Tässä blogissa jaamme kokemuksia vihannesten ja yrttien luonnonmukaisesta viljelystä kotipuutarhassa ja viljelypalstalla. Toivottavasti saamme myös vinkkejä teiltä lukijoilta, sillä vertaistuki on harrastajapuutarhurille kullan arvoista!
Luonnonmukainen viljely on meille itsestäänselvyys. Periaatteenamme on pyrkiä kunnioittamaan luonnon tasapainoa. Luonnonmukaisuus tarkoittaa elävän ja elinvoimaisen maan ja maaperän vaalimista. Harrastajapuutarhureina emme läträä myrkkyjen ja väkilannotteiden kanssa, vaan luotamme luonnon omiin keinoihin. Luomu on meille muun muassa sitä, että
- noudatamme viljelykiertoa,
- käytämme kumppanuuskasveja ja kateviljelyä apuna,
- kompostoimme lähes kaiken mikä maatuu ja käytämme kompostin maan parantamiseen,
- käytämme lannoittamiseen viherlannoitusta, omia käytteitä ja tarvittaessa orgaanisia lannoitteita kuten kompostoitua kananlantaa,
- tuholaisia ja kasvitauteja ei torjuta myrkyillä,
- seuraamme kylvö- ja korjuukalenteria ja pyrimme suorittamaan puutarhanhoidon toimenpiteet kuun kierron kannalta suotuisina aikoina.
Viljelykierto
Olemme tähän asti noudattaneet viljelypalstallamme kolmivuotista viljelykiertoa. Kolmasosa palstasta on kasvanut erilaisia vihanneksia ja yrttejä, kolmasosa perunaa ja kolmasosa viherlannoituskasveja kuten papuja, herneitä ja erilaisia kukkia. Tänä vuonna (2012) ajattelimme siirtyä nelivuotiseen kiertoon, jossa kaksi penkkiä kasvaa vihanneksia, ja perunaa ja viherlannoituskasveja on vähemmän. Syynä on ensinnäkin se, että peruna vie liikaa tilaa ja paljon on jäänyt viljelemättä mielenkiintoisia kasveja tilanpuutteen takia. Toiseksi maa on ollut ehkä liiankin hyväravinteista perunalle toisena kesänä viherlannoituskasvien jälkeen. Esimerkiksi viime kesänä peruna tuntui keskittyvän liikaa varren ja lehtien kasvattamiseen mukuloiden sijasta. Viherlannoitus on siis ollut liiankin tehokasta savisella palstallamme – savimaassahan ravinteet säilyvät hiekkamaata paremmin.
Kotipihan kohopenkeissä viljelykierto on vähemmän säännöllistä: joka vuosi kasvit vaihtavat paikkaa muualla paitsi monivuotispenkissä, mutta eivät yhtä systemaattisesti kuin palstalla. Lannoitamme sitten enemmän lannalla, kun viherlannoitus ei ole samalla tavalla käytössä. Myös kotipihalla keittiöpuutarhan maaperä on savista, mutta vähemmän muhevaa kuin viljelypalstalla. Selvästikin se on ollut lyhyemmän aikaa viljeltynä.
Kumppanuuskasvit ja kateviljely
Viljelemme suloisessa sekamelskassa vihanneksia, yrttejä ja kukkia, koska kasveilla on toisiinsa suotuisia vaikutuksia. Toki tietysti haitallisiakin, eli ”vihamieliset” tai muuten toisiaan häiritsevät kumppanukset täytyy pitää erillä toisistaan… Varsinkin samettikukkia, kehäkukkia ja auringonkukkia kasvaa joka kesä vihannespalstoillamme!
Katteiden käytön avulla rikkaruohojen torjunta on helpompaa ja saviset palstamme kuorettuvat vähemmän, kun maan pinta säilyy kosteana ja pehmeänä. Lopulta katteet maatuvat niille sijoilleen ja parantavat maan laatua.
Kompostointi
Kotipuutarhassamme kypsyy vuosittain valtavat määrät kompostia isojen puiden ansiosta – meillä kasvaa neljä isoa vaahteraa ja kaksi tammea sekä joukko pienempi puita kuten koivuja, pihlajia ja hedelmäpuita. Osa lehdistä saa jäädä maatumaan istutusalueille, mutta paljon on myös haravoitavaa ja kompostoitavaa. Kun siihen lisää muun puutarhajätteen ja keittiöjätekompostorin tuotokset niin kompostimultaa tulee kunnioitettava määrä! Sitä käytetään maanparannukseen ja katteena.
Lannoitus
Kuten jo mainitsinkin, lannoituksen hoidamme etenkin viherlannoituskasvien avulla. Viherlannoitus tarkoittaa sitä, että joka kolmas tai neljäs vuosi kullakin palstalla viljellään kasveja, jotka parantavat maan ravinteikkuutta esimerkiksi keräämällä typpeä juuristoonsa (esimerkiksi papu- ja hernekasvit) ja/tai tuottamalla multaan viherainesta, joka maatuessaan lisää sen humuspitoisuutta (esimerkiksi apiloita). Jotkut kasvit lisäksi möyhentävät tehokkailla juurillaan multaa ilmavammaksi (esimerkiksi auringonkukat) ja toisten sanotaan erittävän aineita, jotka karkottavat mullassa eläviä tuholaisia (esimerkiksi samettikukat).
Kastelulannoitteeksi teemme kasvukauden aikana erilaisia käytteitä esimerkiksi nokkosesta, rohtoraunioyrtistä ja kehäkukasta. Keväisin viljelypalsta-alueella käy eräs broilerintuottaja myymässä edullisesti kananlantaa, sitä käytämme tarvittaessa lisälannoitukseen ja kotipuutarhassa kukkapenkkeihin ja muilla istutusalueilla.
Tuholais- ja kasvitautien torjunta
Täytyy myöntää, että tuholaiset ja kasvitaudit ovat se puutarhanhoidon osa-alue, jolla joskus tekisi mieli niin sanotusti ”panna kovat piippuun”. Kun pikkutaimet päätyvät jonkun ahneen otuksen suuhun heti kun silmä välttää tai kun home- ja ruttosienet tappavat toiveet kunnon sadosta, on valmis melkeinpä mihin tahansa… Mutta onneksi luonnonmukaisiakin keinoja on: esimerkiksi sienitautien ehkäisemiseen käytämme peltokortteesta itse tehtyä sumutetta. Mekaaninen torjunta kuten verkkojen ja harsojen käyttö tepsii moniin tuholaisiin. Kumppanuuskasvien avulla harhautetaan tuholaiset kohteistaan. Etanat ja kotilot useimmiten yksinkertaisesti poimitaan pois, joskin tiukan paikan tullen käytetään luonnonmukaisia etanakarkotteita.
Kuukalenteri
Yritämme ottaa puutarhanhoidossa huomioon myös kuunkierron. Kylvö- ja korjuukalenteria seuraamalla rytmitämme puutarhatyöt. Kalenterin noudattaminen edistää puutarhanhoidon suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Niin kuin vanha sananlasku sanoo: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Ja on siinä varmaan ripaus magiaakin mukana…
Hei, blogissani on teille tunnustus: http://nuppulinna.blogspot.com/
Suvi
Kiitos, olipas hauska yllätys! Olemme sen verran ”nuoria” bloggaajina, että emme olleet tällaisista tunnustuksista kuulleetkaan. Ja hauska tutustua myös samanhenkisiin blogeihin ja bloggaajiin, sivustosi vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta!