Kuunkierrossa alkaa uusi kausi kun kuu siirtyy torstaina laskevalle ratatasolle. Monella alkaa varmaan olla mitta täynnä puutarhahommia ja mieli karkaamassa muihin puuhiin.
Itse yritämme kuitenkin jatkaa kautta niin kauan kuin se on mahdollista, sillä talvi on kuitenkin tuskastuttavan pitkä ja kevät kauhistuttavan lyhyt. Talvilepoon ehtii siis kyllästyä moneen kertaan joten sen aloittamista ei kannata kiirehtiä. Toisaalta taas keväällä on aina tulenpalava kiire, joten kaikki minkä ehtii tehdä syksyllä seuraavaa kasvukautta ajatellen, on kotiinpäin!
Syys–lokakuun istutusaika sopii esimerkiksi valkosipulin, samoin kuin muidenkin sipulikasvien istuttamiseen. Ennen talventuloa ne ehtivät vielä juurtua ja kevään koittaessa nousevat sitten ensimmäisinä maasta. Keväällä istutettu valkosipuli ei ehdi kasvaa yhtä isoksi, koska kasvu kuitenkin tyrehtyy keskikesästä alkaen. Viime vuonna näihin aikoihin istutimme sekä valkosipulin kynsiä että itusilmuista kasvatettuja istukasvalkosipuleita ja mietimme, kummista kasvaisi komeimmat sipulit. No nyt voimme raportoida, että niissä ei ollut havaittavissa merkittävää eroa: suunnilleen samankokoisia sipuleita kehittyi molemmista!
Myös kylmäkäsittelyä vaativat siemenet voi kylvää lokakuussa: esimerkiksi monien perennojen kylvöohjeissa neuvotaan kylvämään siemenet syksyllä. Tämä on tyypillistä erityisesti siemenille, jotka vaativat kylmäkäsittelyn eli siemenet itävät vasta ulkona talvehdittuaan. Tuleva istutuskausi on kylvämiselle hyvä ajankohta.
Sen sijaan emme vielä aio kylvää palsternakan, porkkanan ja persiljan kaltaisia kasveja, jotka saattaisivat vielä itää tämän syksyn aikana. Jos näin pääsisi käymään, ensi vuonna ne voisivat yltyä jo tekemään kukkavartta, mikä pilaisi sadon. Olemme jättäneet näiden kasvien syyskylvöt todella myöhään; useampana vuonna peräti adventin aattoon asti. Siitäkin huolimatta on jokunen kasvi saattanut kukkia jo seuraavana vuonna!
Juuresten sadonkorjuu on tärkein työ tulevalla istutuskaudella. Silloin kasvien elinvoiman pitäisi majailla enimmäkseen maan alla. Kun korjaa juurekset juuripäivän aamuna niin pitäisi saada maukkain mahdollinen sato: öisin kasvien aromiainekset kulkeutuvat juuriin. Lämpimän alkusyksyn vuoksi juuresten korjuu onkin jäänyt vielä tekemättä kun tuntuu että kasvu on jatkunut hyvin ainakin tähän asti. Mutta tulevalla kaudella on varmaan aika korjata loput porkkanat, palsternakat, juuripersiljat sekä mustajuuret, joita viljelimme ensimmäisen kerran tänä vuonna. Yhtään mustajuurta emme olekaan vielä nostaneet, joten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä millaisiksi ne ehtivät kasvaa. Palstamme on tukevahkoa savimaata, mikä ei ole paras kasvualusta juureksille. Viime talvi oli lisäksi niin vähäroutainen että maa on tänä vuonna ollut erityisen tiivis kun routa ei sitä murentanut samalla tavalla kuin normaalitalvina. Ilmeisesti tämän vuoksi esimerkiksi palsternakat ovat tänä vuonna olleet lyhyenläntiä mutta paksuja kuin mitkä!
Istutusajan jälkeisellä ylenevän ratatason kaudella olisi säiden salliessa suotuisia aikoja maanpäällisen sadon korjuuseen, jos haluaa varmistaa varastokestävyyden. Lokakuussa ennen yöpakkasia on aika korjata muun muassa talvikurpitsa. Talvikurpitsat ovat korjuukypsiä kun hedelmän ja varren yhtymäkohta alkaa olla puutunut ja kuiva. Kurpitsat kannattaa ensin siirtää huoneenlämpötilaan pariksi viikoksi, se varmistaa niiden lopullisen tuleentumisen eli kasvun päättymisen. Kun kurpitsat sen jälkeen siirretään viileään varastoon (n. 10–12 astetta), ne säilyvät jopa kuukausia. Meillä on parasta satoa taas kerran tuottanut lajike nimeltä Blue Ballet, joka on myös erittäin hyvin säilyvä kurpitsa: viime vuoden sadosta viimeiset kurpitsat syötiin pääsiäispöydässä!
