Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Oravan päivästä adventtiin

Syksyn merkkejä tämäkin

Vanhan kansan vuotuisessa kalenterissa tunnettiin kaikenlaisia kummallisen kuuloisia merkkipäiviä.

Yksi niistä on oravan päivä, jolla tarkoitettiin oravanmetsästyksen alkamispäivää syksyllä. Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto kerrotaan, että oravannahkat säilyivät paremmin, kun orava oli metsästetty vasta sen turkin harmaannuttua kunnolla. Sitä ennen nahka tummui nylkemisen jälkeen ikävästi, joten metsästyksen aloittamisen kanssa piti olla tarkkana. Oravannahkoillahan oli keskeinen rooli valuuttana ennen vanhaan, joten nahan laatu ei ollut mikään vähäpätöinen juttu!

Oravan päivän ajankohta vaihteli eri puolilla maata ja koko Pohjolaa (oravan päivä tunnettiin myös Ruotsissa ja muualla Skandinaviassa). Ei ihme, sillä onhan kyse fenologisesta ilmiöstä eli luonnossa tapahtuvasta vuodenajan vaihtumiseen liittyvästä muutoksesta: oravan turkin harmaantuminen kertoo talven tulosta. Joka tapauksessa oravan päivä ajoittui yleensä lokakuun toiselle puoliskolle tai marraskuun alkuun. Yksi yleinen muistisääntö oli viikkoa ennen Simon päivää eli suunnilleen näihin aikoihin.

Nurmiajuruohon syksyistä kukintaa

Nurmiajuruohon syksyistä kukintaa

Taitaa olla yksi ilmastonmuutoksen merkeistä, että ainakaan meidän pihapiirin oravien turkki ei vielä ole harmaantunut juuri lainkaan. Toisin sanoen talven tulo on lykkääntynyt aika lailla niistä ajoista, jolloin oravannahkat olivat tärkeitä. Ja siitähän tilastotkin kertovat, vaikka säätä ja ilmastoa koskevia tietoja ei ole merkitty ylös yhtä kauan: esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittaushistoria osoittaa, että vuosikeskilämpötila on noussut 1840-luvulta lähes neljällä asteella. Toki siihen on muitakin syitä kuin ilmastonmuutos kuten kaupungistuminen ja luonnolliset syklit säätilassa.

Mielenkiintoisesta tutkimustuloksesta uutisoitiin muutama viikko sitten, kun Oulun yliopistossa tarkastettiin väitöskirja auringon aktiivisuuden merkityksestä Suomen ilmastoon. Keskimääräistä leudommat talvet näyttävät tilastoaineiston perusteella toistuvan 11 vuoden aurinkosyklin mukaan. Voimakkaan aurinkotuulen aikana Skandinavian talvet ovat keskimääräistä leudompia ja sateisempia, koska silloin läntiset ilmavirtaukset vahvistuvat. Tämän perusteella tuleva talvi olisi vielä leuto, mutta muutaman vuoden sisällä lumisten ja kylmien talvien pitäisi palata. Se selittäisi kyllä nämä viime vuosien dramaattiset muutokset talven luonteessa: ensin peräjälkeen monta huippulumista ja kylmää talven ja sitten yhtä johdonmukaisesti peräkkäisiä leutoja talven irvikuvia!

Tähän asti syksy on ainakin meidän seuduilla ollut poikkeuksellisen kuiva ja leuto. Monet perennat ovat innostuneet kukkimaan uudelleen, kuten esimerkiksi tämän jutun kuvissa näkyvät ajuruoho ja mirrinminttu. Mutta pian näyttää sääennustusten perusteella tulevan muutos: ensi viikoksi on jo ennustettu huomattavasti kylmempää ja myös sateita, jopa lumen muodossa. Vielä ei ilmatieteen laitos ole ilmoittanut termisen kasvukauden päättyneen Etelä-Suomessa, mutta saattaa olla että viimeistään tuleva kylmeneminen laskee vuorokauden keskilämpötilan alle viiden asteen.

