Mullasta nousee kasvi

Blog Articles

Puutarhavuosi 2014

Kasvimaa elokuun alussa

Menneessä vuodessa riittää muisteltavaa, sen verran värikäs ja tapahtumarikas kausi on takana.

Vuotta 2014 leimasi säiden vaihtelevuus: vuoden aikana koettiin niin lämpö- kuin kylmyysennätyksiäkin. Maailmanlaajuisesti vuosi oli taas yksi lämpimimmistä mittaushistoriassa, mikä saakin epäilemään, että ilmastonmuutoksella on ollut tekemistä myös Suomen säiden tämänvuotisissa ääri-ilmiöissä.

Puutarhurille kausi oli hankala, mutta ei kuitenkaan mikään katovuosi. Monta kertaa tuli kuitenkin mieleen kuinka hyvä onkaan, ettei talven toimeentulo ole riippuvainen oman sadon onnistumisesta…

On säitä pidellyt

Meillä ei vuoden 2013 joulu ollut valkoinen, eikä uusi vuosi eikä vielä loppiainenkaan. Itse asiassa ilmastollisesti vuodenvaihteessa elettiin vielä syksyä, sillä terminen talvi alkoi vasta tammikuun 11. päivän tienoilla täällä Etelä-Suomessa!

Tammikuussa koettiin sitten muutama kipakan kylmä mutta lähes lumeton viikko ennen kuin helmikuussa sää taas lämpeni. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tämä lyhyt talvi ehti kuitenkin aiheuttaa kaikenlaisia vaurioita puutarhassa, kun lunta ei ollut kylliksi kasveja suojaamassa. Muun muassa mansikat ja monivuotiset yrtit kuten timjami kärsivät niin että sato jäi tänä vuonna hyvin vaatimattomaksi.

Kevättalvinen keittiöpuutarha

Kevättalvinen keittiöpuutarha

Helmi–maaliskuussa oli puolestaan niin leutoa, että Ilmatieteen laitos julisti kevään alkaneeksi niinkin aikaisin kuin 7.2. Puutarhapiireissä jo hehkuteltiin, että kaudesta tulee ennätyspitkä. Kevätsää osoittautui kuitenkin maineensa veroiseksi eli arvaamattomaksi ja oikukkaaksi. Leudon alun jälkeen maalis-huhtikuussa kelit muuttuivat taas hyisiksi, eikä esimerkiksi terminen kasvukausi kovin paljon tavanomaista aikaisemmin alkanut (14.4.). Myös terminen kesä koitti loppujen lopuksi suunnilleen samoihin aikoihin kuin yleensäkin eli toukokuun puolen välin tienoilla (19.5.).

Pitkä kevät näkyi kuitenkin luonnossa siten, että vihdoin vauhtiin päästyään se tuntui edistyvän ”pikakelauksella” – hiirenkorvat puhkesivat ja kukinta alkoi useimmilla kasveilla pari kolme viikkoa normivuotta aikaisemmin. Sama ilmiö jatkui läpi kasvukauden: aina oltiin jonkin verran tavanomaista aikataulua edellä.

Ukonilma lähestyy

Ukonilma lähestyy

Helteisen alun jälkeen kesän edistymisessä saatiin kuitenkin takapakkia: kesäkuu taisi olla koleimpia miesmuistiin – vielä juhannustulillakin paleltiin. Mutta sitten heinäkuu yllätti: alkoi hellekausi ja sitä riittikin pitkälle elokuuhun. Syksykin oli lauha, mutta lyhyet kylmät jaksot (”killeri-kylmät”) syys- ja lokakuussa lopettivat ensin kesän (22.9.) ja sitten termisen kasvukauden (14.10.).

Pitkään vaikutti kuitenkin siltä, että talvi tulisi samalla tavalla myöhässä kuin edellisenäkin vuonna; vielä Lucian päivänä valkea joulu tuntui kaukaiselta haaveelta. Mutta kuinkas sitten kävikään: paras joululahja tänä vuonna taisi olla se talven ihmemaa, joka syntyi yhdessä yössä muutama päivä ennen joulua! Siitä olemme saaneet nauttia aina näihin päiviin asti, mutta nyt on taas sää muuttumassa: Föhn-tuuli Norjan suunnalta pannee pisteen talvelle tällä kertaa…

Onnea ja epäonnea

Aikaisesta keväästä huolimatta kausi ei ollut viljelijälle helppo. Eniten harmia taisi aiheuttaa kesäkuinen kylmyys, joka sai monet lämpöä vaativista kasveista jurottamaan niin, että ne eivät enää päässeet kunnolla kasvusta kiinni heinäkuun helteissäkään. Muun muassa kurkun ja tomaatin sadosta tuli surkea; meillähän viljellään vain avomaalla. Myös punajuuret jäivät normaalia pienemmiksi kun kasvuun lähtö viivästyi.