Jatkamme myös pavunsiementen keräämistä kuivatettavaksi, mutta säätä täytyy tarkkailla huolellisesti: jos pahoja yöpakkasia on tiedossa niin sadonkorjuuta täytyy kiirehtiä. Muutaman hallayön varalta voi viritellä harsoja kasvien suojaksi, mutta pidempään on kylmää vaikea pitää loitolla. Toinen eksoottisempi siemenkasvi jonka sato kaipaisi vielä kasvukautta kypsyäkseen kunnolla on maustefenkoli. Ensimmäiset siemenet on kerätty kuivatettavaksi, mutta uusia kukkia muodostuisi vieläkin ellemme olisi typistäneet kasvua.
Myös tomaattien kannalta olisi hyvä jos sää voisi jatkua kohtuullisen lämpimänä vielä joitakin viikkoja. Meillä viljellään tomaattia avomaalla ja ruukkutarhassa talon seinustalla, joten ne ovat säiden armoilla. Upeita raakileita on paljon, mutta sato voi mennä pilalle jos sää yltyy kovin kylmäksi. Sen sijaan sikurisalaatti, vuonankaali ja lehtikaali kestävät kylmää, joten tuoretta satoa tulee olemaan tarjolla vielä hyvän aikaa!
Aiomme lisäksi poimia varastoon vanhan Antonovka-omenapuun, ”Matamin” hedelmät. Sen sato säilyy tammi–helmikuulle asti talouskellarissa. Omenasato on tänä vuonna ollut vaihteleva: Pirja ja Lobo eivät tuottaneet juuri ollenkaan hedelmää, kun taas Heta ja kaksi tuntematonta vanhaa puuta intoutuivat varsin ahkeriksi.
Syys–lokakuinen alenevan kuun kausi näyttää tältä:
- hedelmäpäiviä ovat 1.–3.10. kello 17 asti.
- kukkapäiviä ovat 27.–28.9. sekä 7.10. Monivuotisten kukkien siemeniä kannatta kylvää silloin. Nämä päivät ovat suotuisia myös kukkasipulien istuttamisen kannalta.
- lehtipäiviä ovat 29.–30.9. ja 8.10 kello 11 lähtien – 10.10. kello 14 saakka. Ne sopivat muun muassa lehtiperennojen siementen kylvämiseen.
- juuripäiviä ovat 26.9. kello 17 asti sekä 4.–6.10. Silloin istutamme valkosipulin ja korjaamme juureksia.
Lokakuun ylenevän kuun kaudella hedelmäkasvien sadonkorjuulle suotuisia aikoja ovat kuukalenterin mukaan 11.10. kello 14 lukien – 12.10. kello 17 asti sekä 19. ja 20.10. Jos talvikurpitsa, pavut, maustefenkoli ja talviomenat sinnittelisivät tuohon asti niin se olisi hienoa!
Tiedätkö muuten mitään hallan vaikutuksista viherkasvien vitamiinipitoisuuteen? Jostain luin, että pakkasenpuremat puolukat eivät olisi niin vitamiinipitoisia, vaikka maku saattaakin olla parempi.
Hei Tupu, kyllä vitamiinipitoisuus varmaan laskee kaikenlaisessa ”kylmäkäsittelyssä”, myös hallan tai yöpakkasten vaikutuksesta. Mutta en usko että siitä loppujen lopuksi on kauheasti haittaa, säilytämmehän marjoja ja kasviksia pakastettunakin ja siinä vitamiineja tuhoutuu varmaan paljon enemmän, koska lämpötila on paljon alhaisempi. Monissa marjoissa ja kasviksissa on niin paljon vitamiineja että niitä tavallaan riittää tuhottaviksikin. Pakkasesta on toisaalta se hyöty että se tuhoaa myös haitallisia aineita, tästä olikin puhetta pihlajanmarjojen yhteydessä. Eli nautitaan syksyn antimista hallasta huolimatta!