Joka tapauksessa ruskasyksy alkaa meidän puutarhassa olla pian ohi: vaahterat ovat jo täysin riisuuntuneet ja tammikin kohta pudottanut lehtensä. Onneksi sentään jotkut koristepensaat ilahduttavat yhä väriloistollaan. Koivuangervo on yksi meidän suosikeista: vaatimaton ja sitkeä kasvi, joka on kaunismuotoinen ja tuuhea. Kun se vielä ilahduttaa sekä kesäisellä kukinnalla että hurmaavalla syysvärityksellä, parempaa ei voisi toivoa!

Koivuangervon lokakuun väriloistoa

Koivuangervon lokakuun väriloistoa

Koska kylmenevää on luvassa, perjantaina 21.10. alkaneella istutusajalla on hyvä hoitaa loput sadonkorjuuhommat kasvimaalla. Meillä on vielä jonkin verran juureksia kuten palsternakkaa ja porkkanaa korjaamatta, mutta nyt on aika nostaa loputkin niistä varastoon. Monivuotiset juurekset kuten piparjuuri ja maa-artisokka korjataan myös, tosin niistä meillä on tapana jättää puolet maahan, jotta varhaiskeväälläkin saadaan tuoretta satoa! Lehtikaalin sadonkorjuuta jatketaan entiseen tapaan, sillä se kestää vähän pakkastakin. Muutoin kasvimaalta löytyy aika vähän korjattavaa satoa.

Mirrinmintun syksyistä kukintaa

Mirrinmintun syksyistä kukintaa

Kylvö- ja istutustöistä vuorossa on valkosipulin istuttaminen sekä palsternakan ja pinaatin syyskylvöt. Kotipuutarhassa istutetaan kukkasipulit: tänä syksynä ostimme paljon erilaisten koristelaukkojen sipuleita kukkapenkkien täydennykseksi. Aikomuksemme on istuttaa laukat uuteen muuripenkkiimme sinne tänne muiden perennojen sekä pensaiden sekaan siten, että naapurit peittävät laukkojen lehdet, jotka alkavat usein kellastua jo ennen kukintaa.

Alkanut kuun kausi näyttää seuraavalta: istutusaika on 21.10.–4.11. aamupäivään ja ei-istutusaika 4.11. iltapäivästä 17.11. asti.

  • istutusaika alkoi kukkapäivillä 21.–22.10. ja lisää kukkakasveille suotuisia aikoja on 31.10. Istutusajan jälkeen kukkakasveille otollisia aikoja on 9.11. ja 10.11. aamupäivällä. Kukkapäivät sopivat juurikasveja lukuun ottamatta kaikkien muiden kasvien sadonkorjuuseen.
  • lehtikasveille suotuisat päivät istutusajalla ovat 23.10. ja 2.–3.11. Istutusajan ulkopuolella lehtipäiviä on 10.11. kello 14 lähtien 12.11. asti. Lehtipäiviä ei ylipäänsä suositella sadonkorjuupäiviksi.
  • hedelmäkasveille suotuisia päiviä ovat istutusajalla 24.–26.10. ja istutusajan jälkeen 4.11. sekä 5.11. kello 13 lähtien 6.11. kello 13 asti.
  • juuripäiviä on istutusajalla 27.–30.10. Ne sopivat varastoitavien maa-artisokan mukuloiden sekä piparjuuren, porkkanan, palsternakan ynnä muiden juuresten korjaamiseen. Istutusajan jälkeen juurikasveille suotuisia aikoja on 6.11. kello 14 lähtien 8.11. kello 17 asti sekä 15.–16.11.

Seuraava istutusaika koittaa 17.11. ja jatkuu adventtiin eli 1.12. asti. Silloin luulisi palstan olevan jo talvilevossa, mutta jos vaikkapa huonekasveja tai talvipuutarhan asukkeja täytyy hoitaa, niin suotuisia päiviä ovat seuraavat:

  • kukkapäiviä on 17.–18.11. sekä 27.–28.11. kello 17 asti.
  • lehtikasveille suotuisat päivät ovat 19.-20.11 kello 14 asti sekä 28.11. kello 18 – 30.11.
  • hedelmäkasveille suotuisia päiviä ovat 20.11. kello 15 alkaen 22.11. asti sekä 1.12.
  • juuripäiviä on 23.–25.11.

