Olemme puutarhassa

Nämä kymmenen kasvia löytyvät kasvimaaltamme joka kesä, koska ne ovat niin kiitollisia kasvatettavia – helppoja, herkullisia ja satoisia

Vuoden päättyessä ollaan uuden ajan kynnyksellä muutoinkin kuin mayojen kalenterissa. On sopiva hetki kerrata hieman mennyttä, oppia mitä opittavissa on ja suunnata sitten ajatukset seuraavaan kasvukauteen.

Vanhoissa joululauluissa käy lämmin henkäys talvisäässä kun joulu on. Ihmetellään onkos tullut kesä talven keskelle. Meidän jouluumme kesän tuo kirjaimellisesti se, että joulupöytään kannetaan oman puutarhan satoa!

Pistou-keitto on sadonkorjuuruokaa parhaimmillaan: lähes kaikki ainekset löytyvät omasta puutarhasta ja keitossa maistuu ja tuoksuu kesä!

Näin heinäkuun loppupuolella on kukoistus kasvimaalla täydellistä: rehevä kasvu täyttää rivivälit, yksi jos toinenkin kasvi kukkii ja moni alkaa jo olla raskaana hedelmistäkin. Toisaalta ränsistyminen ei ole vielä alkanut, kunhan keväiset pikavihannekset on tullut raivattua pois myöhemmin tuuheutuvien vihannesten tieltä.

Puutarhakalenterin neljäs vuodenaika on alkukesä, jolloin on aika istuttaa ja kylvää hallanarat viljelykasvit. Kokemus sanoo, että tuo aika on käsillä näinä päivinä, mutta mikä kasvi sopisi alkukesän tunnuskasviksi? Valitsimme pihasyreenin, joka on pian täydessä kukassa.

Touko-kesäkuun vaihteen istutusaika jatkui helluntain jälkeen viileämmissä merkeissä: koulujen viimeinen työviikko oli ajoittain jopa kolea. Uhmasimme kuitenkin säätä ja siirsimme ulos kasvamaan muun muassa tomaatit, kurkut ja kurpitsat.

Paastonajan kunniaksi teemme edellisvuoden sadosta talvisia salaatteja: ranskalaista sellerisalaattia, punajuurisalaattia, salaattia vihreistä pavuista sekä perunasalaattia eteläsaksalaisen reseptin mukaan.