Olemme kasvimaalla | Olemme puutarhassa

Mullasta nousee kasvi

Ryytisalvialajikkeita

Kuunkierto syys–lokakuussa

Kasvava kuu

Kuunkierrossa alkaa uusi kausi kun kuu siirtyy torstaina laskevalle ratatasolle. Monella alkaa varmaan olla mitta täynnä puutarhahommia ja mieli karkaamassa muihin puuhiin.

Itse yritämme kuitenkin jatkaa kautta niin kauan kuin se on mahdollista, sillä talvi on kuitenkin tuskastuttavan pitkä ja kevät kauhistuttavan lyhyt. Talvilepoon ehtii siis kyllästyä moneen kertaan joten sen aloittamista ei kannata kiirehtiä. Toisaalta taas keväällä on aina tulenpalava kiire, joten kaikki minkä ehtii tehdä syksyllä seuraavaa kasvukautta ajatellen, on kotiinpäin!

Syys–lokakuun istutusaika sopii esimerkiksi valkosipulin, samoin kuin muidenkin sipulikasvien istuttamiseen. Ennen talventuloa ne ehtivät vielä juurtua ja kevään koittaessa nousevat sitten ensimmäisinä maasta. Keväällä istutettu valkosipuli ei ehdi kasvaa yhtä isoksi, koska kasvu kuitenkin tyrehtyy keskikesästä alkaen. Viime vuonna näihin aikoihin istutimme sekä valkosipulin kynsiä että itusilmuista kasvatettuja istukasvalkosipuleita ja mietimme, kummista kasvaisi komeimmat sipulit. No nyt voimme raportoida, että niissä ei ollut havaittavissa merkittävää eroa: suunnilleen samankokoisia sipuleita kehittyi molemmista!

Valkosipuleita

Valkosipuleita

Myös kylmäkäsittelyä vaativat siemenet voi kylvää lokakuussa: esimerkiksi monien perennojen kylvöohjeissa neuvotaan kylvämään siemenet syksyllä. Tämä on tyypillistä erityisesti siemenille, jotka vaativat kylmäkäsittelyn eli siemenet itävät vasta ulkona talvehdittuaan. Tuleva istutuskausi on kylvämiselle hyvä ajankohta.

Sen sijaan emme vielä aio kylvää palsternakan, porkkanan ja persiljan kaltaisia kasveja, jotka saattaisivat vielä itää tämän syksyn aikana. Jos näin pääsisi käymään, ensi vuonna ne voisivat yltyä jo tekemään kukkavartta, mikä pilaisi sadon. Olemme jättäneet näiden kasvien syyskylvöt todella myöhään; useampana vuonna peräti adventin aattoon asti. Siitäkin huolimatta on jokunen kasvi saattanut kukkia jo seuraavana vuonna!

Juuresten sadonkorjuu on tärkein työ tulevalla istutuskaudella. Silloin kasvien elinvoiman pitäisi majailla enimmäkseen maan alla. Kun korjaa juurekset juuripäivän aamuna niin pitäisi saada maukkain mahdollinen sato: öisin kasvien aromiainekset kulkeutuvat juuriin. Lämpimän alkusyksyn vuoksi juuresten korjuu onkin jäänyt vielä tekemättä kun tuntuu että kasvu on jatkunut hyvin ainakin tähän asti. Mutta tulevalla kaudella on varmaan aika korjata loput porkkanat, palsternakat, juuripersiljat sekä mustajuuret, joita viljelimme ensimmäisen kerran tänä vuonna. Yhtään mustajuurta emme olekaan vielä nostaneet, joten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä millaisiksi ne ehtivät kasvaa. Palstamme on tukevahkoa savimaata, mikä ei ole paras kasvualusta juureksille. Viime talvi oli lisäksi niin vähäroutainen että maa on tänä vuonna ollut erityisen tiivis kun routa ei sitä murentanut samalla tavalla kuin normaalitalvina. Ilmeisesti tämän vuoksi esimerkiksi palsternakat ovat tänä vuonna olleet lyhyenläntiä mutta paksuja kuin mitkä!

Kurpitsapiirakan esivalmistelua

Kurpitsapiirakan esivalmistelua

Istutusajan jälkeisellä ylenevän ratatason kaudella olisi säiden salliessa suotuisia aikoja maanpäällisen sadon korjuuseen, jos haluaa varmistaa varastokestävyyden. Lokakuussa ennen yöpakkasia on aika korjata muun muassa talvikurpitsa. Talvikurpitsat ovat korjuukypsiä kun hedelmän ja varren yhtymäkohta alkaa olla puutunut ja kuiva. Kurpitsat kannattaa ensin siirtää huoneenlämpötilaan pariksi viikoksi, se varmistaa niiden lopullisen tuleentumisen eli kasvun päättymisen. Kun kurpitsat sen jälkeen siirretään viileään varastoon (n. 10–12 astetta), ne säilyvät jopa kuukausia. Meillä on parasta satoa taas kerran tuottanut lajike nimeltä Blue Ballet, joka on myös erittäin hyvin säilyvä kurpitsa: viime vuoden sadosta viimeiset kurpitsat syötiin pääsiäispöydässä!

