Syksy on hyvää aikaa istuttaa monivuotisia kasveja. Muissa puutarhahommissa on hengähdystauko ennen lehtisavottaa ja taimia saa halvalla puutarhamyymälöiden alennusmyynneistä. Kevät on vuodenajoistamme lyhyin ja silloin on täysi työ yksivuotisten kasvien kylvämisen, koulimisen ja istuttamisen kanssa, joten kevääseen on turha lykätä mitään minkä voi tehdä ennen talven tuloa!
Syksyn istutuskausi jatkuu siihen saakka kunnes maa jäätyy. Astiataimia voi istuttaa milloin tahansa, mutta paljasjuuriset puut ja pensaat kannattaa istuttaa vasta kun kasvi on lepotilassa eli kun lehdet ovat jo kellastuneet.
Maan parantaminen
Niin kuin niin monessa muussakin puuhassa myös istuttamisessa suurin osa työstä liittyy itse asiassa pohjatöihin. Istutusalueen muokkaaminen ja maan parantaminen tuntuu joskus työläältä, mutta jos haluaa myöhemmin päästä helpommalla, siihen kannattaa panostaa. Jos maa on kovin huonossa kunnossa, sen parantamiseen kannattaa käyttää aikaa. Kerroimme toissa ja viime vuonna, miten meillä valmisteltiin pihaniityn ja kirsikkapuiden istuttamista, ja siinä vierähti kokonainen vuosi! Meillä tehdään yleensä kerralla hieman laajempia istutuskokonaisuuksia sen sijaan, että istutettaisiin yksittäisiä kasveja. Niitä voi sitten laajentaa edelleen seuraavia vuosina.
Multaa siivilöimässä
On aina parempi, jos istutusalue on muokattu yksittäisiä istutuskuoppia laajemmin. Jos tiiviiseen maahan kaivaa vain juuripaakun kokoisen kuopan, se on vähän kuin ruukkuun istuttamista. Varsinkin jos maa on savista kuopasta tulee tavallaan saviruukku. Kasvin juurten on vaikea tunkeutua istutuskuoppaa laajemmin maahan, jolloin juuristosta tulee suppea ja haavoittuvainen. Sama koskee myös juurimattoja, joita usein suositellaan pitämään puiden ja muiden lähistöllä kasvavien kasvien juuret pois uusista istutuksista. Jos niitä ei asenneta tarpeeksi syvälle, ne tulevat rajoittamaan myös istutettavan kasvin juurtumista!
Kannattaa siis kaivaa tarpeeksi syvältä ja laajalta alueelta ja lisätä maahan paljon eloperäistä ainesta: hyvää multaa, turvetta tai valmista kompostia. Savimaata voi parantaa lisäämällä myös hiekkaa tai soraa, ja hiekkamaata savella. Ravinneköyhän maan ollessa kyseessä kannattaa suorittaa peruslannoitus ja -kalkitus, jos istutettavat kasvit sellaista kaipaavat. Kaiken a ja o on, että tuntee puutarhansa maaperän: onnistuminen on huomattavasti helpompaa kun valitsee kasveja, jotka viihtyvät juuri sellaisissa olosuhteissa joita omassa puutarhassa on tarjolla!
Tärkeä osa istutusalueen valmistelua on monivuotisten rikkaruohojen juurten poistaminen. Kannattaa myös varmistaa, että maanparannusaineissa ei ole rikkakasvien juuria, muuten tulee samalla istuttaneeksi nekin…
Valmistelutyöt
Istuttamisrutiineja on varmasti monenlaisia, seuraavassa esittelemme miten meillä on tapana toimia.
Silloin kun istutamme astiataimia, aloitamme aina upottamalla ne vuoronperään vettä täynnä olevaan ämpäriin kostumaan kunnolla. Annamme veden imeytyä niin kauan kunnes ruukusta ei enää nouse ilmakuplia veden pinnalle.
Sitten kaivamme muokattuun maahan sopivan kokoisen istutuskuopan ja lisäämme siihen istutuslapiollisen kalkkia (ellei kyseessä ole kalkinkarttajakasvi kuten rodo tai hortensia). Kalkin voi sekoittaa kuopan pohjalla olevaan multaan. Sitten täytämme kuopan vedellä ja annamme sen imeytyä maahan. Veden imeytymisnopeudesta voi muuten päätellä, onko maa vettä läpäisevää vai pidättävää. Vettä usein liiankin hyvin pidättävässä savimaassa imeytyminen kestää 15 minuuttia tai kauemmin.