Vastakaikua

    Puutarhan Väki · Marraskuun 20. päivänä 2016 klo 13.52

    Lokakuun istutusaikaan puutarhakausi todellakin päättyi meillä päin: marraskuun ensimmäisinä päivinä satoi lumi ja talvisistä säistä saatiin nauttia parin viikon ajan ennen kuin palattiin tavanomaisempaan keliin.
    Sitä ennen ehdittiin korjata viimeiset palsternakat ja kylvää siemenet ensi vuoden sadolle – samana päivänä!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Puutarhavuosi 2016

Omenapuun kukintaa 2016

Maailmanlaajuisesti mennyt vuosi on jatkanut viimeaikaista ikävää perinnettä, että jokainen vuosi rikkoo edellisen tekemän lämpöennätyksen. Suomessakin säät ovat olleet poikkeuksellisen vaihtelevia ja yllätyksellisiäkin.

Varhainen ja lämmin kevät

Edellistalvi alkoi sopivasti joulun tienoilla, mutta jäi sitten vain noin kuukauden mittaiseksi. Tammikuussa koettiin muutaman viikon jakso kipakkaa pakkassäätä, mutta jo helmikuussa sää vaihtui lauhaksi ja vetiseksi. Maaliskuu oli Suomessa kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi ja huhtikuukin yhä tavanomaista lämpimämpi, mutta myös harvinaisen sateinen.

Terminen kevät alkoi ilmatieteen laitoksen mukaan täällä etelärannikolla jo tammikuun loppupuolella ja Länsi-Suomen rannikkoalueellakin maaliskuun alussa, mutta kuten eräässä blogipostauksessa totesimme, eipä sää tuntunut silloin vielä keväiseltä. Sellaiseksi sää muuttui vihdoin huhtikuun alussa: terminen kasvukausi alkoi 6.4. ja samoihin aikoihin koitti meidän puutarhassa varhaiskevät. Silloin kukkaan puhkesivat jouluruusut ja lumikellot sekä ensimmäistä kertaa myös nuoret pähkinäpensaat.

Krookusten kukinta-aikaan

Krookusten kukinta-aikaan

Sen jälkeen kevät etenikin pikakelauksella ja kaiken kruunasi lämmin, paikoin helteinenkin toukokuu: terminen kesä alkoi jo vappupäivänä, jolloin koitti varsinainen lämpöaalto. Toukokuussa oli hellepäiviä jopa kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eikä sateita saatu nimeksikään. Koko puutarha puhkesi kukkaan kuin yhdellä kertaa; erityisen uhkea oli omenapuiden kukinta!

Viljelykausi alkoi varhain

Maaliskuussa pohdimme kuukalenterin perusteella, että kaudesta näyttäisi tulevan aikainen: kunkin kuun kauden istutusajat asettuivat melko varhaisille ajankohdille keväällä. Siltä osin kuukalenterin ennustus siis toteutui: ainakin meillä saatiin lähes kaikki kevään kylvöt ja istutustyöt viimeisteltyä jo toukokuun aikana.

Avasimme avomaakylvöjen kauden varhain huhtikuussa kylvämällä muun muassa palsternakkaa, porkkanaa, naurista, retiisiä, salaattia, vihanneskrassia ja persiljaa sekä istuttamalla maa-artisokan mukulat. Viimeistään vappuviikon lämpöaallon jälkeen saattoi sitten kylvää sellaisiakin kasveja, joiden siemenet vaativat itääkseen lämmennyttä maata.

Talvi on tehnyt aukon istutuksiin

Talvi on tehnyt aukon istutuksiin

Varhaisesta keväästä huolimatta kaikki ei kuitenkaan ollut mennyt putkeen puutarhassa: viimeistään toukokuun aikana kävi selväksi, että kaikki monivuotiset kasvit eivät olleet selvinneet talvesta vaurioitta sen lyhyydestä huolimatta. Ehdimme jo miettiä, olemmeko yliarvioineet taitomme puutarhanhoidossa, mutta sitten kävi ilmi, että samasta ongelmasta ovat kärsineet myös taimitarhat ja julkiset puutarhat: istutuksiin oli tullut aukkopaikkoja sinne tänne. Esimerkiksi edellisvuoden loppukesällä istutettu muuripenkkimme kärsi vaurioita, kun arimmat pensaat kuten esimerkiksi syyssyrikkä (Buddleja davidii) sai kuoliniskun heti ensimmäisenä talvenaan…

Mutta jotain hyötyäkin talven pakkasista lienee ollut: etanoita ja kotiloita oli ainakin kotipuutarhassamme vähemmän kuin aikaisempina kesinä eli niidenkin talvehtimista kylmä haittasi. Tosin palstaviljelmällä lehtokotilot eivät olleet moksiskaan, vaan ne olivat todellinen riesa koko kesän ajan. Meidän palstamme on viljelyalueen laidassa ja vieressä on ikävä pöheikkö, johon joku käy jatkuvasti luvatta kippaamassa kasvijätteensä kompostoimisen sijasta. Varsinainen kotiloiden paratiisi siis!

Kosteanpuoleinen kesä

Kesä alkoi aikaisin, mutta lämpötiloiltaan se jäi tavanomaiseksi. Vältyttiin kuitenkin edellisen parin vuoden kohtalolta, jolloin oli varsinkin alkukesällä riivatun kylmää! Poikkeuksellista oli, että tavallisesti kuivin kesän kuukausista, kesäkuu, oli hyvin sateinen ja kostea. Eivät siis olleet tarpeen kasteluvinkkimme: kuukausi alkoi runsailla ukkoskuuroilla. Heinäkuussa sateita saatiin vähemmän, mutta elokuussa säätila muuttui taas kosteammaksi. Sateet tulivat usein rankkojen ukkoskuurojen muodossa.

Kastelukannu poikineen

Kastelukannu poikineen

Kosteuden myötä kasvimaalla rehottivat sekä viljelykasvit että rikkaruohot. Päivittelimme, että taisimme pitää kesäloman hieman liian myöhään, kun taistelussa rikkakasveja vastaan oli vihollinen koko kauden vahvasti niskan päällä. Rikkakasvit pitäisi ehtiä kitkeä kunnolla hyvissä ajoin ennen kuin ne ehtivät kehittää kunnon juuret.

Muuten viljely onnistui varsin hyvin; ainoa pettymys meidän kasvimaalla oli peruna, joka joutui ennätyksellisen aikaisin perunaruton uhriksi, varmaankin kosteiden säiden vuoksi. Huippusato saatiin tänä vuonna omenasta, kuten komea kukintakin lupaili. Myös kaikki muutkin hedelmäkasvit tekivät hyvää satoa, se huomattiin marjoja poimiessa sekä syksyllä, kun tammenterhoja oli kaikkialla puutarhassa!

Marjasatoa 2016

Marjasatoa 2016

Leppoisa syksy ja ”etutalvi”

Syyskuun sää oli meillä päin enimmäkseen leppoisa: aurinko helli ja lämmintä piisasi pitkään. Elokuun runsaiden sateiden jälkeen sää muuttui taas kuivemmaksi lukuun ottamatta muutamaa sadepäivää kuun alussa sekä viileiden öiden mukanaan tuomaa kastetta ja sumua. Terminen syksy alkoi lokakuun alussa (2.10.) meillä päin, mutta säätila jatkui kuun viimeiselle viikolle asti poikkeuksellisen kuivana ja leutona. Monet perennat innostuivat kukkimaan toistamiseen. Lopulta kuitenkin kasvukausi päättyi (24.10.) kun säät alkoivat selvästi viiletä.

Suuri muutos säätilassa koitti marraskuun ensimmäisinä päivinä: silloin satoi lumi ja talvisista säistä saatiin nauttia peräti parin viikon ajan. Varsinainen ”etutalvi”! Ilmatieteen laitos julistikin talven alkaneeksi 1.11.2016 vaikka pian palattiinkin taas tavanomaisempaan myöhäissyksyn keliin. Sitä on jatkunut näihin päiviin asti joitakin lyhyitä pakkasjaksoja lukuun ottamatta. Näillä näkymin uusi vuosi tuo taas säätilaan muutoksen: alkuviikosta on luvassa erittäin kylmän ilmamassan leviäminen Suomeen koillisesta, mikä saa pakkasen kiristymään vähitellen 10 ja 25 asteen välille. Meille maan eteläosaan voi yltää runsaita lumisateitakin!

