.png "Herneita ‘Purple podded’ ja ‘Kleine Rheinländerin’")
Toukokuussa saa jo satoa puutarhan monivuotisista viljelykasveista. Tarhasuolaheinä puskee maasta samoihin aikoihin ruohosipulin kanssa ja keväällä sen maku on miellyttävän raikas ja mieto. Nyt kannattaa kerätä vitamiinit talteen!
Ennen vanhaan odotettiin kesän jo alkavan Erkin päivän (18.5.) jälkeen ja useinhan terminen kesä alkaakin Etelä-Suomessa noihin aikoihin. Kansanperinteessä tämä aika tunnetaan kuitenkin nälkäisenä sesonkina: ruokavarastot ovat jo huvenneet, mutta tuoretta satoa on vähänlaisesti tarjolla. ”Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen” kuuluu koko sananlasku. Kaikki tuore syötävä on siis arvossaan!
Suolaheinissä on paljon C-vitamiinia ja rautaa, mutta myös oksaalihappoa, joka sitoo elimistön kalsiumia ja voi siis aiheuttaa kalsiumin puutosoireita. Suolaheinää koskevat siis samat varoitukset kuin sen sukulaista, raparperia. Oksaalihappo ei sovi varsinkaan lapsille eikä reumaa, kihtiä tai munuaistautia sairastaville, koska suurina määrinä suolaheinä voi aiheuttaa oksalaattikiteiden saostumisen munuaisiin eli munuaiskivitaudin. Maitotuotteilla voidaan kuitenkin neutraloida oksaalihapon vaikutusta ja oksaalihapon määrää voidaan vähentää ryöppäämällä eli keittämällä lehdet nopeasti ennen käyttöä. Keväällä nuorissa lehdissä oksaalihapon määrä on kuitenkin pienempi kuin myöhemmin kasvukauden aikana, ja tarhasuolaheinässä oksaalihappoa on vähemmän kuin luonnonlajeissa. Nuoria lehtiä voi siis käyttää sellaisenaankin, vain huuhdottuina esimerkiksi piristämässä tavallista vihreää salaattia. Viinietikkaakaan ei tarvita, pelkkä öljy ja pippuri riittää mausteeksi!
Tarhasuolaheinä maistuu raikkaan happoiselta, vähän sitruunaiselta, joten sitä käytetään usein kalan tai vasikanlihan kanssa, mutta myös jälki- ja munaruoissa. Uudet perunat voi tillin sijasta maustaa tarhasuolaheinäsilpulla. Tarhasuolaheinästä saa helposti pyreetä, koska se soseutuu kuin itsestään kuumennettaessa jos lehdistä on poistanut ruodin. Ranskassa sekä Venäjällä ja Itä-Euroopan maissa suolaheinäkeitto on perinteinen ja arvostettu ruokalaji, reseptit tosin vaihtelevat. Keiton voi tehdä juurespohjalle tai käyttää lähinnä suolaheinää. Suuruksena voi käyttää kermaa, munaa tai jauhoja. Hyvä keitto syntyy esimerkiksi viime kuussa julkaistulla vuohenputki-perunasosekeiton ohjeella, mutta sillä erotuksella että tarhasuolaheinää ei kannata keittää. Jos sen lisää vasta siinä vaiheessa kun vihannekset soseutetaan, keitosta tulee raikkaan vihreää. Pikku hiljaa tuorekin suolaheinä tummuu silppuamisen jälkeen, joten keitto on kauneimmillaan juuri valmistettuna.
Vegaanin tarhasuolaheinäkeitto
Vegaanin tarhasuolaheinäkeitto
Mekin päätimme kokeilla tarhasuolaheinän käyttöä keitossa, mutta päätimme tällä kertaa tehdä kylmän raakaravintokeiton. Halusimme kevään kunniaksi tuoreenvihreän keiton, jossa kaikki vitamiinitkin ovat tallella. Tämä ohje on sovellettu amerikkalaisen Organic Gardening-lehden reseptistä.
Tarhasuolaheinäkastike kalalle
Tarhasuolaheinä-jugurttikastike kalalle
Suolaheinä sopii mainiosti kalakastikkeeseen ja kun sen valmistaa jugurttipohjaiseksi, kastikkeessa yhdistyy myös oksaalihappoa neutraloiva maito. Jos kalan valmistaa kokonaisena, suolaheinän lehtiä voi käyttää myös sen täyttämiseen. Ruohosipuli täydentää suolaheinän makua, mutta käytä sitä varoen jottei se kilpaile liikaa suolaheinän maun kanssa.
Tarhasuolaheinä-päärynäpyree
Tarhasuolaheinä-päärynäpyree
Tähän eksoottisen kuuloiseen hapanimelään soseeseen tulee tarhasuolaheinän lisäksi päärynää ja ripaus chiliä. Pyree sopii hyvin esimerkiksi vaalean lihan, kuten kanan- tai porsaanlihan kanssa, mutta sitä kannattaa maistaa myös juuston, esimerkiksi brie’n tai camembert’in tai kotoisen munajuuston kanssa!
Tarhasuolaheinäjälkiruoka
Hampurin kokin jälkiruoka
Tarhasuolaheinä sopii myös jälkiruokien piristykseksi. Tämä yksinkertainen rusinoista, pähkinästä ja kermasta valmistettu jälkiruoka maustetaan tarhasuolaheinällä, joka tuo sen makeuteen raikasta happamuutta. Reseptin innoittajana on ollut saksalaiselta Chefkoch.de-ruokasivustolta löytynyt ohje, joka on nimetty hampurilaisen kehittäjänsä mukaan.
Hienoa, keväällä kokeilen. Itse laitan tarhasuolaheinän lehtiä lehtialaatin sekaan makua ja ytyä antamaan.
Niin, olisipa jo kevät…! Tuo kylmä keitto on meidän lemppari mutta maistuu suolaheinä meillekin salaatin piristäjänä.