Astiataimea liotetaan
Astiataimen pintamulta poistetaan ennen istuttamista
Kuunliljaa istutetaan
Tämän jälkeen kasvi irrotetaan ruukusta istuttamista varten. Astiataimien juuret ovat yleensä ryhtyneet kiertämään juuripaakun ympäri ja jos ne ovat olleet kovin kauan astiassa, juuret voivat jopa kasvaa ylöspäin! Englannin kielessä on mainio ilmaisu tällaiselle kasville: pot-bound. Sen voisi suomentaa vaikkapa ”ruukkuuntunut”. Jos tällaisen ruukkuuntuneen kasvin juuria ei irrottele juuripaakusta, ne eivät koskaa kasva kunnolliseksi juuristoksi.
Usein on helppo sormin irrotella ruukun pohjalla oleva juurisykkyrä ja suoria juuria niin, että ne voivat suunnata maan syvyyksiin. Jos kasvi on niin ruukkuuntunut, että juuripaakun seinämät ovat kuin huopaa, täytyy käyttää kovempia keinoa. Meillä on tapana leikata vanhalla keittiöveitsellä tai saksilla koko juuripaakun sivun korkoiset viillot ”juurimattoon”, kolmesta neljään viiltoa per taimi. Kuulostaa julmalta mutta toimii!
Astiataimen juuria suoritaan
Istutettaessa huomioitavaa
Ennen kuin kasvi asetetaan istutuskuoppaan, meillä on vielä tapana poistaa noin senttimetrin kerros multaa juuripaakun pinnalta. Sillä tavoin välttyy istuttamasta samalla sammalta, rikkakasvien siemeniä ja etanan munia! Kaikkia näitä kun tuppaa löytymään astiataimien ruukuista… Etanoiden varalta kannattaa kurkistaa myös juuripaakun pohjalle. Muun muassa ikäväksi riesaksi muodostunut espanjansiruetana on juuri tällä tavoin vallannut kohta koko Euroopan: tuontitaimien mukana.
Viheliäinen rikkakasvi
Sama koskee rikkakasveja: kannattaa katsoa millaisia taimia puutarhaansa tuo. Jos ne ovat jo puutarhamyymälässä pahasti rikkaruohottuneet, sinne ne saavat meidän puolesta jäädäkin. Pelkäämme erityisesti rikkanenätin (Rorippa sylvestris) leviämistä puutarhaamme, koska olemme nähneet siitä ikäviä esimerkkejä muualla. Sen vuoksi kaikki ristikukkaiskasvilta näyttävät rikkaruohot, kuten yllä olevassa kuvassa oleva kasvi, saavat äkkilähdön vaikka eivät kenties olisikaan rikkanenättejä!
Klematiksen juuret on huuhdottu puhtaiksi
Kun vaihtaa kasveja ystävien ja naapureiden kanssa, kannattaa myös muistaa tietyt varotoimenpiteet. Lahjoittajalta kannattaa kysyä esimerkiksi etanoiden ja rikkakasvien esiintymisestä tämän puutarhassa, ja itse pitää myös rehellisesti kertoa mahdollisista ongelmista. Niiden ei tarvitse estää kasvinvaihtoa, sillä ongelmat voi välttää esimerkiksi huuhtelemalla kaiken mullan pois taimien juuristosta. Sillä tavoin pääsee eroon myös etananmunista ja rikkaruohojen juurenpätkistä.
Sitten onkin vihdoin vuorossa kasvin istuttaminen kuoppaansa, oikeaan korkeuteen. Multaa pitää tulla myös juuripaakun pinnalle, jotta juuripaakku ei kuivu niin helposti. Maa tiivistetään juuripaakun ympäriltä, ja istutettu taimi kastellaan hyvin. Jos kasvi on kasvutavaltaan sellainen, että katetta voi käyttää, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä mullan pinnalle. Tämäkin auttaa juuriston pitämisessä kosteana, mikä antaa hyvän alun juurtumiselle.
Paras neuvomme
Tiivistettynä sanottuna paras neuvomme on, että kannattaa panostaa huolelliseen pohjatyöhön ja istuttamisrutiineihin. Silloin säästyy harmeilta ja voi huoleti jättää kasvit juurtumaan tarvitsematta jatkuvasti miettiä kastelua ja muita hoitotoimia. Mitä paremmat alkueväät kasveille tarjoaa, sen paremmin ne kehittyvät hyvin pärjääviksi reippaiksi kasveiksi, jotka eivät kaipaa jatkuvaa paapomista!
Anna kuulua