Olemme puutarhassa

Tähtitieteellisen kevään aloitus, kevätpäiväntasaus, on meille myös puutarhakauden avaus.

Kevätpäiväntasauksen jälkeen päivä pitenee nimittäin sellaista vauhtia, että valoa alkaa olla riittävästi esikasvatusta varten, vaikkei käytössä olisikaan lisävaloa tai viileää tilaa kuten talvipuutarhaa tai kuistia. Liian lämpimässä ja pimeässä esikasvatetuista taimista kasvaa honteloita ja heikkoja, ja ne häviävät pian kehityksessä myöhemmin kylvetyille, mutta sopivissa oloissa kasvaneille lajitovereilleen. Kannattaa siis malttaa mielensä esikasvatuksen kanssa kunnes tarjolla on siihen sopivat olot!

Tänä vuonna muutama päivä kevätpäiväntasauksen jälkeen alkaakin uusi kylvöille sopiva kuun kausi eli jakso, jolloin kuun rata taivaalla alenee päivä päivältä. Tätä ajanjaksoa kutsutaan istutusajaksi, koska sen uskotaan olevan erityisen suosiollinen itämiselle, juurtumiselle ja selviytymiselle voimakkaista hoitotoimenpiteistä kuten esimerkiksi leikkaamisesta ja uudelleenistuttamisesta. Tästä on ollut puhetta blogissamme usein, esimerkiksi artikkelissa Kuukalenteri puutarhanhoidossa.

Täysikuu

Jos on kiinnostunut noudattamaan viljelyssä kuukalenteria niin näin kevään alussa on hyvä katsella tulevaa puutarhakautta hieman seuraavaa istutusaikaa pidemmällekin. Suomen lyhyessä ja epävarmassa kesässä parhaat tulokset saa, kun viljelyn onnistuu ajoittamaan optimaalisesti eli kylvämään kunkin kasvin siemenet sopivan aikaisin, jotta kasvukaudesta tulee riittävän pitkä, mutta kuitenkin niin myöhään, että taimet eivät kärsi liian pitkästä esikasvatuksesta tai että halla ei pääse tuhoamaan viljelyksiä. Siinä riittää miettimistä, sillä eri kasveilla on kovin erilaiset vaatimukset!

Fenologinen puutarhakalenteri

Fenologisessa puutarhakalenterissamme seurataan vuodenaikojen edistymistä ja päätellään puutarhan kasvien vaiheista, milloin sää on lämmennyt riittävästi kylvöjä varten. Nyrkkisääntönä pidämme sitä, että keskikeväällä sinivuokon kukinta puutarhassamme on merkki siitä, että terminen kasvukausi on alkanut ja on varhaisimpien avomaakylvöjen aika. Muun muassa suursuosikkimme härkäpapu menestyy kokemuksemme mukaan hyvin jo huhti-toukokuun vaihteen tienoilla kylvettynä. Punajuuri puolestaan vaatii jo hieman lämminnyttä maata itääkseen kunnolla, joten sen kylvöjen kanssa odotellaan sydänkevääseen asti, jonka merkki on vaahteran ja rusokirsikan kukinta. Hallanarkojen kasvien kuten tarhapapujen ja kurpitsojen kylvön ja istutusten kanssa on odotettava alkukesään saakka, joka koittaa syreenin kukinnan aikoihin.

Kun katselee tämän vuoden kylvö- ja korjuukalenteria eli ns. biodynaamista kuukalenteria, niin vaikuttaisi siltä, että tulevasta kasvukaudesta tulee verrattain aikainen. Maalis–huhtikuun istutusaika, joka sopii pidempää esikasvatusta vaativille kasveille, alkaa 25.3. ja päättyy 7.4. Huhti–toukokuussa on istutusaika 21.4.–4.5. jolloin täällä etelärannikolla pitäisi päästä jo tekemään varhaiset kylvöt. Arempien kasvien kylvö ja istutus olisi puolestaan vuorossa jo 18.5.–1.6. istutusajalla. Tällainen aikataulu voi tuntua uskomattomalta nyt kun takana on talvinen helmi–maaliskuu ja vesistöt ovat vielä vahvasti jäässä…

Luistelurata Ruoveden Näsijärvellä

Talven ankaruudesta ei kuitenkaan välttämättä seuraa se, että kevään tulo myöhästyisi; niin kuin ei päinvastoinkaan. Viime vuosina talvet ovat olleet ennätyksellisen leutoja, mutta keväät kuitenkin yhtä lailla ennätyksellisiä koleudessaan. Voisiko olla niin, että kun tämä talvi on vaihteeksi pitänyt sisällään myös mannerilmaston elementtejä pakkasineen, niin kesälläkin päästäisiin nauttimaan mannerilmastosta eli helteisistä ja aurinkoisista säistä? Toivotaan niin, sillä peräkkäisinä koleina kesinä koetut pettymykset ovat saaneet monen puutarhurin varmaankin lannistumaan. Mietityttää, kannattaako esimerkiksi talvikurpitsaa edes yrittää viljellä, jos ei ole käytössä tunnelia, lavaa tai kasvihuonetta!

Talviset säät viittaisivat siihen, että tutkimustuloksissa, joista oli puhetta syksyllä 2016, olisi jotain perää. Tuossa tutkimuksessa havaittiin yhteys aurinkosyklin ja pohjoisten alueiden talvien välillä ja ennustettiin, että talvien pitäisi olla muuttumassa taas kylmemmiksi.

Rusakko on järsinyt kaivon peittävää murattia

Luminen talvi on pakottanut eläimetkin etsimään ruokaa sieltä, mikä ei leudoimpina talvina ole maistunut. Meidän puutarhassa on rusakko kaivanut kinoksesta esiin maanpeitekasvina ja vanhan kaivon päällä köyntelevän muratin. Sitä on järsitty niin tehokkaasti että jännitämme, onko kasvustosta mitään jäljellä kun kevät koittaa! Ja jos on niin kevätahavat voivat tehdä siitäkin vähästä lopun…

Sitruunasisarukset ovat kovin erilaisia

Meillä ei vielä ole suunnitteilla esikasvatuksen aloittaminen, sillä ajattelimme vielä matkustaa haistelemaan Keski-Euroopan kevättä ennen kuin ryhdymme ”lastentarhan” hoitajiksi… Toistaiseksi aiomme tyytyä leikkaamaan omenapuita sekä hoivaamaan talvetettuja yrttejä ja huonekasveja, joiden leikkaaminen ja uudelleenistuttaminen on tarkoitus ajoittaa tulevalle istutusajalle 25.3.–7.4.

Suositellut kylvö- ja istutusajat ovat

• kukkakasvien osalta 25.3. sekä 2.4. kello 20 alkaen – 3.4.
• lehtien vuoksi kasvatettavien kasvien osalta 27.3. kello 18–22 sekä 4.–6.4. kello 18 asti
• hedelmäkasvien osalta 28.-29.3. sekä 6.4. kello 19 – 7.4. kello 20 asti (7.4. on erityisen suotuisaa aikaa!)
• juurien vuoksi kasvatettavien kasvien osalta 1.–2.4. kello 19 asti.

Täytyykin jonain hedelmäpäivänä hieman muotoilla siemenestä kasvattamiamme sitruunoita. Ne ovat kehittyneet hämmentävän erilaisiksi siitä huolimatta, että siemenet olivat peräisin samasta hedelmästä!