Slow Food eli hitaasti hyvää tulee | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Hernesatoa

Slow Food eli hitaasti hyvää tulee

Hapankaalia syntyy

Omien vihannesten viljely on portti hitaan ruoanlaiton – ja ehkä kokonaisen hitaan elämäntyylin – maailmaan. Kun kokkaamisen alkupiste on sadonkorjuu, niin väistämättäkin ruoan valmistumiseen vierähtää oma aikansa, vaikka kuinka käyttäisi sinänsä nopeita valmistustapoja. Kiireiseen arkiruokailuun tottuneesta saattaa tuntua aivan sietämättömältä ajatus, että päivällisen valmistuminen vie tunnin tai parikin, mutta sellaiseen rytmiin kyllä tottuu.

Sellerin pilkkomista

Sellerin pilkkomista

Varsinkin sadonkorjuuaikaan ei puutarhuri arki-iltaisin juuri muuta ehdikään kuin korjata satoa, laittaa ruokaa ja sitten nauttia siitä. Mutta mikä sitten olisikaan tähdellisempää? Vanhan sanonnan mukaisesti välttämättömyydestä voi tehdä hyveen: kun kerran syödä täytyy, niin paneudutaan sitten ruoanlaittoon ja tehdään se kunnolla!

Puutarhaharrastuksen hankalia puolia on se, että itse viljely suunnittelusta toteutukseen on hauskaa ja inspiroivaa, mutta aina ei ole helppoa keksiä, mitä sadon kanssa tekisi. Yhtäkkiä esimerkiksi mangoldia on valtavat määrät valmiina käyttöön, mutta kovin vähän tulee mieleen reseptejä, joihin sitä voisi käyttää! Vaikka kuinka lahjoittaisi palstansa antimia sukulaisille ja ystäville, niin sitä riittää ja riittää… Hyvät vinkit ovat siis kullanarvoisia.

Leipätaikinaa valmistellaan

Leipätaikinaa valmistellaan

Kun kerran tottuu tekemään ruokaa tuoreista vihanneksista, on vaikea omien varastojen huvettuakaan ryhtyä käyttämään kaupan puolivalmisteita ruoanlaitossa. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi viljellä itse, sadonkorjuuaikaan tulee haalittua täydennystä myös lähiruokamarkkinoilta ja talonpojantoreilta. Meillä on onneksemme pieni talouskellari, joten tuoretuotteidenkin säilytykseen on tilaa. Pakastin täyttyy hetkessä, joten on täytynyt opetella tapoja säilöä satoa muullakin tavoin.

Myös oman leivän leipomiseen voi jäädä koukkuun. Kun on tottunut omaan hapanjuureen tehtyyn, ihanasti tuoksuvaan ja hyvin säilyvään ruis- ja spelttilimppuun, niin on vaikea enää hyväksyä pöytäänsä muunlaista leipää! Meillä ei jauhoja tietystikään ole omasta takaa, vaan ne hankitaan hyväksi havaituilta luomuviljelijöiltä tai myllyiltä.

Jos haluat vinkkejä kotipuutarhan sadon käyttöön niin seuraa blogiamme ”Olemme keittiössä”. Sinne kirjaamme sadonkorjuuvinkit ja ajankohtaiset reseptit oman sadon ja luonnonantimien hyödyntämiseen.

    Anna kuulua

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *