Eurooppalaisen kaupunkiviljelyn kehto on Berliinin Prinzessinnengarten. Sen luoneet aktivistit ovat myös olleet konsultteina Hampurin GartenDeckin perustamisessa.
Saksassa kaupunkiviljely on sosiaalista toimintaa sanan varsinaisessa merkityksessä: alueet ovat syntyneet suurkaupunkien huono-osaisimpiin kortteleihin ja toiminnan tavoitteena on myös syrjäytymisen ehkäiseminen. Viljelykset ovat myös yhteisiä sillä tavoin että kuka tahansa voi osallistua niiden hoitamiseen tiettyinä viikonpäivinä, vaikka ei olisikaan osallistunut puutarhan perustamiseen. Kävimme viime kesän lomamatkallamme tutustumassa kaupunkiviljelyyn sekä Berliinissä että Hampurissa.
Prinzessinnengarten sijaitsee Berliinin Kreuzbergissä, kaupunginosassa joka tunnetaan turkkilaisten vierastyöläisten ja vaihtoehtoväen asuinseutuna. Puutarha edustaa todellista sissiviljelyä, sillä se on aikoinaan perustettu luvatta tyhjälle tontille. Paikan kohtalo onkin vähän väliä vaakalaudalla kun tontille suunnitellaan muuta käyttöä. Toistaiseksi jatkoa on kuitenkin seurannut.
Kävimme puutarhassa lauantaina, jolloin sinne ovat kaikki tervetulleita ottamaan osaa puutarhanhoitoon. Vierailijoita olikin maailman eri kolkilta, muun muassa monet entiset berliiniläiset kertoivat käyvänsä puutarhassa touhuamassa aina kaupungissa käydessään! Ja Prinzessinnengartenin kahvila houkuttelee yrttiteen ja kasvisruuan ääreen muutkin kuin viherpeukalot…
Prinzessinnengartenissa viljellään enimmäkseen muovisissa elintarvikelaatikoissa tai säkeissä. Laatikoita ladotaan kaksi päällekkäin tarpeeksi tilavan kasvualustan aikaansaamiseksi. Toisena vuonna voi alemman laatikon nostaa päällimmäiseksi, joten multaa ei tarvitse vaihtaa aivan joka vuosi.
Kaupunkiviljelyn suurin haaste on yleensä kasteluveden saanti. Astiaviljelyssä ei ole käytettävissä maaperän kosteutta, joten viljelykset kuivuvat herkemmin kuin palstaviljelyssä. Kävimme puutarhassa kesähelteellä ja vedenpuutteen todella huomasi. Prinzessinnengartenissa onkin kehitelty mitä mielikuvituksellisempia menetelmiä, jotta jokainen sadepisara saataisiin käyttöön. Yllä vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy sateenvarjo käänteisessä käytössä ”sadevedensiepparina”!
Berliiniläinen betonipaja ThinkConcrete on tehnyt Prinzessinnengartenin upean vesialtaan, tällaisen voisi ottaa omaankin puutarhaan! Betoniin upotetut kukkakoristeet ovat helmiäisellä koristeltua lasia.
Hampurin GartenDeck sijaitsee St. Paulin kaupunginosassa, kivenheiton päässä Reeperbahnilta paikallisen panimon pihalla. Viljelykset ovat kirjaimellisesti parkkipaikan autokannen päällä. Täälläkin suurin osa viljelyksistä on muovisissa elintarvikelaatikoissa, minkä lisäksi varsinkin taimikasvatusta harrastetaan sekalaisissa tarkoitukseen sopivissa astioissa. Viljelykset on ryhmitelty erillisiksi alueiksi jotka on nimetty kaiken maailman kaupunkien mukaan. GartenDeck on siitä onnellisessa asemassa, että panimo tukee sen toimintaa muun muassa lahjoittamalla kasteluveden.
Kaupunkiviljelystä oli otettu inspiraatiota myös Hampurin puutarhanäyttelyssä, jossa yksi näytepuutarhoista oli istutettu samanlaisiin muovilaatikoihin kuin Prinzessinnengartenin ja GartenDeckin viljelykset. Kaupunkiviljelyn estetiikka alkaa siis näkyä jo muuallakin kuin itse viljelmillä. Mikäs sen hauskempaa!
Kyllä tiesin, että Suomeen ilmiöt tulevat hitaasti. Enpä arvannut, että Saksassa ollaan jo näin pitkällä kaupunkiviljelyssä. Ihanan näköisiä paikkoja!
Laitoin linkin teidän vanhaan postaukseen. Linkki: http://saveajapapuja.blogspot.fi/2014/03/pajunkissat-kevatauringossa.html
Hienoja kevätkuvia sinulla! Postauksestasi tuli mieleen, että olemme joskus keränneet pajunoksia kissoineen ja kuivattaneet ne kun pääsiäinen on myöhään niin kuin tänä keväänä. Sillä tavoin kissat säilyvät pääsiäiseen ja pidempäänkin. Hauskaa pääsiäisen odotusta!