Alkutalven pakkanen

Alkutalven pakkanen

Lokakuussa kerroimme tutkimuksesta, jonka mukaan keskimääräistä leudommat talvet näyttävät tilastoaineiston perusteella toistuvan 11 vuoden aurinkosyklin mukaan. Auringon aktiivinen vaihe on päättymässä, joten aurinkosyklin perusteella lähivuosina tiedossa pitäisi taas olla kylmempiä talvia. Mutta säähän vaikuttavat niin monet muutkin tekijät, että kyllä meille jää vielä jännitettävää!

Kaikenlaisia kokeiluja

Vuosittaiset viljelysuunnitelmamme perustuvat pääosin hyväksi havaittuihin luottokasveihin, mutta joka vuosi yritämme kokeilla myös joidenkin meille tuntemattomampien kasvien viljelyä. Eihän sitä koskaan tiedä mistä jää paitsi, jos ei joskus kokeile uuttakin.

Iloisimpia yllätyksiä menneenä vuonna oli uusi pinaattilajike Emilia, joka osoittautui juuri niin hyvin kesäviljelyyn soveltuvaksi kuin mainostettiin! Kylvimme sitä toukokuussa ja iloksemme se kasvoi muhkean lehteväksi eikä ryhtynyt tekemään kukkavartta, mikä yleensä lopettaa lehtien kehittymisen.

Toinen uusi suosikki oli peltokanankaali (Barbarea vulgaris), jonka viljelyä kokeilimme loppukesästä syksyyn. Kasvia kutsutaan Keski-Euroopassa myös talvikrassiksi, koska se muistuttaa maultaan vesikrassia. Vesikrassin viljely on hankalaa, jos ei ole käytettävissä virtaavaa vettä, ja myös vihanneskrassi on siinä mielessä vaivalloinen viljeltävä, että sen elinkaari on verrattain lyhyt. Mutta peltokanankaali osoittautui idioottivarmaksi viljelykasviksi: terve, pitkään satoa tuottava ja elinvoimainen lehtivihannes, joka ei kaipaa sen kummempaa hoitoa. Ja maku on todella voimakas krassinmaku, joten suosittelemme sitä kaikille krassin ystäville!

Pinaatti ’Emilia’

Pinaatti Emilia

Huonommat tulokset saimme parsakaalikokeilusta: viljelimme parsakaalia Purple Sprouting, jonka pitäisi olla nopeakasvuinen. Ei se kuitenkaan ehtinyt tehdä satoa meidän hieman varjoisalla palstallamme. Myös piparjuuritestimme meni mönkään: kokeilimme tekniikkaa, jota käytetään ammattimaisessa viljelyssä eli heinä–elokuussa kaivetaan maata juuren ympäriltä ja poistetaan sivujuuret. Silloin pääjuuresta pitäisi kasvaa muhkea. Viime syksynä istutimme juuret lähes vaaka-asentoon, jotta sivujuurien karsinta olisi helpompaa. Piparjuuremme oli kuitenkin ihan itse päättänyt, minne se juurensa suuntaa eikä valinta todellakaan ollut vaaka-asento! Sivujuurien karsiminen osoittautui siis lähes mahdottomaksi ilman koko juuren kaivamista ylös, mikä ei liene tarkoitus…

Tällaisin muistoin jätämme taakse vuoden 2016 ja suuntaamme katseen uuteen vuoteen. Siitä onkin tulossa paitsi Suomen juhlavuosi myös meille henkilökohtaisesti erityinen vuosi, mutta palataan siihen myöhemmin. Nyt toivotamme kaikille ystävillemme iloista uuden vuoden juhlaa sekä onnea ja menestystä tulevan vuoden puuhissa, niin puutarhassa kuin muuallakin!

Täti Punainen ja Setä Sininen

Seuraavaa kesää odotellessa!

Seuraavaa kesää odotellessa!

