Olemme puutarhassa

Tästä keväästä jää päällimmäiseksi muistoksi säiden vaihtelevuus.

Wikipedia-artikkelin mukaan Suomen ilmasto on väli-ilmasto, jossa on meri- tai mannerilmaston piirteitä riippuen ilmavirtausten suunnasta ja matalapaineiden liikkeistä. Tämän voi kai kääntää yleiskielelle siten, että säämme on hyvin vaihteleva. Siitä on saatu osoitus tänä keväänä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan mennyt huhtikuu oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin: lämpötila oli 2–3,5 astetta pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoa korkeampi. Meteorologit eivät käytä sanaa poikkeuksellinen summanmutikassa; sääilmiö on poikkeuksellinen ainoastaan, kun sen tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin! Terminen kasvukausi alkoikin meidän tienoilla 16. päivänä huhtikuuta, viikko pari keskimääräistä aiemmin.

Lämmin sää herätti luonnon tavanomaista huomattavasti aikaisempaan kukoistukseen: hiirenkorvat ilmestyivät koivunoksiin ja muun muassa valkovuokot, tuoksuorvokit, esikot, vaahtera ja rusokirsikat puhkesivat täyteen kukkaan jo hyvissä ajoin ennen vappua, kun normivuonna ne kukkivat äitienpäivän tienoilla!

Tuoksuorvokki

Liian hyvää ollakseen totta?

Jos tämä aikainen kukoistus tuntui jostakusta liian hyvältä ollakseen totta, niin vapun alla saatiin viesti muutoksesta: tuulet muuttuivat viileämmiksi ja sadepilvet kertyivät taivaanrantaan. Kuivuuteen saatiin vapun jälkeen vihdoin helpotusta, mutta samalla lämpötila romahti todella koleisiin lukemiin. Toukokuun ensimmäisten päivien aikana satoi välillä jopa lunta, tai ainakin räntää, täällä etelässäkin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan keskilämpötila oli toukokuun alussa yleisesti 3–5 astetta tavanomaista alempi (viimeksi näin koleaa on toukokuun alussa ollut vuosina 1999 ja 2014)! Hieman kauhistutti miten keväästä riehaantuneet kasvit selviäisivät takatalvesta, mutta onneksi ainakaan meidän puutarhassa ei ole pahempia vaurioita ilmennyt. Tavallaan koleudesta on ollut hyötyäkin, sillä se on pidentänyt monien kasvien kukintaa. Viime vuoden hellekeväällähän esimerkiksi koristekirsikoiden kukinta hurahti ohi alle viikossa!

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha

Jonkin verran on lämpötila sittemmin noussut, vaikka vielä ei termisestä kesästä ole tietoakaan eli keskilämpötila ei ole noussut pysyväisesti yli 10 asteen. Nyt jännitetäänkin sitä, mitä kasvimaalla on mahdollista tehdä alkavalla istutusajalla.

Toukokuun istutusaika

Huhtikuussa ehdittiin meidän kasvimaalla jo kylvää viileässä itäviä vihanneksia ja yrttejä kuten porkkanaa, palsternakkaa, pinaattia, härkäpapua, lehtisalaattia, rukolaa sekä tilliä ja persiljaa. Niistä pinaatti on ehtinyt jo itääkin, kylmistä keleistä huolimatta; mullasta erottuu selvästi hento rivi sirkkalehtiä. Se onkin yksi riviin kylvämisen eduista hajakylvöön verrattuna: jos ei muusta erota viljelykasvia rikkaruohosta niin johdonmukainen rivinmuodostus sen paljastaa!

Pinaatti itää

Normaalisti toukokuun istutusajalla maan lämpötila on noussut niin korkeaksi, että avomaalle voidaan kylvää sellaisiakin kasveja, jotka edellyttävä maan jo selvästi lämmenneen, kuten esimerkiksi punajuurta, mangoldia ja perunaa. Monille yrteille kuten esimerkiksi korianterille toukokuu on yleensä hyvä kylvöaika. Esikasvatettuja taimia kuten esimerkiksi lehtikaalia voi karaisemisen jälkeen istuttaa avomaalle ja joskus olemme voineet kylvää tarhapavutkin jo toukokuussa.

Lehtikaalin taimia

Juuri nyt tuntuu vaikealta ajatella, että tänään alkavalla istutusajalla voitaisiin jo päästä niin pitkälle. Meidän palstalla maan lämpötila on tällä hetkellä parhailla palstoilla nippa nappa kymmenisen astetta. Täytyy tarkkailla säätä tavallista tarkemmin; ainakaan tällä hetkellä ei ennusteissa näy dramaattista muutosta, vaikka lämpimämpään suuntaan ollaankin menossa ainakin lähipäivinä. Ehkä harsoja käyttämällä kylvöt onnistuisivat!

Toukokuun istutusaika eli alenevan kuun kausi (9.–22.5.) näyttää seuraavalta:

• kukkakasveille otollisia päiviä on 9.-10.5. kello 12 asti sekä 17.5. kello 17–23 ja 18.5. kello 13–19.
• lehtipäiviä on 10.5. kello 13 ja 11.5. kello 17–24 sekä 20.5. kello 8 alkaen. Mangoldi on lehtikasvi, samoin kuin erilaiset salaattikasvit, lehtikaali ja lehtien vuoksi viljeltävät yrtit.
• hedelmäkasveille suosiollisia ajankohtia ovat 11.5. kello 16 asti,12.5. – 13.5. kello 13 asti, 16.5. kello 15 alkaen, 18.5. kello 12 asti sekä 21.5. kello 9–13. Erilaiset pavut ovat hedelmäkasveja, mutta niille sopivat myös kukkapäivät, ovathan kukat edellytys hedelmien muodostumiselle!
• juuripäiviä ovat 14.5. kello 13 – 16.5. kello 14  sekä 17.5. kello 16 asti. Peruna luetaan juurikasveihin, samoin kuin punajuuri.

Jos istutusajalla ei ole mahdollisuutta kylvöihin ja istutushommiin eikä halua odottaa 5. kesäkuuta alkavaa seuraavaa istutusaikaa, niin tässä muutama ylenevän kuun kauden (22.5.–5.6.) suositus:

• hedelmäpäiviä ovat 22.5. kello 18 asti, 23.5. kello 10–18 sekä 31.5.–1.6.
• juuripäiviä ovat 24.-25.5. sekä 2.–4.6. kello 18 asti
• kukkapäiviä ovat 26.–27.5. sekä 4.6. kello 19 – 5.6.
• lehtipäiviä ovat 28.–30.5.