Kotipuutarhuri on nyt etuoikeutetussa asemassa – kuka muu voi ryhtyä tekemään ruokaa, jonka ohje alkaa: ”otetaan kaksi kiloa härkäpapuja”? Taikka ”otetaan kassillinen lehtikaalia”. Tällaisia määriä on nyt käytettävissä jos itse viljelee härkäpapunsa ja lehtikaalinsa!
Tavalliset kuluttajat ovat huonommassa asemassa. Katselimme juuri eräässä ”hyvin varustetussa elintarvikeliikkeessä” härkäpapulaaria; siinä oli yhdeksän palkoa ristissä – ilmeisesti jotta määrä näyttäisi isommalta. Lehtikaalirasioissa oli kussakin viisi osittain kellastunutta lehteä (mutta suolainen hinta). Sellaisilla määrillä voi vain maustaa ruokaa härkäpavulla tai lehtikaalilla!
Sen sijaan seuraavissa resepteissä kasviksia käytetään roppakaupalla eli ne sopivat mainiosti parhaan satokauden ruokalistalle. Härkäpapupyree on klassinen sisilialainen ruokalaji ja myös speltinjyvistä ja lehtikaalista valmistetussa lämpimässä salaatissa on vaikutusta Välimeren alueen keittiöistä, onhan viljan ja vihannesten yhdistelmä yleinen etenkin Välimeren itä- ja etelärannoilla. Pähkinäisen salaatinkastikkeen resepti on puolestaan Turkista kotoisin. Tervetuloa siis makumatkalle Välimeren maisemiin!
Pyree tuoreista härkäpavuista
Tuore härkäpapu on keväällä suosittu sesonkiherkku Italiassa. Kylmänkestävänä härkäpapua voidaan kylvää talvella, jolloin satoa saadaan jo aikaisin. Erityisesti Sisiliassa härkäpapu on arvossaan, sillä legendan mukaan se on joskus muinoin muun sadon epäonnistuttua pelastanut sisilialaiset nälkäkuolemalta. Sen vuoksi sisilialaiset pitävät härkäpavun siemeniä tietynlaisina onnen amuletteina, vanhoilla ihmisillä saattaa olla muutama aina taskussaan!
Tuore härkäpapu kannattaa valmistaa suhteellisen nopeasti ja yksinkertaisella tavalla, hienoa aromia ei pidä hukata turhalla kikkailulla. Reseptikokoelmassamme on suosittu valkosipulin kera kuullotettujen härkäpapujen ohje ja samaa makumaailmaa edustaa myös tämä pyree. Soseutettuna tuore härkäpapu sopii esimerkiksi bruschettan eli alkupalaleipien päälle taikka kalan tai vihannesten kastikkeeksi. Pyreeseen saa uppoamaan todella paljon härkäpapua: kahdesta kilosta härkäpapua palkoineen tulee lopulta noin kolme desilitraa pyreetä. Mutta se kannattaa!
Lämmin salaatti speltinjyvistä ja lehtikaalista
Lehtikaalin valmistamisessa hankalinta lienee se, että isokin kaalimäärä kutistuu kypsennyksen myötä lopulta melko pieneksi, joten kaalia menee paljon. Varsinkin suurten kaalimäärien huuhtelu on tilaa viepää puuhaa, jossa keittiö on pian yltä päältä vedessä. Kesällä kannattaakin siirtää kaalin esikäsittely ulkona tehtäväksi! Kun kaalia on paljon emme vaivaudu käyttämään lehtiruotia, vaikka senkin voisi toki käyttää jos sen pilkkoisi ja keittäisi sitä hieman pidempään kuin lehdet. Ryöppäämällä kaalin happamimmat maut saa taittumaan ja kaalin kutistumaan helpommin silputtavaksi.
Tämänkertaisessa ohjeessamme lehtikaalilla höystetään speltinjyvistä valmistettu lämmin salaatti. Siihen voi myös nakata härkäpapuja tai vihreitä papuja pätkinä. Ohjeen clou on se, että spelttiä paahdetaan hieman pannulla, jotta siemeniin saadaan enemmän makua. Salaatin voi valmistaa myös ilman kastiketta, maustamalla sen sitruunamehulla, persiljalla ja valkosipulilla, mutta suosittelemme lämpimästi seuraavaa kastiketta sen höysteeksi.
Teradot-kastike
Tämä on saksanpähkinästä ja tahinista valmistettu kastike, joka maustetaan välimerelliseen tyyliin sitruunamehulla, persiljalla ja valkosipulilla. Se on kotoisin Turkista. Ohje on Claudia Rodenin kirjasta ”A New Book of Middle Eastern Food”, jonka reseptejä olemme jo useaan otteeseen hehkuttaneet. Kannattaa ostaa tuoreita saksanpähkinöitä ja purkki tahinia eli seesaminsiemenistä jauhettua tahnaa ja valmistaa kastiketta höysteeksi muihinkin ruokiin. Varsinkin satokauden edistyessä tulee varmaan monia tilaisuuksia käyttää tätä ihanaa kastiketta, jossa yhdistyy herkullinen maku terveellisyyteen! Kastikkeen paksuutta muuntelemalla sitä voi käyttää myös levitteenä tai dippinä.
Kiitos! Tämäkin tuli taas kuin tilauksesta – juuri tätä kasvimaa tarjoaa. Hitusen ovat härkäpavut työläitä, mutta lopputulos palkitsee. Eilen kuulottelimme valkosipulin kera härkäpapuja ja dippailimme lehtikaalisipsejä. Tänään voisi kokeilla tuota pyretta. 🙂 Oletteko säilöneet jotenkin nauriita tai raitajuuria? Ne ovat hyviä tuoreena, mutta emme meinaa pysyä kaiken erilaisen sadon tahdissa ja pakastimessa tilaa enää hitusen sienille. Tatteja odotellen… 🙂
Juu, kiirettä pitää saada kaikki sato joko syötyä tai säilöttyä! Meillä ei juuri nyt viljellä raitajuurta, mutta niistä voisi tehdä säilykettä samalla reseptillä kuin punajuurista (ks. ”Balsamicopunajuuret”). Raitajuurten liemeen sopisi varmaan valkoinen balsamico (condimento agrodolce bianco) punaista paremmin. Kannattaa investoida balsamicoon, koska sitä käyttämällä saa herkullista maustelientä muuhunkin ruuanlaittoon.
Nauriit tulee yleensä syötyä tuoreeltaan, mutta jos on hyvä umpioimaan niin reseptimme ”Marinoidut nauriit” mukaan valmistettuina nauriit voisi saada säilymään pitempäänkin. Jos kokeilet niin kerro miten onnistui!?
Meilläkin alkaa olla pakastin täynnä, mutta remontin myötä on toiveissa saada tilaa uudelle arkkupakastimelle. Kunhan saataisiin ensin perähuone viimeisteltyä…!
Oijoi, tämäkin vielä 🙂 Jääkaapissa on purkki tahinia, jolle olen metsästänyt lisää käyttövihjeitä ja koska saksanpähkinätkin kuuluvat herkkuihini, niin resepti menee ilman muuta testaukseen. Kiitos jo etukäteen!