Vastakaikua

    Anneli Laulajainen · Tammikuun 12. päivänä 2017 klo 14.24

    Kaunis kiitos Täti Punaiselle ja Setä Siniselle ihanasta sivustosta! Olen kovin iloinen ”avatusta” kuukalenterista, se on selkokieltä meille tumpeloille! Kuukalenterin tulkinta ei ole helppo juttu!…
    Kysymys teille: Kuinka säilötte talvivalkosipulin, kun nyt tammikuussa alkaa kynnen valkoinen pinta ”ruskettua”? Säilytätyekö valkosipulit huoneenlämmössä, jääkaapissa, kylmäkellarissa?
    Kaikkea hyvää alkaneelle juhlavuodelle-2017!

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 24.6.2017 alkaen

Pikkukesästä isoonkesään

Pikkukesästä isoonkesään

Juhannuksesta alkaa myös uusi istutusaika; mitä silloin voi tehdä kasvimaalla ja puutarhassa?

Istutusaika 28.5.2017 alkaen

Kiirettä kasvimaalla

Kiirettä kasvimaalla

Alkavalla istutusajalla on tarkoitus viimeistellä kevään kylvöt ja istuttaa esikasvatetut taimet.

Istutusaika 30.4.2017 alkaen

Kevään ja talven taistelu

Kevään ja talven taistelu

Päästäänkö alkavalla istutusajalla kylvämään avomaalle?

Istutusaika 3.4.2017 alkaen

Aprillia, aprillia

Aprillia, aprillia

Huhtikuun on alkanut talvisissa merkeissä, mutta istutusajalle riittää puuhaa.

Istutusaika 7.3.2017 alkaen

Katse kevääseen päin!

Katse kevääseen päin!

Tulevan kauden suunnitelmissa on helppohoitoinen kasvimaa.

Istutusaika 23.9.2016 alkaen

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Syyspäiväntasauksesta oravan päivään

Uusi kuun kausi alkoi lähes yhtä aikaa tähtitieteellisen syksyn kanssa.

Istutusaika 27.8.2016 alkaen

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Syksyä ilmassa – ja mielessä?

Kasvimaalla on kaksijakoinen tunnelma: yhtäältä alkaa jo olla paljon tyhjää tilaa, kun aikainen sato on jo korjattu. Toisaalta siellä missä kasvukausi jatkuu vallitsee varsinainen viidakko.

Istutusaika 31.7.2016 alkaen

Oi ihana elokuu!

Oi ihana elokuu!

Satokausi on päässyt täyteen vauhtiin: nyt korjataan kevään työn tulokset.

Istutusaika 4.7.2016 alkaen

Kylvä superruokaa syksyksi

Kylvä superruokaa syksyksi

Heinäkuussa on aika kylvää lehtivihreitä, jotka suosivat lyhenevää päivää.

Istutusaika 6.6.2016 alkaen

Kesä on tullut kasvimaalle

Kesä on tullut kasvimaalle

Poikkeuksellisen lämmin kevät edistyi kuin pikakelauksella ja kääntyi kesäksi ennätysvarhain.

Istutusaika 10.5.2016 alkaen

Kevään ”resepti”

Kevään ”resepti”

Ensin runsaita sateita, sitten lämpöaalto!

Istutusaika 12.4.2016 alkaen

Milloin voi kylvää avomaalle?

Milloin voi kylvää avomaalle?

Kevät edistyy, ja kotipuutarhurin sormia syyhyttää: tekisi mieli jo siirtyä esikasvatuksesta suorakylvöihin.

Istutusaika 16.3.2016 alkaen

Kevättä kohti

Kevättä kohti

Muutokset luonnossa herättelevät miettimään tulevien kuukausien esikasvatus- ja kylvösuunnitelmia.

Leipurin lempiyrtit

Leipurin lempiyrtit

Leivän maustamiseen tarvittavia siemeniä ja mausteita voi ja kannattaakin kasvattaa itse.

Istutusaika 18.2.2016 alkaen

Karkausvuosi on juhlavuosi

Karkausvuosi on juhlavuosi

Aloitimme bloggaamisen karkauspäivänä tasan neljä vuotta sitten, joten nyt on syytä juhlaan!