Jatkamme myös pavunsiementen keräämistä kuivatettavaksi, mutta säätä täytyy tarkkailla huolellisesti: jos pahoja yöpakkasia on tiedossa niin sadonkorjuuta täytyy kiirehtiä. Muutaman hallayön varalta voi viritellä harsoja kasvien suojaksi, mutta pidempään on kylmää vaikea pitää loitolla. Toinen eksoottisempi siemenkasvi jonka sato kaipaisi vielä kasvukautta kypsyäkseen kunnolla on maustefenkoli. Ensimmäiset siemenet on kerätty kuivatettavaksi, mutta uusia kukkia muodostuisi vieläkin ellemme olisi typistäneet kasvua.

Avomaatomaatti ’Outdoor Girl’

Avomaatomaatti Outdoor Girl

Myös tomaattien kannalta olisi hyvä jos sää voisi jatkua kohtuullisen lämpimänä vielä joitakin viikkoja. Meillä viljellään tomaattia avomaalla ja ruukkutarhassa talon seinustalla, joten ne ovat säiden armoilla. Upeita raakileita on paljon, mutta sato voi mennä pilalle jos sää yltyy kovin kylmäksi. Sen sijaan sikurisalaatti, vuonankaali ja lehtikaali kestävät kylmää, joten tuoretta satoa tulee olemaan tarjolla vielä hyvän aikaa!

Aiomme lisäksi poimia varastoon vanhan Antonovka-omenapuun, ”Matamin” hedelmät. Sen sato säilyy tammi–helmikuulle asti talouskellarissa. Omenasato on tänä vuonna ollut vaihteleva: Pirja ja Lobo eivät tuottaneet juuri ollenkaan hedelmää, kun taas Heta ja kaksi tuntematonta vanhaa puuta intoutuivat varsin ahkeriksi.

Syys–lokakuinen alenevan kuun kausi näyttää tältä:

  • hedelmäpäiviä ovat 1.–3.10. kello 17 asti.
  • kukkapäiviä ovat 27.–28.9. sekä 7.10. Monivuotisten kukkien siemeniä kannatta kylvää silloin. Nämä päivät ovat suotuisia myös kukkasipulien istuttamisen kannalta.
  • lehtipäiviä ovat 29.–30.9. ja 8.10 kello 11 lähtien – 10.10. kello 14 saakka. Ne sopivat muun muassa lehtiperennojen siementen kylvämiseen.
  • juuripäiviä ovat 26.9. kello 17 asti sekä 4.–6.10. Silloin istutamme valkosipulin ja korjaamme juureksia.

Lokakuun ylenevän kuun kaudella hedelmäkasvien sadonkorjuulle suotuisia aikoja ovat kuukalenterin mukaan 11.10. kello 14 lukien – 12.10. kello 17 asti sekä 19. ja 20.10. Jos talvikurpitsa, pavut, maustefenkoli ja talviomenat sinnittelisivät tuohon asti niin se olisi hienoa!

Kylmiä öitä ja kuulaita päiviä

Saniaisten ruskaa

Toisin kuin muutama viikko sitten haaveilimme, ihana kesä päättyi karulla tavalla syyskuun lopussa. Sää muuttui kuin taikaiskusta koleaksi ja yöpakkaset tekivät lopun arimmista kasveista.

Syksy on koittanut jo meteorologiseltakin kannalta: meidän seuduilla terminen syksy alkoi ilmatieteen laitoksen mukaan 23.9. eli keskimääräinen päivälämpötila laski tuolloin enemmän tai vähemmän pysyvästi alle kymmenen asteen. Pian sen jälkeen tulivat ensimmäiset hallayöt.

Salkopapu ’Brienzer’ ensimmäisten hallaöiden jälkeen

Salkopapu Brienzer ensimmäisten hallaöiden jälkeen

Jonkin aikaa saimme tomaatit, kurpitsat ja pavut säilymään ehjinä hallaharsojen alla, mutta sadonkorjuuta ei voinut enää lykätä niin kuin olimme toivoneet. Meillähän on ollut tavoitteena saada pensas- ja salkopapuja kasvatettua niin kauan, että saisimme siemenet tuleentumaan. Pensaspapujen osalta se onnistuikin, mutta salkopavut olivat vielä tuoreita kun kylmät yöt iskivät. Nyt palot kuivuvat vintillä, mutta nähtäväksi jää, saammeko ne tuleentumaan sisätiloissa.

