.4.) alla vuoden 2012 kevätsäässä tapahtui muutos lämpimämpään. Silloin tuntui kuin uusi aika olisi alkanut puutarhassa. Nimesimme sen keskikevääksi ja valitsimme sille indikaattorikasviksi sinivuokon, jonka kukinta alkoi samoihin alkoihin. (lue lisää…)

Kreetalainen ruokavalio on saanut mainetta terveellisyytensä vuoksi. Yksi sen peruselementeistä on ”horta” eli paikalliset villikasvit, joita käytetään paljon ruoanlaitossa. Meillä Suomessakin on taas herätty käyttämään villikasveja ruoanlaitossa – ja keksitty hauska uudissana ”hortoilu”. Kevään ensimmäinen sato saadaankin villikasveista, esimerkiksi vuohenputkesta. (lue lisää…)

Huhtikuun 25. päivänä alkaa istutusaika eli alenevan kuun jakso, joka päättyy toukokuun 8. päivänä. Silloin voivat ainakin täällä Etelä-Suomessa alkaa kylvöt avomaalle, vaikka huhtikuun kylmä sää onkin pitänyt meitä jännityksessä. Aloimme jo epäillä, että maa ei ehdi lämmetä ja kuivua tarpeeksi istutusaikaan mennessä. Mutta nyt näyttää hyvältä! (lue lisää…)

Ennen nykyaikaisia säätiedotuksia puutarhurit ja viljelijät tarkkailivat luontoa ja päättelivät havaintojen perusteella, milloin kevät oli edistynyt niin pitkälle, että aika oli kypsä kylvämiseen. Suomessa etenkin muuttolintujen tarkkailulla on pitkät perinteet ja sananlaskutkin kertovat siitä, miten tärkeinä merkkeinä muuttolintujen saapumista pidettiin kevään edistymisestä. ”Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskystä ei päivääkään” ei viittaa niinkään kesään siinä mielessä kuin nykyisin ymmärrämme, vaan kasvukauden alkamiseen. Lintujen lisääntymisen onnistumisen kannalta on olennaista että pesintä osuu aikaan jolloin ravintoa on riittävästi saatavilla, esimerkiksi kevään toukkahuippuun. Tämä taas on kytköksissä kasvillisuuden heräämiseen. (lue lisää…)

Vuohenputki (Aegopodium podagraria)

Huhtikuun loppupuolella puutarhassa alkaa jo vihertää. Monivuotiset viljelykasvit nostavat päätään, mutta niistä ei vielä saa kunnon satoa. Nyt on aika käyttää hyväkseen luontoäidin puutarhaa, kun oma on vielä alkutekijöissään. Vuohenputki on yksi aikaisimpia vihertäjiä ja sitä kasvaa puutarhassamme liiankin kanssa… (lue lisää…)

Kasvien naapurivaikutusten huomioon ottaminen on osa luonnonmukaista puutarhaviljelyä. Usein puhutaan kumppanuuskasveista eli kasveista, joilla on toisiinsa suotuisia vaikutuksia. Toki vaikutukset voivat olla haitallisiakin. Kasvikumppanuuksien huomioiminen on yksi niistä biodynaamisen viljelyn periaatteista, joille on vain osittain löydetty tukea tieteellisistä tutkimuksista, mutta joiden nimiin monet puutarhurit vannovat. (lue lisää…)