Istutusaika 31.10.2015 alkaen

Pyhäinpäivästä ensimmäiseen adventtiin

Pyhäinpäivästä ensimmäiseen adventtiin

Myöhäissyksy on täällä: kasvukausi on päättynyt ja puutarha käy talvilevolle. Alkanut kuun kausi noudattelee kalenteria ja kestää suurin piirtein marraskuun ajan, kirkkojuhlasta toiseen.

Puutarhavuosi 2015

Puutarhavuosi 2015

Sanotaan että vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta mennyt vuosi oli kyllä kuin vuoden 2014 kaksosveli; ellei aivan identtinen niin läheistä sukua kuitenkin!

Istutusaika 4.10.2015 alkaen

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään

Kansanperinteen mukaan sadonkorjuun pitäisi olla tehtynä mikkelinpäivään mennessä.

Istutusaika 6.9.2015 alkaen

Syksyä ilmassa

Syksyä ilmassa

Säässä tapahtui käänne syksyisempään suuntaan säntillisesti kalenterin mukaan: syyskuun 1. päivänä.

Istutusaika 10.8.2015 alkaen

Säiden armoilla

Säiden armoilla

Sää on tänä(kin) kesänä ollut meillä Suomessa puheenaihe numero yksi. Onko nyt toiveita käänteestä parempaan?

Istutusaika 14.7.2015 alkaen

Paluu palstalle

Paluu palstalle

Kesälomatauon jälkeen on palattu palstalle katsomaan, miten siellä pärjätään. Nyt alkaa satokausi!

Ruusuista elämää

Ruusuista elämää

Ruusujen kukinta on juuri nyt uhkeimmillaan, ne eivät näytä pahastuneen viileistä kesäsäistä. Mutta sopiiko ruusu kasvimaalle?

Istutusaika 17.6.2015 alkaen

Kitkemisen aika

Kitkemisen aika

Kun kevään ja alkukesän istutushommat on saatu tehtyä, ohjelmassa on kitkemistä, kitkemistä ja kitkemistä.

Istutusaika 20.5.2015 alkaen

Toukotyöt jatkuvat

Toukotyöt jatkuvat

Kirsikankukat kertovat sydänkevään alkaneen; on aika suunnitella toukotyöt tulevaa istutusaikaa ajatellen.

Suvivirren aikaan

Suvivirren aikaan

Omenankukista aikaisimmat ehtivät kuin ehtivätkin koristamaan koulun päättymisviikonlopun juhlallisuuksia.

Istutusaika 23.4.2015 alkaen

Suorakylvöjen aika

Suorakylvöjen aika

Alkavan istutusajan ohjelmassa ovat aikaiset kylvöt suoraan kasvimaalle.

Istutusaika 26.3.2015 alkaen

Istutusaika on alkanut!

Istutusaika on alkanut!

Viikonloppuna on kukka- ja lehtikasvien kannalta suotuisia aikoja kylvää ja koulia, ottaa pistokkaita sekä istuttaa uuteen ruukkuun.

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Seitsemän monivuotista vihannessuosikkia

Monivuotiset vihannekset antavat kevään ensimmäiset elonmerkit kasvimaalla. Niistä saa satoa jo silloin kun yksivuotisia vasta kylvetään.

Sinivuokko kukkii

Sinivuokko kukkii

Tuntuuko vain siltä, vai ovatko sinivuokot tänä keväänä aivan erityisen, häikäisevän sinisiä?

Yrttejä teen ystävälle

Yrttejä teen ystävälle

Kylvöjä ja siemenostoksia suunnitellessa kannattaa varata muutama ajatus yrteille, joista voi valmistaa omaa yrttiteetä.

Istutusaika 27.2.2015 alkaen

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Vuosi 2015 kuukalenterin mukaan

Kiinalaisen ajanlaskun mukaan elämme nyt vuohen vuotta. Miltä se näyttää puutarhurin näkökulmasta?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Mitä kannattaa viljellä itse?

Kun viljelyalaa on vähemmän kuin viljelyhaluja, tarvitaan priorisointia. Mutta millä perusteilla?

Valo voittaa

Valo voittaa

Esikasvatus pääsee täyteen vauhtiin kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun pelkkä luonnonvalo riittää.