Myös tomaateista suuri osa oli vielä vihreitä hallan iskiessä ja nyt niitä yritetään kypsytellä sisätiloissa. Se ei koskaan ole kovin hyvin onnistunut, joten nytkään emme toivo suuria. Tämä kokemus pani taas kerran miettimään, kannattaako tomaatin avomaakasvatus lainkaan. Meillähän on sekä kotipuutarha että viljelypalsta itärinteessä, jossa ei aurinkoa riitä koko päiväksi kesälläkään, saati sitten syksyn koittaessa.

Onneksi kaikki ei sentään kasvimaalla kärsinyt sään muuttumisesta kylmemmäksi. Lehtikaalit ovat jos mahdollista entistäkin maukkaampia hallan puraisun jälkeen. Vuonankaali kukoistaa ja peittää hajakylvettynä maan kokonaan. Retikka ja nauris sekä sikurisalaatti kukoistavat muutoin kuin ennenkin, mutta joku nälkäinen on käynyt haukkaamassa juuresten naatteja ja salaatin keriä.

Sikurisalaattia on syöty

Sikurisalaattia on syöty

Täytyykin hehkuttaa kuinka mainiosti on vuonankaalin viljely onnistunut tänä vuonna. Kannattaa siis noudattaa kasvin luontaista sykliä viljelyssä eli kylvää vuonankaali vasta keski- ja loppukesällä. Siitähän oli puhetta viime syksynä. Aivan ihanaa kun saa vielä tähän aikaan tuoretta salaattia omalta palstalta! Vuonankaali on herkullista ihan sellaisenaan, hyvällä salaattikastikkeella höystettynä.

Vuonankaali kukoistaa

Vuonankaali kukoistaa

Myös sikurisalaatti on meille maistunut, sillä valitsemamme lajikkeet ovat olleet todella herkullisia. Joskushan sikurisalaatti on niin kitkerää että se ei tahdo suomalaiseen makuun sopia. Tässä kuvassa on italialainen radicchio-lajike nimeltä Variegata Precoce di Luisa.

Radicchio-salaattilajike ’Variegata Precoce di Luisa’

Radicchio-salaattilajike Variegata Precoce di Luisa

Vaikka säät ovat viilenneet olemme kuitenkin jättäneet joitakin juureksia vielä korjaamatta emmekä ole hätäilleet myöskään valkosipulin istuttamisen kanssa. Myös maustefenkoli jatkaa sinnikkäästi kukintaa ja olemmekin päässeet keräämään siemensatoa. Siemenet ovat tosin paljon pienempiä kuin mitä saa kaupasta (jos niitä sattuu löytämään), mutta aromi on sitäkin intensiivisempi!

Ruskan hehku jatkuu vielä eikä ilmatieteen laitos ole ainakaan vielä todennut kasvukauden päättyneen meidän seuduilla, joten vielä elää toivo että puutarhakausi jatkuisi jonkin aikaa. Toivotaan etteivät viikon lopuksi luvatut sateet tule vielä lumena!

Vastakaikua

    Tupu · Lokakuun 23. päivänä 2013 klo 13.22

    Tiedätkö muuten mitään hallan vaikutuksista viherkasvien vitamiinipitoisuuteen? Jostain luin, että pakkasenpuremat puolukat eivät olisi niin vitamiinipitoisia, vaikka maku saattaakin olla parempi.

    Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu
      Puutarhan Väki · Lokakuun 23. päivänä 2013 klo 19.12

      Hei Tupu, kyllä vitamiinipitoisuus varmaan laskee kaikenlaisessa ”kylmäkäsittelyssä”, myös hallan tai yöpakkasten vaikutuksesta. Mutta en usko että siitä loppujen lopuksi on kauheasti haittaa, säilytämmehän marjoja ja kasviksia pakastettunakin ja siinä vitamiineja tuhoutuu varmaan paljon enemmän, koska lämpötila on paljon alhaisempi. Monissa marjoissa ja kasviksissa on niin paljon vitamiineja että niitä tavallaan riittää tuhottaviksikin. Pakkasesta on toisaalta se hyöty että se tuhoaa myös haitallisia aineita, tästä olikin puhetta pihlajanmarjojen yhteydessä. Eli nautitaan syksyn antimista hallasta huolimatta!

      Vastaa tähän viestiin  – tai aloita uusi keskustelu

Muut istutusajat

Istutusaika 30.12.2020 alkaen

Puutarhavuosi 2020

Puutarhavuosi 2020

Pian taakse jäävä vuosi tullaan muistamaan ennen kaikkea koronapandemian puhkeamisesta. Puutarhavuosi ei ollut yhtä poikkeava: ilmaston lämpenemisen merkeissä mentiin nytkin.