Toisaalta myös helteet kurittivat niitä kasveja, jotka pitävät kosteudesta ja/tai tasaisemmasta lämpötilasta: salaatit ja salaattifenkoli muun muassa yltyivät kukkimaan ennen aikojaan, ja omenat ja marjat jäivät pienehköiksi.

  • Lehtikaali lokakuussa

    Lehtikaali lokakuussa

    Perunaa mullataan

    Perunaa mullataan

    Pensaspapu kukkii

    Pensaspapu kukkii

Onneksi sentään moni suosikki pärjäsi tänäkin vuonna – ei ihme että ne kuuluvat Top Ten ‑listallemme: lehtikaalisato oli ennätyksellinen, peruna tuotti hyvin, valkosipulit eivät koskaan ole olleet niin muhkeita kuin tänä vuonna ja papujakin saatiin kuivattavaksi asti, vaikka jossain vaiheessa pidimme jo satoa menetettynä. Rusakot näet napsivat kesäkuussa ison osan nuorista pavuntaimista. Onneksi ei sentään kaikki mennyt ja monet vahingoittuneistakin kasveista versoivat uudelleen. Varsinkin salkopavusta saimme loistosadon!

Kokeiluja kasvimaalla ja keittiössä

Meidän viljelykautta leimasi se, että päätimme käyttää loppuun mahdollisimman paljon varastoon kertyneistä siemenistä uusien ostamisen sijaan. Viljelysuunnitelma noudatteli siis totuttuja tapoja. Muutamia kokeilujakin tuli kuitenkin tehtyä, joista olemme vuoden aikana maininneet blogissa.

Mukulapähkämön juurimukuloita

Mukulapähkämön juurimukuloita

Kasvatimme muun muassa mukulapähkämöä, jonka siemenmukuloita olimme edellisenä vuonna onnistuneet saamaan käsiimme. Mukulapähkämö on hieman maa-artisokan kaltainen siinä mielessä, että sekin muodostaa juurimukuloita, jotka ovat maultaankin samankaltaisia kuin maa-artisokan mukulat. Kasvi itse on kuitenkin pienempi ja myös sato jää paljon maa-artisokkaa vaatimattomammaksi. Ihan mielenkiintoinen tuttavuus, mutta häviää maa-artisokalle satoisuudessa. Joten eipä taida maksaa vaivaa, varsinkin kun mukuloiden puhdistaminen on jopa maa-artisokkaa työläämpää …

Kokeilimme myös perinteiseksi mainittua tapaa viljellä perunaa ja härkäpapua kumppanuuskasveina samassa penkissä. Tämänkään kokeilun perusteella emme aio muuttaa tapojamme, vaan viljelemme jatkossakin härkäpavut omissa riveissään. Perunan seassa niiden tukeminen on vaikeaa eikä perunasta ole tueksi ainakaan niille korkeille härkäpapulajikkeille, joita meillä on tapana viljellä.

Pensaskrassin siemeniä

Pensaskrassin siemeniä

Kauden onnistunein uusi kokeilu oli krassikaprikset eli pensaskrassin siementen säilöminen etikkaliemessä. Niitä olemme popsineet pitkin syksyä erityisesti salaateissa ja kalaruokien höysteenä. Krassin siemenistä tehdyt ”kaprikset” ovat paljon maukkaampia kuin aidot! Täytyykin muistaa varata krassille suurempi tila ensi kauden viljelysuunnitelmassa. Pensaskrassi sopii mainiosti esimerkiksi kesäkurpitsan kumppanuuskasviksi.

Puutarhan perustustöitä ja remonttihommia

Töiden hellitettyä kasvimaalla ehdimme syksyllä vielä paneutua muutamiin perustustöihin kotipuutarhassa. Rakensimme pätkän kivimuuria uuden varastorakennuksen ja terassin kupeeseen, kunnostimme polkuja, istutimme koristekirsikoita sekä kylvimme niittykasveja niiden aluskasvillisuudeksi.

Kirsikat on istutettu

Kirsikat on istutettu

Mutta koko vuoden suurin urakka liittyi autotallin muutostöihin, jotka edistyivätkin pääasiassa ihan mainiosti. Keväällä purettiin vanha betonilattia ja valettiin uusi kun viemäri- ja vesiputket oli asennettu. Ennen lomia nousivat myös uudet väliseinät ja kesän aikana kunnostettiin vanhoja seiniä. Remontin edistyminen tyssäsi kuitenkin siinä vaiheessa kun piti asentaa uusi ulko-ovi vanhan tilalle. Sitä onkin nyt odoteltu jo yli kolme kuukautta eikä vieläkään ole tiedossa, milloin valmistaja pystyy sen toimittamaan!

No jaa, milloinkas elämässä valmista tulisi, ja pitäähän seuraavallekin vuodelle olla siemen kylvettynä…

Toivomme kaikille lukijaystävillemme onnellista uutta vuotta 2015 – tavataan taas puutarhassa!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Värien vuodenaika

Syksyn lehtiä silputaan

Syksyn hehkusta on saatu nauttia leudossa syyssäässä, mutta nyt ruska alkaa olla hiipumaan päin. Continue Reading